Minkälainen ratkaisu korvaa Hamina-luokan suorituskyvyn?

[StmSvejk]

Nimenomaan mietin, tarvitseeko hommaan sitoa PV:n lavettia vai riittäisikö kyky siirtää ja operoida ohjuskalustoa millä hyvänsä alustalla. Jos miettii, että Spike NLOS on asennettu ties mihin maahanlaskujoukkojen ylisuureen mönkijään, niin ei liene vaikeaa kuljettaa/käyttää samaa pakettia yhteysalukselta tai kuorma-auton lavalta. Jehun hinta on kai jotain 3+ miljoonaa euroa, joten siinä alkaa jo miettiä, sitoako täyspäiväiseksi ohjuslavetiksi tuon hintaista alustaa...

Yleisohjukseen en loppuviimein usko. Erilaiset pintamaalit (maa/meri) voi vielä yhdistää toisiinsa vaatimusten puolesta, mutta ilmamaalit on hankala. Yritystä ei ole puuttunut, siitä esimerkkinä ADATS ja Bolide.

Näkisin, että näppärintä legoinsinöörin mielestä olisi tehdä jonkinlainen moduli, joka voi olla aluksessa tai maalla ajoneuvon päällä, miksipä ei toisaalta vaikkapa hekollakin roudattavissa ulkoluodolle.

Ilmatorjuntaohjuksia käytettiin pintamaaleja vastaan jo Vietnamin sodassa, ei siinä ole tekniikan puolesta mitään haastavaa.

Sinänsä nykyaikaisilla ohjuksilla on mielenkiintoisena mahdollisuutena tuo etäkäyttöisyys, mutta onko se sitten välttämättä kuitenkaan realismia? Mitä tehdään, kun joku random veneilijä käy hakemassa merimerkin nokasta itselleen huippuluokan aseteknologiaa ja räjähteitä? Valmistaja ei varmaan ole innoissaan eikä toisaalta poliisikaan... Mutta ehkä merivartioasemia ja muita vartioituja alueita voisi käyttää tässä hyödyksi.

Ei siellä nyt rauhan aikana tietenkään tarvitse pitää mitään varustusta, kiinnitysjalka riittää.

 

[KymJP2K]

Tulevaisuuden rannikkovene/ohjusvenemalli voisi hyvinkin olla kauko-ohjattava alustyyppi. Ne yleistyvät pikkuhiljaa maailmalla.
Miehistön poisjättämisellä olisi useita etuja:

- miehistötilat voi jättää pois keittiöineen, vessoineen, nukkumatiloineen ym.ym. Tämä mahdollistaa pienempien alusten rakentamisen ja säästää kustannuksia paljon.
- koko alus voidaan optimoida pitkiä partiotehtäviä varten kun polttoaineen ja ase- ja sensorijärjestelmien tilavarausta voidaan kasvattaa.
- pieni alustyyppi voi pysyä merellä kauan ja toimia eteentyönnettynä sensorilavettina jolla on myös vaikutuskyky vastapuolen meri- ja ilmamaaleihin.
- tulevaisuudessa alukset voivat toimia ennalta annetun käskyn mukaisesti ja navigoida autopilotilla väylillä. Se mahdollistaa osittain passiivisen roolin tiedustelussa ja tarkkailussa.

Vard rakentaa kahdeksan 78-metristä robottialusta ​

Norjalainen Fincantierin tytäryhtiö Vard AS (entinen Aker Yards Norway) on allekirjoittanut sopimuksen Ocean Infinity-yhtiön kanssa kahdeksan robottialuksen suunnittelusta ja rakentamisesta. Yhteistyössä Ocean Infinityn kanssa Vard on suunnitellut ainutlaatuisen monikäyttöalustan, johon on räätälöity ominaisuudet, jotka mahdollistavat maalta tapahtuvan kauko-ohjauksen, kevyen miehistön tai miehittämättömän operoinnin sekä vaihtoehtoisten uusien polttoaineiden, kuten vihreän ammoniakin, käyttöönoton.

Alukset, joiden pituus on 78 metriä, ovat ensimmäisiä laatuaan ja edustavat valtavaa harppausta merenkulkualalle. Kahdeksan aluksen sarja täydentää Ocean Infinityn äskettäin käynnistynyttä robotisoitua Armada-laivastoa, johon kuuluu autonomisia vedenalaisia laitteita ja etäkäyttöisiä pinta-aluksia. Uudet alukset kehitetään erityisesti toimimaan moniroolialuksina, ja ne tukevat Ocean Infinityn toimintaa maailmanlaajuisesti sen ohjauskeskuksista. Vardin erikoistuneet tytäryhtiöt ovat mukana tämän alussarjan kehittämisessä.

