Monipaikkatutkajärjestelmä

@JHartikka Juha, onko sinulla jo käytössä useampia vastaanottoasemia? Montako tarvittaisiin tarkan paikkatiedon laskentaan? (sorry, jos tässä ketjussa on ollut siitä jo puhetta, nyt en kahlannut kaikkia viestejä läpi...)

Kahdella asemalla saa 2D-sijainnin, ja kolmella 3D-sijainnin. Vaatii lisäksi softaa.

Lisäasemat olisivat aina hyödyksi. Vihjeitä hyväksi kuunteluaseman paikaksi ja sen hoitajaksi? ;)
 
Eikös noiden kannattaisi olla itärajan suuntaisesti ja suhtkoht kaukana toisistaan, saa paremman ristisuuntiman. Vai tuleeko vastaanottoherkkyydessä ongelmia?
 
Kahdella asemalla ei taida saada epätarkimmillaan kuin summittaisen koneen suunnan (jos kuunteluasemat ja kone ovat samalla suoralla). Kolmella tai useammalla asemalla onnistuu kyllä tarkempi paikannus. GPS:hän pyrkii käyttämään vähintään neljää satelliittia ja myös DECCAssa taidettiin pyrkiä useamman kuin kolmen aseman käyttöön.

Miten saat laskettua havainnoista koneiden lentokorkeuden?

Miten onnistuu yksittäisen koneen paikan laskenta, jos ilmassa on samaan aikaan useita koneita? Yksittäinen havainto pitäisi pystyä merkitsemään jollain tunnisteella, jotta eri vastaanottoasemat osaavat laskea etäisyyden siihen...
 
Mutta eikö @JHartikka teillä ole suuntaava antenni toisena? Eli sillä saadaan jo yhdellä antennilla kohtuullista suuntatietoa, riippuen tietysti antennikeilan leveydestä.
 
@Hanski yksittäisten kohteiden yhdistäminen samaksi seurannaksi onnistuu varmaan jo siitä doppler-jäljestä (=tunniste). Sehän perustuu vain lähettimen ja kohteen väliseen nopeuteen (lähenevä/loittoneva).
 
Eikös noiden kannattaisi olla itärajan suuntaisesti ja suhtkoht kaukana toisistaan, saa paremman ristisuuntiman. Vai tuleeko vastaanottoherkkyydessä ongelmia?

Oikein suunniteltu!​

Kahdella asemalla ei taida saada epätarkimmillaan kuin summittaisen koneen suunnan (jos kuunteluasemat ja kone ovat samalla suoralla). Kolmella tai useammalla asemalla onnistuu kyllä tarkempi paikannus. GPS:hän pyrkii käyttämään vähintään neljää satelliittia ja myös DECCAssa taidettiin pyrkiä useamman kuin kolmen aseman käyttöön.

Miten saat laskettua havainnoista koneiden lentokorkeuden?

Miten onnistuu yksittäisen koneen paikan laskenta, jos ilmassa on samaan aikaan useita koneita? Yksittäinen havainto pitäisi pystyä merkitsemään jollain tunnisteella, jotta eri vastaanottoasemat osaavat laskea etäisyyden siihen...

Hyvä huomio! Kaksi vastaanottoasemaa kuulostaa riittämättömältä, mutta mukana onkin vielä yksi. Kaksi kuunteluasemaa muodostavatkin yhdessä yhden lähetysaseman kanssa sen kolmikannan, joka tarvitaan 3D-paikannukseen. Vastaavasti, kun kohde on yhtaikaa usean lähettimen kantamassa, saadaan sen 2D- tai jopa 3D-sijainti parhaimmillaan yhdellä ainoalla kuunteluasemalla. Näillä harrastajasoftilla ja -vastaanotinjärjestelyillä toki ei kovin tarkasti, mutta silti nytkin joskus tarkemmin kuin lekon transponderillaan ilmoittama sijainti. ;)

Koneiden dopplereiden tunnistus ja lajittelu sekavan näköisestä jälkinipusta eri yksilöille on oikeastaan helpompaa, kuin luulisi. Esimerkiksi kurssin- ja korkeudenmuutokset näkyvät samanaikaisina kunkin koneen dopplerjäljessä eri kuuntelusijainneissa, tai eri lähetinten heijastuksissa. Ilman softaakin saa suunnan antenneja vertaamalla.

