Taitaisi tulla isoimmat tappiot friendly firestä ja muista työtapaturmista...
Minkälainen ratkaisu korvaa Hamina-luokan suorituskyvyn?
- Viestiketjun aloittaja Protheon_93
- Aloitus PVM
Taitaisi tulla isoimmat tappiot friendly firestä ja muista työtapaturmista...
Näin on.
Teräsvilla
Eversti
Silläkin on varmasti merkitystä että nuo käydään avomerellä nuo kisat. Vähän kuin panssaritaistelut avoimessa maastossa. Voisiko saaristo, hyvä tilannekuva, osittainen ilmasuoja ja oikea taktiikka tehdä konseptista meille toimivamman?
Ja sama ilmavoimien suhteen.
Islamic Republic of Iran Air Force - Wikipedia
Kun katsoo tuota luetteloa niin yksi lentotukialus kurmoottaisi sen Supereilla, Salamakakkosilla Growlerien ja Hawkeyen tukemana aika helposti.
Nyrkkisääntönä suunnilleen niin, että kolmella ohjusveneellä ja kahdella miinalaivalla on saman verran henkilökuntaan kuuluvia miehistössään.
Commander
Kenraali
Haminat ja Pansiot korvattaneen samalla ratkaisulla. Pari P-maata lisää, ja that's it.
Tilaus pitäisi saada vaan telakalle niin, että siellä on vielä rakennuskyky jäljellä. Ensi vuosikymmeneen odottaminen tarkottaa, että pitää uudestaan hankkia melkein kaikki alusta alkaen alusten rakentamiselle paitsi tietysti se telakka, jossa ne rakennettiin.
Ehkäpä olisi kannattanut suoraan hankkia kuusi kappaletta ja todeta, että tässä etupainotteisesti hankitaan Haminan ja Pansion korvaajakin niin, että ensi vuosikymmenenä molemmat poistuvat sitten käytöstä.
Olisiko niin että tuosta kantahenkilökunnan määrästä osa kouluttaa varusmiehiä ja vain osa kantahenkilökunnasta tarvitaan aluksen päällystöön sodanajan tilanteessa?
Ts sen jälkeen kun tarvittava reservi on koulutettu alustyypin sisäänajon aikana, tarvitaan kantahenkilökuntaa vähemmän kuin puolet edellä mainitusta määrästä, samalla kun myös kokonaishenkilömäärä vähenee?
Vai olenko väärässä asiasta josta en todellakaan väitä olevani perillä, paremmin asiasta perillä olevat voinevat tähän kommentoida salassapidon sitä estämättä.
Mitenkäs kuljetuskyky matalampiin rantoihin sen jälkeen hoituu, vai eikö sitä sitten enää tarvita?
Pansio uinee puolet matalammassa vedessä kuin Pohjanmaa.
Edit: Tai ehkä Valas- ja Kampelaluokan korvauksen yhteydessä niiden kykyä samalla parannetaan kuljetusten kapasiteetin ja nopeuden ja lukumäärän osalta, tai niitä kykyjä korvataan tarvittaessa kaupallisilla alukislla?
Milloinkas nuo 1976-1981 valmistuneet kuljetusalukset olisi muuten tarkoitus korvata?
Viimeksi muokattu:
Eikö ne ole jo suunnilleen poistuneet ilman korvaajia? Tai tuo liittyy tietysti linnakkeiden sulkemiseen. 1 Kampela ja 2 Valasta on vissiin jäljellä.
Jonkinmoista jäissä kulkevaa monikäyttöistä työkalua eli huolto/kuljetusalusta voisi varmaan odotella molemmille laivastoasemille tällä vuosikymmenellä. Tuolla jossainhan oli jo maininta että veneluokkaan on tulossa huollolle uutta kalustoa. Ja öljyntorjuntaan Hallin&Hylkeen korvaavat huolto/monitoimialukset joskus vuosikymmenen lopulla.
Ei ole. Jokainen aluksella palveleva henkilö täyttää siellä yhden merisotilaallisen tehtävän paikan. Myös varusmies. Ensi alkuun ei osaa hommaansa kovin hyvin tai yhtään. Mutta oppii nopeasti.