Suunnittelu ja toteutus ovat jo käynnissä Vard Designissa ja ohjausjärjestelmien kehittäminen Vard Electrossa Ålesundissa, Norjassa.
https://navigatormagazine.fi/uutiset/vard-rakentaa-kahdeksan-78-metrista-robottialusta/

Tuommoinen puoliupoksissa ajava automaattinen miinalautta voisi olla näppärä. Siihen koodattaisiin rannassa ajoreitti ja miinanlaskualue, miinat tippuisi kiskoilta automaattisesti kohteessa.

 

[PM04]

Kertokaahan, kuka laittaa siellä miehittämättömällä aluksella ne miinat laskukuntoon?
Tai vaihtoehtoisesti toisin päin, jos aluksen miinoitetehtävä ei jostain syystä toteudukaan ja se joutuu,
joko siitä syystä, tai vaikka teknisestä viasta johtuen palaamaan satamaan?

 

[Flameuz]

Kertokaahan, kuka laittaa siellä miehittämättömällä aluksella ne miinat laskukuntoon?
Tai vaihtoehtoisesti toisin päin, jos aluksen miinoitetehtävä ei jostain syystä toteudukaan ja se joutuu,
joko siitä syystä, tai vaikka teknisestä viasta johtuen palaamaan satamaan?

Tuskin nämä olisivat ne seikat minkä takia tämänlainen suorituskyky ainakaan jäisi toteuttamatta. Nämä ongelmat ratkaistaisiin kourallisella insinöörejä, merimiinottamisen asiantuntijoita ja ohjelmoijia alle kuukaudessa.
Isoimmat vaikeudet näille aluksille näkisin ennemminkin sen itse merenkulun ja datasiirron haasteellisessa elso-ympäristössä. Mikäli alukset saadaan näissä toimimaan, niin miinat siinä se helpoin homma on toteuttaa. Vaikka olisivat kokonaan suunniteltu miehittämättömistä laskettaviksi, niin olisivat silti murto-osan kustannuksista itse aluksesta.

Kuulostaa toki scifiltä nyt, mutta tekniikka kehittyy ja uusinta uutta ei kukaan julkaise. En ihmettelisi, vaikka prototyypit olisivat jossain päin jo pitkälläkin tässä asiassa.
Ei olisi meinaan kovin pitkä harppaus näistä torpedoja ampuvista merimiinoista joita on jo nyt olemassa. Semmoiseen vain potkuri perseeseen, vähän koodinpätkää kyytiin ja väylälle rinkiä kiertämään.

Sitten vielä miehittämätön alus joka laskee näitä ringin kiertäjiä. En näkisi kovin epärealistisena, että näitä olisi reilu kymmenvuoden päästä jo olemassa. Ei tosin haminan korvaajina, mutta jollakin jossain.

 

[Fabian Wrede]

Yksi mahdollisuus Haminoiden suorituskyvyn korvaamiseksi mitä ei ole tässä ketjussa tuotu esiin on ilma-alus esimerkiksi Saksan Sea Lioneiden tapaan. Eli NH-90 varustettuna dipattavalla sonarilla, Torped 47:lla ja Sea Venomeilla tai Marten uusilla versioilla. Koptereiden kyvyille olisi käyttöä myös Pohjanmaa-luokan aluksilla ja erilaisissa rannikkojoukkojen kuljetustehtävissä, mutta mikään halpa kokonaisuus tuo ei tietenkään olisi.

 

[Merten sheriffi]

Kertokaahan, kuka laittaa siellä miehittämättömällä aluksella ne miinat laskukuntoon?
Tai vaihtoehtoisesti toisin päin, jos aluksen miinoitetehtävä ei jostain syystä toteudukaan ja se joutuu,
joko siitä syystä, tai vaikka teknisestä viasta johtuen palaamaan satamaan?

Olisi aika paradoksaalista laskea miehittämättömällä aluksella kosketusmiinoja jotka ovat valmistettu 50 luvulla.

 

[Rannari]

Olisi aika paradoksaalista laskea miehittämättömällä aluksella kosketusmiinoja jotka ovat valmistettu 50 luvulla.

Tai 40-luvulla

 

[KymJP2K]

Kertokaahan, kuka laittaa siellä miehittämättömällä aluksella ne miinat laskukuntoon?
Tai vaihtoehtoisesti toisin päin, jos aluksen miinoitetehtävä ei jostain syystä toteudukaan ja se joutuu,
joko siitä syystä, tai vaikka teknisestä viasta johtuen palaamaan satamaan?

