"Monikulttuurisuus on rikkaus ja voimavara" ???

Käykö termi "yksittäistapauksia" tähän yhteyteen?

Tavallaan, kyllä. Kun kyse on valikoituneesta osasta populaatiota, niin lopputulos ei oikein vastaa keskimääriä. Tolleen vähän kimurantisti sanottuna.

Osoittaa vaan miten vähän todistusvoimaa henkilökohtaisilla kokemuksilla on isojen lukumäärien kanssa pelatessa. Peilaa esim. siihen, miten kivaa muutamalla muulla palstan lukijalla on ollut Somaleiden kanssa.
 
Käväisin yksi ilta piipahtamalla työpaikallani. Iltavuorossa kuubalainen, somali (Suomessa tosin syntynyt, juuri intistä kotiutunut), syyrialainen, venäläinen ja illan esimiehenä toiminut irakilainen. Homma toimi ja luotto pelasi. Olin tyytyväinen.
 
DEA;n sivulta:

  • Manic behavior with grandiose delusions
  • Chronic use can cause depression and suicide
  • Hallucinations, paranoia, nightmares
  • Euphoria, increased alertness and energy, hyperactivity
  • Increase in blood pressure and heart rate
  • Cardiac complications
  • Insomnia, gastric disorders
Kuulostaa olevan huomattavasti vahvempaa kuin kahvi.
 
En kyllä itse huomannut mitään merkittävää. Ehkä kevyen „nuuskanousun“ ja vähemmän kahvia juovalle kofeiininousun tyyppinen juttu. Taitaa olla muutenkin vanhempien somaliäijien hommaa toi
Käyttäjät mussuttaa sitä tuntikausia ja niitä pureksittuja risuja kertyy sitten läjittäin. Mietoa tavaraa, annoksien täytyy olla tottuneelle käyttäjälle aika isoja.
 
Varmasti upeita yhteisiä hetkiä tuollaiset märehtimiset? Miten oletkaan pärjännyt ennen noita? Itselläni ei puikulapäistä yhtään hyvää sanottavaa. Oliko edes lentävä matto?
 
Sivistys, kulttuuri ja monikulttuurisuus – rikkaus, voimavara vai varavoima?

tarkoittaa kasvatuksen kautta omaksuttua tietoa, henkistä kehittyneisyyttä ja avarakatseisuutta. Tässä mielessä puhutaan opillisesta tai muodollisesta sivistyksestä, humanistisesta ja luonnontieteellisestä sivistyksestä, yleissivistyksestä tai akateemisesta sivistyksestä, sekä toisaalta ihmisen sisäisestä kehittyneisyydestä ja kypsyydestä. Jälkimmäiseen saatetaan viitata ”sydämen sivistyksenä” tai viisautena. Sivistyksen sisällöstä on erilaisia käsityksiä. Sana sivistys voi tarkoittaa myös korkeakulttuuria, sivilisaatiota.[1]

Suomenkielen sana sivistys on Reinhold von Beckerin sepittämä ja se tuli nykymerkityksessään käyttöön 1820-luvulla toimesta. Sana pohjautuu sanoihin siveä, siivo.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sivistys

Rikkaus.

on monia toisiinsa liittyviä merkityksiä:

Yhteisön tai koko ihmiskunnan henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuus: tässä merkityksessä käytetään myös sanaa sivistys.[1]

Arkeologinen kulttuuri: arkeologisen aineiston tyyppien avulla määriteltävä esihistoriallisen ajan kansa.[2]

Yhteiskuntatutkimuksen näkökulmasta: erottelujen järjestelmä, jonka avulla ihminen luokittelee ympäristöä, arvottaa itseään ja muita sekä rakentaa identiteettiä.[3]

Jaettujen asenteiden, arvojen, tavoitteiden ja käytäntöjen kokoelma, joka on luonteenomainen instituutiolle, organisaatiolle, ihmisryhmälle, tai "yhteiskunnalle".

Opittujen ja opetettavien taitojen tai kykyjen summa.

Ne käytöksen piirteet, jotka vaihtelevat maantieteellisesti alueittain.