Lisänä on konetyyppien tyyppikohtainen voimakkuusvaihtelukäyrä sitten aikanaan, kun sellaisista on olemassa ohjelmakirjasto. Ja tällä hetkellä helpoin tapa on tietenkin verrata dopplereita koneen lähettämään transponderisijaintiin. Ne dopplerit, joiden aiheuttajaa ei näy transponderikartalla, lentävät siis ilman. Jäljet oppii pian lajittelemaan silminkin, laskentaa ei silloin jäljen tunnistamiseen edes tarvita.

Jos tarkoitat paikannuksen matemaattista käsittelyä, niin yhtälöistä en ymmärrä mitään... Täältä löytyy osaavammille lisää laskennallisista menetelmistä: http://ieeexplore.ieee.org/search/searchresult.jsp?newsearch=true&queryText=Ptak Kauranne Hartikka Ritola


Mutta eikö @JHartikka teillä ole suuntaava antenni toisena? Eli sillä saadaan jo yhdellä antennilla kohtuullista suuntatietoa, riippuen tietysti antennikeilan leveydestä.

Näin on! Vertaamalla eri tavoin suunnattujen antennien näyttöjä, kuten parhaillaan tuossa nettisivun demossa, voidaan helposti ja halvalla päätellä heijastuksen ylimalkainen tulosuunta. Vaiheistamalla antenneja päästäisiin jo melkoiseen suuntatarkkuuteen, mutta se on jo hardware- ja softajuttuja...


T: - Juha
 
Viimeksi muokattu:
Ammattivehkeissä taidetaan hyödyntää signaalin saapumisaikaeroa kohteen korkeuden laskennassa. Sijoitetaan siis yksi antennikentän vastaanottimista korkeammalle kuin muut.
 
Mites se tsekkien? vera-e vai onko se nykyään jo ng? Sehän on passiivinen ja käsittääkseni toiminta periaatteeltaan samanlainen
 
Miten onnistuu yksittäisen koneen paikan laskenta, jos ilmassa on samaan aikaan useita koneita? Yksittäinen havainto pitäisi pystyä merkitsemään jollain tunnisteella, jotta eri vastaanottoasemat osaavat laskea etäisyyden siihen...

Oikeissa militaarisovelluksissa tuo tehtäneen näin.

Ilmassa on kaksi konetta. Moskovan TV soittaa joutsenlampea. Kone 1 on lähempänä TV:tä, ja siihen osuu signaali ensin nousevalla nuotilla. Sen jälkeen osuu koneeseen 2 laskevalla nuotilla.

Kuunteluasemat paikassa A ja B kuuntelevat joutsenlampea ja havaitsevat heijastuneet signaalit lähetyksessä nousevalla (kone 1) ja laskevalla (kone 2) nuotilla.

Eli, heijastuneen signaalin analyysi auttaa erottamaan koneet.

Signaalin prosessointitekniikat pystyvät erottamaan kaksi lähes samaan aikaan tulevaa signaalia. Vrt. tutka ja elektronisen sodankäynnin laitteistot.

Lisäksi doppleri ja antennien suuntaavuudet toki antavat karkeaa suuntaa ja toimivat "siviilikäytössä", kun koneita vähän ja ovat kaukana toisistaan ja / tai liikehtivät eri tavoin. Kuten jo edellä kuvattu.
 