No virittyvät vaikka bluetoothilla pudotessaan laidan yli. Kuulostaa todella isolta ongelmalta ratkaistavaksi.

Enemmän kiinnostaa miten ELSOtetun GPS:n korvaaminen esim inertiaohjauksella toimii merenkäynnissä.

 

[StmSvejk]

Yksi mahdollisuus Haminoiden suorituskyvyn korvaamiseksi mitä ei ole tässä ketjussa tuotu esiin on ilma-alus esimerkiksi Saksan Sea Lioneiden tapaan. Eli NH-90 varustettuna dipattavalla sonarilla, Torped 47:lla ja Sea Venomeilla tai Marten uusilla versioilla. Koptereiden kyvyille olisi käyttöä myös Pohjanmaa-luokan aluksilla ja erilaisissa rannikkojoukkojen kuljetustehtävissä, mutta mikään halpa kokonaisuus tuo ei tietenkään olisi.

Toki, tosin epäilen vähän tuota kopterin taistelunkestävyyttä kokonaisuutena. Yksi Sea Lion maksaa rapiat 80 miljoonaa.

 

[StmSvejk]

No virittyvät vaikka bluetoothilla pudotessaan laidan yli. Kuulostaa todella isolta ongelmalta ratkaistavaksi.

Enemmän kiinnostaa miten ELSOtetun GPS:n korvaaminen esim inertiaohjauksella toimii merenkäynnissä.

Ei ole ongelma, mitä erilaisimpia tarkkuusnavigointijärjestelmiä on ollut käytössä vuosikymmeniä.

 

[Merten sheriffi]

Yksi mahdollisuus Haminoiden suorituskyvyn korvaamiseksi mitä ei ole tässä ketjussa tuotu esiin on ilma-alus esimerkiksi Saksan Sea Lioneiden tapaan. Eli NH-90 varustettuna dipattavalla sonarilla, Torped 47:lla ja Sea Venomeilla tai Marten uusilla versioilla. Koptereiden kyvyille olisi käyttöä myös Pohjanmaa-luokan aluksilla ja erilaisissa rannikkojoukkojen kuljetustehtävissä, mutta mikään halpa kokonaisuus tuo ei tietenkään olisi.

Jos kopteri ollaan ahdattu noin täyteen tavaraa, niin paljonko siellä olisi enää tilaa kuljettaa joukkoja?

 

[Fabian Wrede]

Toki, tosin epäilen vähän tuota kopterin taistelunkestävyyttä kokonaisuutena. Yksi Sea Lion maksaa rapiat 80 miljoonaa.

Saksan noista maksama hinta on kyllä kova ja ihan eri luokassa kuin Ranskan Caïmanit tai Suomen maavoimien NH90t, jotka nekin tosin ovat tulleet huomattavasti alunperin suunniteltua kalliimmiksi. Lisäys olemassa olevaan NH90-kalustoon kuitenkin jyvittäisi huoltoon ja koulutukseen liittyviä kiinteitä kustannuksia. Aseistuksen puolella taas esm Spike-ER olisi melkoisesti halvempi kuin saksalaisten valitsema Marte ER ja Torped 47 lienee sekin jonkin verran MU90 edullisempi. Torped 47 integrointi NH90 versioon joka kulkee nimellä Helikopter 14F pitäisi olla valmiina 2025-2030

Taistelunkestävyyttä ja ehkä paremmin tehtävään soveltuvuutta voi päätellä siitä että noita koptereita on käytössä laajalti eri merivoimissa juuri Suto-tehtävissä, miehistönkuljetuksessa sekä kokoluokaltaan ohjusveneiden tai pienten korvettejen torjunnassa. Eipä noilla minkään isomman ilmantorjuntakykyisten alusten kimppuun tietysti kannata hyökätä.

Jos kopteri ollaan ahdattu noin täyteen tavaraa, niin paljonko siellä olisi enää tilaa kuljettaa joukkoja?

Kuljetuslennot lennetään kyllä lähtäkohtaisesti ilman tuota tavaraa, vaikka nuo tulevatkin kiinni kopterin ulkopuolelle. Nopeutta NH90 ainakin eri tavalla kuin Haminoilla, Jehuilla tai kelirikkoveneillä

 

[Huhta]

Miten olisi taisteluhelikopteri? Ruotsalaiset totesivat erinomaiseksi välineeksi rannikkoympäristössä ennen kuin puolustus ajettiin alas. Vaatisi toki joint-hengessä uhrautumista merivoimilta, sillä todennäköisesti maavoimat operoisi kalustoa...