Kulttuurin käsitteen syntyessä 1700- ja 1800-luvun Euroopassa sillä tarkoitettiin ihmisen ”hengen viljelyä” maanviljelyksen tai puutarhanhoidon tapaan. 1800-luvulla sillä alettiin viitata yksilön kehittymiseen erityisesti koulutuksen kautta, ja myöhemmin kansallisten pyrkimysten ja ideaalien toteutumiseen. 1900-luvun puolivälissä jotkut tiedemiehet käyttivät kulttuurin käsitettä viittaamaan universaaleihin inhimillisiin kykyihin. 1900-luvun mittaan kulttuuri kehittyi antropologian keskeiseksi käsitteeksi, sisältäen kaikki inhimilliset ilmiöt, jotka eivät perustu suoraan geeneihin. Geert Hofstedellä kulttuuri tarkoittaa ”kollektiivista mielen ohjelmointia, joka erottaa yhden ryhmän tai kategorian ihmiset toisista”.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kulttuuri

Voimavara.

voi filosofi Annamari Vitikaisen mukaan tarkoittaa kolmea asiaa. Kuvailevana käsitteenä se tarkoittaa toisistaan kulttuurisesti ja uskonnollisesti poikkeavien väestöjen elämistä samassa yhteiskunnassa. Arvottavana käsitteenä se tarkoittaa aktiivista pyrkimistä tällaiseen tilanteeseen. Politiikkana se viittaa ratkaisujen hakua monikulttuurisessa yhteiskunnassa esiintyviin haasteisiin.[1][2]

Suppean luonnehdinnan monikulttuurisuudelle on esittänyt Samuel P. Huntington. Hänen mukaansa monikulttuurisuus on eri sivilisaatioiden rinnakkaineloa samassa yhteiskunnassa. Sivilisaatio on laajin kulttuurinen yksikkö; sen ytimenä on uskonto ja sen määrittämä arvomaailma. Huntingtonin luettelemia sivilisaatioita ovat esimerkiksi länsimainen, kiinalainen, hindulainen, ortodoksinen ja hindulainen sivilisaatio.[3] Monikulttuurisuuteen liittyy Huntingtonin mukaan myös yksilöiden oikeuksien korvaaminen ryhmän oikeuksilla, mihin sisältyy mahdollisuus niin sanottuun positiiviseen syrjintään.[4] Vastaavalla tavalla monikulttuurisuuden määrittelee Stanford Encyclopedia of Philosophy.[5]

Lavean määritelmän monikulttuurisuudelle on esittänyt muun muassa professori Mikko S. Lehtonen. Hänen mukaansa monikulttuurisuus tarkoittaa sitä, että kulttuuri saa vaikutteita ulkomailta. Esimerkiksi suomalainen kulttuuri on läpeensä monikulttuurinen, koska muun muassa kansallislaulumme on saksalaisen säveltämä ja Suomen lipun värit tulevat Venäjän tsaarin lipusta.[6] Laveasti ymmärrettynä monikulttuurisuutta ei ymmärretä vain sivilisaatiotason ilmiönä, vaan katsotaan, että sitä tuottavat pienetkin erot. Etnisen taustan lisäksi erot voivat liittyä alakulttuureihin kuten vammaisuus tai sukupuolivähemmistöt.

Vaihtoehtoiset maahanmuuttajapolitiikan suuntaukset ovat sulauttamispolitiikka, kotouttamispolitiikka ja erottelupolitiikka. Monikulttuurista maahanmuuttopolitiikkaa on arvioitu harjoitetun Isossa-Britanniassa, Alankomaissa ja Ruotsissa. Myös näiden maiden on nähty siirtyneen kotouttavaan ja sulauttavaan maahanmuuttajapolitiikkaan, joka korostaa maahanmuuton kohdemaiden kansallisten kulttuurien ja kielien oppimisen tärkeyttä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Monikulttuurisuus

Varavoima.
 
DEA;n sivulta:

  • Manic behavior with grandiose delusions
  • Chronic use can cause depression and suicide
  • Hallucinations, paranoia, nightmares
  • Euphoria, increased alertness and energy, hyperactivity
  • Increase in blood pressure and heart rate
  • Cardiac complications
  • Insomnia, gastric disorders
Kuulostaa olevan huomattavasti vahvempaa kuin kahvi.
:unsure:
"One in three Somalis are affected by some form of mental illness, a far higher rate than the one in five expected among communities living in war zones, according to the World Health Organisation (WHO)."


Ja juttu Minnesotasta. Tuosta Herman30 lainauksesta, jossa mainitaan paranoia, tulee mieleen kaikki nämä uhrikokemukset jotka toistuvat myös allaolevassa artikkelissa.

 
Varmasti upeita yhteisiä hetkiä tuollaiset märehtimiset? Miten oletkaan pärjännyt ennen noita? Itselläni ei puikulapäistä yhtään hyvää sanottavaa. Oliko edes lentävä matto?