Jokaiselle palkattuun henkilökuntaan kuuluvalle on myös tehtävä aina. On myös eduksi jos reservistä saadaan vielä kutsuttua entisiä ammattilaisia, jotka ovat jostain syystä lähteneet muihin hommiin mutta pidetty aluksen reservissä ja harjoitettu säännöllisesti. Nämä henkilöt ovat kultaakin kalliimpia koko systeemille ja tulisi pitää kelkassa mukana mahdollisimman pitkään.
Commander
Kenraali
Apualukset jouduttaneen korvaamaan jo 20-luvulla. Haminat ja pansiot tulevat elinkaarensa päähän 30-luvun puolivälissä. Jos rahoitusta ei kasvateta, niin alusluokat joudutaan korvaamaan mahd yhdellä alusluokalla, jonka yhteydessä varmasti joudutaan harmonisoimaan vaatimuksia.
Vaikea, ellei mahdoton tehtävä: toinen kantaa ison ja painavan miinalastin, toinen vain muutamia tonneja aseita. Toinen on hidas ja kömpelö, toinen nopea ja ketterä. Toiselle riittää muutama ammattilainen, toisen miehistö taas koostuu enimmäkseen ammattilaisista.
Ehkä kuljetus- ja miinoitusalusongelma voitaisiin ratkaista 20-luvulla rakennettavilla apualuksilla ja 30-luvulla Hamina-luokan korvaaja on suoraan tykkiveneen seuraaja alenevassa polvessa, n. 82,4 m pitkä 1540 -tonninen korvetti. Nopea, yli 30s. Tällöin Pansio-luokan suorituskyky korvataan etupeltoon ja ne vain poistuvat 30-luvulla.
Ellei nyt sotaa pukkaa sotkemaan kaikkia suunnitelmia...
Fabian Wrede
Korpraali
Iso kysymys korvaavia alusluokkia suunnitellessa on että kuinka paljon merivoimat tarvitsee omaa kuljetuskalustoa. Noita Kala Kampela -tyyppisiä kuljetuslauttoja löytyy siviilipuolelta runsaasti ja miinoituskyvyn puolesta Pohjanmaa-luokka tulee parantamaan tilannetta sen verran että on hyvä kysymys onko Pansio-luokan suorituskykyä tarvetta suoraan korvata. Jos on tarvetta saada rekka johonkin saareen niin se onnistuisi jatkossa ainakin Hylkeellä ja Hallilla. Linnakesaarista luopumisen myötä näitä keikkoja tulee kuitenkin jatkossa vähemmän.
Olisko tuo aseistettu kuten Hamina vai kuten Pohjanmaa? Konetehoa tuollainen 82,4 m 1540t yli 30kn kombo vaatii samaa luokkaa Pohjanmaa-luokan kanssa kun taas Haminat pääsevät samoihin nopeuksiin huomattavasti pienemmällä teholla. Rungon osuus kokonaishinnasta on sen verran pieni että melkein samalla kustannuksella rakentaa sitten vain lisää Pohjanmaata.
...koska niitä on ostettu Merivoimien ylijäämäkaupoista. Onko siviilipuolella yhtään omasta takaa rakennettua vastaavaa alusta?
Hylje on rakennettu 1981 ja Halli 1986. Niitäkin alkaa pian ikä painaa.
Commander
Kenraali
Tämä on ehkä klassinen esimerkki siitä, miksi esim strategisen suunnittelun sektorin työntekijöiden hiukset harmaantuvat ennenaikaisesti. Edessä siintää ja kasautuu ratkeamattomia suorituskyky- ja rahoitushaasteita...
Haminoiden korvaajaksi sopisi nykyviitekehyksessä loistavasti esim Sa'ar5-tyyppinen ohjuskorvetti. Pelkään vain, että ollaan pakotettuja harkitsemaan jonkinmoista monitoimialusratkaisua. Ehkäpä 20-/30-luvun taitteessa tilanne näyttäytyy ainakin teknologisesti hieman valoisammalta.
Ja muistutan vielä, että Sa'ar5 - tyyppinen korvetti oli aikoinaan harkinnassa osaksi tulevaa Laivue2000 - kokoonpanoa. Valitettavasti telakkatukipäätös ja Hamina-proton tilaus sotki hyvän konseptin!
Tässä on siis kyse yhdestä sotilaan tärkeästä ominaisuudesta. Se on hyvin harvinaista nykyisin. Kun valintajärjestelmä valitsee samanlaisia, mielikuvituksettomia lampaita vuosi vuoden perään suurimmalle osalla kyseisen yliopiston linjoista, on tulos tämä.