Sukellusveneentorjuntakykyä pitää vielä jollakin tavalla paikata. Sukellusveneentorjuntahelikoptereista en mitään tiedä, mutta olen aina pohtinut, paljonko vettä tarvitaan alle, jotta torpedo kääntyy vedessä vaakatasoon. Entä operointi jääpeitteen aikaan, jääkö (lähes) kaikki pinnanalainen valvonta ja vaikuttaminen silloin väliin?

 

[Hanski]

Olisi aika paradoksaalista laskea miehittämättömällä aluksella kosketusmiinoja jotka ovat valmistettu 50 luvulla.

Onko aivan mahdoton ajatus, että kyydissä saattaisi olla jotain uudempaa?

 

[rty19]

Miten olisi taisteluhelikopteri? Ruotsalaiset totesivat erinomaiseksi välineeksi rannikkoympäristössä ennen kuin puolustus ajettiin alas. Vaatisi toki joint-hengessä uhrautumista merivoimilta, sillä todennäköisesti maavoimat operoisi kalustoa...

Sukellusveneentorjuntakykyä pitää vielä jollakin tavalla paikata. Sukellusveneentorjuntahelikoptereista en mitään tiedä, mutta olen aina pohtinut, paljonko vettä tarvitaan alle, jotta torpedo kääntyy vedessä vaakatasoon.

En näistä oikeesti enempää tiedä, mutta tuossa SAAB:in videossa helikopterista pudotettu torpedo on jo valmiina vaakatasossa. Ymmärtääkseni torpedo on samaa uutta mallia mitä Suomeenkin on ostettu.

 

[Huhta]

En näistä oikeesti enempää tiedä, mutta tuossa SAAB:in videossa helikopterista pudotettu torpedo on jo valmiina vaakatasossa. Ymmärtääkseni torpedo on samaa uutta mallia mitä Suomeenkin on ostettu.

En tiedä minäkään.

Maailmalla se vain näyttää tapahtuvan laskuvarjon varassa ja enemmän tai vähemmän pystysuoraan.

 

[Merten sheriffi]

Onko aivan mahdoton ajatus, että kyydissä saattaisi olla jotain uudempaa?

Ei tietenkään ole.

 

[PM04]

Ei tietenkään ole.

Myös modernimmat miinamallit vaatii omat kommervenkkinsä ennen laskua.

 

[StmSvejk]

Saksan noista maksama hinta on kyllä kova ja ihan eri luokassa kuin Ranskan Caïmanit tai Suomen maavoimien NH90t, jotka nekin tosin ovat tulleet huomattavasti alunperin suunniteltua kalliimmiksi. Lisäys olemassa olevaan NH90-kalustoon kuitenkin jyvittäisi huoltoon ja koulutukseen liittyviä kiinteitä kustannuksia. Aseistuksen puolella taas esm Spike-ER olisi melkoisesti halvempi kuin saksalaisten valitsema Marte ER ja Torped 47 lienee sekin jonkin verran MU90 edullisempi. Torped 47 integrointi NH90 versioon joka kulkee nimellä Helikopter 14F pitäisi olla valmiina 2025-2030

Taistelunkestävyyttä ja ehkä paremmin tehtävään soveltuvuutta voi päätellä siitä että noita koptereita on käytössä laajalti eri merivoimissa juuri Suto-tehtävissä, miehistönkuljetuksessa sekä kokoluokaltaan ohjusveneiden tai pienten korvettejen torjunnassa. Eipä noilla minkään isomman ilmantorjuntakykyisten alusten kimppuun tietysti kannata hyökätä.

Kuljetuslennot lennetään kyllä lähtäkohtaisesti ilman tuota tavaraa, vaikka nuo tulevatkin kiinni kopterin ulkopuolelle. Nopeutta NH90 ainakin eri tavalla kuin Haminoilla, Jehuilla tai kelirikkoveneillä

Itse veikkailen, että miehittämättömiä vehkeitä voi olla saatavilla soveltuvaan käyttöön sitten 2030-luvulla, esim. tähän Fire Scoutiin viittava, etuna pidempi toiminta-aika (15h nyt). Voi olla, että kyseessä olisi yhdistelmä hekoja ja kiinteäsiipisiä vehkeitä (esim. dipping sonar hekodrooni, kiinteäsiipinen vaikutusdrooni tms.)

Northrop Grumman MQ-8C Fire Scout - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[Jounika]

Myös modernimmat miinamallit vaatii omat kommervenkkinsä ennen laskua.

Lienee pienin ongelma suunnitella miina siten, että ihmistä ei tarvita miinan laskussa. Ja vedenalainen kommunikointi, onhan sekin käsittääkseni mahdollista nykypäivänä toteuttaa.