Noh, samaa voisi sanoa vaikka keskikaljan tissuttelusta.

Tuossa läheisen kaupan edustalla kokoontuu epämääräinen joukko elämänilon hukanneita päihderiippvaisia. Yleensä kourassa on olutta, välillä ovat sekaisin jostakin muusta.

En näe suurta eroa khatin mussuttajien ja keskikaljan ryystäjien välillä.
 
Noh, samaa voisi sanoa vaikka keskikaljan tissuttelusta.

Tuossa läheisen kaupan edustalla kokoontuu epämääräinen joukko elämänilon hukanneita päihderiippvaisia. Yleensä kourassa on olutta, välillä ovat sekaisin jostakin muusta.

En näe suurta eroa khatin mussuttajien ja keskikaljan ryystäjien välillä.
Toisen porukan aine vaan vaatii laittomuuksia:
Wikipedia:

"Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa khati luokitellaan huumeeksi ja sen viljely, maahantuonti, myynti ja käyttö ovat rangaistavia."
 
Toisen porukan aine vaan vaatii laittomuuksia:
"Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa khati luokitellaan huumeeksi ja sen viljely, maahantuonti, myynti ja käyttö ovat rangaistavia."

En ole vaatimassa khatia lailliseksi enkä puolusta sen käyttöä. Mutta silti en pidä sitä kummoisempana päihteenä kuin vaikkapa alkoholi.

Olen siinä käsityksessä että yksilötasolla khati ei ole kummoinen päihde, mutta yhteiskunnallisesti se voi olla iso ongelma. Viljely vaatii tolkuttomasti vettä (ja sitä käytetään juuri alueilla joissa vedestä pulaa) ja käyttöön liittyy että kylän ukot jauhavat päivät pitkän khatia sen sijaan että tekisivät jotakin hyödyllistä.
 
Monikulttuurisuus on ainakin sinulle rikkaus ja voimavara?

Kaikkea sitä ihmiset menee kokeilemaan..
Itse kokeilisin myös jos siihen kulttuuriin tutustuisin. Se on vähän sama kuin Sakea joisi Japanissa. Ongelma on siinä jos Somali menee naimisiin ja pitää hääjuhlat joihin tarvitaan isot määrät khatia koska käyttöannokset on niin isoja. Joten helsinki-vantaalla jää sukulaispoika kiinni 11kilon matkalaukun kanssa. Heti törkeä huumausainerikos. Tosin olen käsittänyt että ihan maksimituomioita ei saa. Sen verran ymmärrystä oikeuslaitoksella joka taas on suomen kaltaiselta takapajuiselta maalta iso suoritus. Aika kulttuurinen juttu. Ei niinkään katuhuume narkkareille
 
DEA;n sivulta:

  • Manic behavior with grandiose delusions
  • Chronic use can cause depression and suicide
  • Hallucinations, paranoia, nightmares
  • Euphoria, increased alertness and energy, hyperactivity
  • Increase in blood pressure and heart rate
  • Cardiac complications
  • Insomnia, gastric disorders
Kuulostaa olevan huomattavasti vahvempaa kuin kahvi.
Tuo toinen kohta kuulostaa kiinnostavalta :cool:
 
DEA;n sivulta:

  • Manic behavior with grandiose delusions
  • Chronic use can cause depression and suicide
  • Hallucinations, paranoia, nightmares
  • Euphoria, increased alertness and energy, hyperactivity
  • Increase in blood pressure and heart rate
  • Cardiac complications
  • Insomnia, gastric disorders
Kuulostaa olevan huomattavasti vahvempaa kuin kahvi.
Eipä noissa taida suurta eroa olla:
Kofeiinin runsas päivittäiskäyttö voi aiheuttaa monia erilaisia psyyken oireita aikuisille. Kofeiinin aiheuttama ahdistuneisuushäiriö ja unihäiriö sisältyvät Amerikan psykiatriliiton julkaisemaan tautiluokitukseen. Eräillä yksilöillä runsas annos (yli 500 mg) kofeiinia voi aiheuttaa hoitoa tarvitsevaa ahdistuneisuutta. Koska tämä krooninen ahdistuneisuus voi manifestoitua eri muotoisina psyyken oireiluina, kuten yleistyneenä ahdistuneisuushäiriönä, paniikkihäiriönä, pakkomielteisenä käyttäytymishäiriönä, kaksisuuntaisena mielialahäiriönä, fobioina tai jopa skitsofreniana,
 
Back
Top