Eli puhun siis rohkeudesta. Sitä rohkeutta amiraali ------kin löytyi rohkeutta pöyhkeillä alaistensa edessä ja kohdella heitä vähän miten sattuu, mutta kun olisi pitänyt ajaa Merivoimien etua poliitikkojen edessä ja olla HEIDÄN kanssaan ERIMIELTÄ, rohkeus oli kadonnut kuin pieru saharaan. Olisi pitänyt sanoa, ettei "Ei, emme tarvitse enää Rauma-luokan tapaisia partioveneitä, tarvitsemme TAISTELUALUKSEN". Oikeasti Suomen Merivoimissa ei ole ollut taistelualuksia sitten Riga-luokan fregattien ja Turunmaa-luokan tykkiveneiden (kansainvälisten standardien mukaan katsottuna). Se, että Suomessa nimetään joku alustyyppi tai -luokka taistelualukseksi, ei sitä siitä oikeasti tee. Kyse on vähän sama kuin Ilmavoimat byrokraattisesti päättäisi, että BAe Hawk on "ensilinjan taistelukone". Näin voitaisiin tehdä, muttei sillä mitään uskottavuutta maailmalla oikeasti olisi. Kaikki kyllä tietävät totuuden ihan pienellä analyysilla.
Silloin tosiaan olisi pitänyt kieltäytyä kunniasta ja sanoa, "ettemme ole valmiit. Meillä EI OLE suunnitelmaa alukselle vielä, odottakaa 2 vuotta". Ja pitää kiinni tavoitteesta saada tykkiveneen korvaaja. Mutta ei ollut rohkeutta ei. Nyt se (ehkä) tapahtuu vasta 2030-luvulla. Olisi tosiaan tarvittu hyvinkin Saar-5 -tyyppinen alus, heko-toimintoineen kaikkineen. Pelote olisi ollut ihan toista luokkaa. En viitsi tänne julkistaa eräitä asioita joita olen kuullut ulkomaalaisten asiantuntijoiden lausuvan erinäisistä asioista. Se ei olisi niin kovin imartelevaa nimittäin.
On tuhannen taalan paikka jatkaa "Pohjanmaan" viitoittamalla tiellä, ja kehittää Suomelle 2030-luvun loppuun mennessä riittävän voimakas laivasto kaikkia mahdollisia uhkia vastaan. Ei siis mahdottomia uhkia, vaan niitä mahdollisia. Lukijat hämmästynevät aikajännettä, mutta niin se vain on. Lusikkahaarukan korvaaja voitaisiin ehkä tuottaa 5 - 8 vuodessa. Siinäkin ehkä joku eläinlääkäri saisi homman viivästymään 2 - 3 vuodella mahdottomilla hygieniavaatimuksilla.
Viimeksi muokattu:
Silloin uutisoitiin että luokan kevyempi yksikkö olisi voinut olla myös uppoumarunkoinen. Oliko tuollaisen suunnittelu millä mallilla? Olisiko lopputulema ollut jotain Komar-luokan tapaista? Vai olisiko tuo kevyempi paatti aseistettu esim. MTO:ta kevyemmällä Polyphemillä?
Ihan alkuun kaavailuissa oli ainakin julkisuuteen kerrotun mukaan 3 raskaampaa ja 6-8 kevyempää alusta. Oliko tuossa valmiina Merivoimien komentajan lisäämää tinkivaraa vai tapahtuiko kustannuksia arvioitaessa jokin katastrofaalinen virhe? Vai leikattiinko Merivoimien suunniteltua rahoitusta isolla kädellä? Laivueen typistämisen lisäksihän luovuttiin samaan syssyyn Hesarien peruskorjauksesta,
Commander
Kenraali
Kevyestä lavetista teetettiin ulkopuolinen analyysi, ja vaihtoehtoina olivat perinteinen, katamariini/SES ja ilmatyyny. Muistan ja tiedän asiasta vain sen, että loppuraportti oli ison A4 mapin paksuinen ja tosi tosi puuduttavaa lukemista...
Alkuperäisen, virallisen ja diarioidun konseptin mukaisesti kaksi isompaa ja 6-8 kevyempää lavettia (tämä 90-luvun eka puoliskolla). Pudotuspeli alkoi vasta 99-2000.