Mutkittelevan 'pimeän' lennon dopplerjäljen tulkintaesimerkki:

- Lentsikkaheijastuksen dopplersiirtymä on matalan taajuuden suuntaan, joten tässä tapauksessa kone etääntyy Pietarin TV-lähettimestä.
- Heijastus on vahvempi oikealla, itään suunnatun antennin nauhalla. Tästä saadaan heijastuksen ilmansuunta. Kohina vasemmalla, ympärisäteilevän antennin nauhalla johtuu ajoittaisesta revontuliheijastuksesta, mutta voimakkuusvertailu onnistuu silti.
- Kotkozeron TV-lähettimen ohitusdoppleri kertoo koneen lentäneen Laatokan itärannan kautta, jonka lähellä lähetin sijaitsee, ja ohittaneen lähettimen vähän klo 14.40 jälkeen.

- Mutkitteleva lentotapa viittaa pieneen tai pienehköön, käsin ohjattuun koneeseen.
- Myös dopplerjäljen vähäinen voimakkuusvaihtelu on tyypillistä pienille koneille.
- Dopplersiirtymän suuruus, tässä enimmillään yli 60 Hz, merkitsee nopeaa konetta.
- Dopplerjälkeen sopivia lentoja ei löydy nettitutkien tallenteista (playback), joten kyse on ilman paikantavaa transponderia (ADS-B mode-S) lentävästä koneesta.

Aikaleimat ovat Suomen aikaa.


2017-03-10-1500 - Small fast plane doppler on east strip (c) OH7HJ.jpg


Maanpuolustusnetin monipaikkatutkan demonäyttö: http://maanpuolustus.net/pages/tutka/

Tallentunut arkistokuva: http://maanpuolustus.net/muut/tutka/kuvat/10_03_2017/15_30.jpg

Dopplerviestiketjussa: http://www.oh7ab.fi/foorumi/viewtop...e62eda293d3c932a28f8c431141cc&start=130#p2138


T: - Juha
 
Viimeksi muokattu:
Eilen ja tänään on näkynyt vilkasta useiden nopeiden pienten koneiden kurvailua idän suunnan antennin nauhalla.

Vasemman nauhan ympärisäteilevä vertailuantenni on nyt muussa käytöstä, mutta sain sen verran vertailtua eri antenneilla, että nämä dopplerikiekurat näyttävät tosiaan kuuluvan lähinnä idän tai kaakon suunnalta.

Lentävät siviililennonjohdoille näkyvät transponderit pimeinä, kuten tällaisilla harjoituslennoilla on tapana. Esimerkkejä kiemuroista MPnetin tutkanauhoilla tänään klo 13.05 - 15.05 SA:


http://maanpuolustus.net/muut/tutka/kuvat/16_03_2017/15_00.jpg

15_00.jpg


http://maanpuolustus.net/muut/tutka/kuvat/16_03_2017/14_30.jpg

14_30.jpg


http://maanpuolustus.net/muut/tutka/kuvat/16_03_2017/14_00.jpg

14_00.jpg


Kiemuroiden seassa olevat suorat, tai loivia kulmia piirtävä viistoviivat ja loivat kaaret ovat tavanomaisten 'nettitutkissakin' näkyvien matkustajakoneiden reittilentojen dopplereita.

Kommentteja tästä ilmatoimintahavainnosta toisessa ketjussa - http://maanpuolustus.net/threads/suomi-hybridivaikuttamisen-kohteena.4707/page-58#post-459190


T: - Juha
 
Viimeksi muokattu:
Eilen ja tänään on näkynyt vilkasta useiden nopeiden pienten koneiden kurvailua idän suunnan antennin nauhalla.

Vasemman nauhan ympärisäteilevä vertailuantenni on nyt muussa käytöstä, mutta sain sen verran vertailtua eri antenneilla, että nämä dopplerikiekurat näyttävät tosiaan kuuluvan lähinnä idän tai kaakon suunnalta.

Lentävät siviililennonjohdoille näkyvät transponderit pimeinä, kuten tällaisilla harjoituslennoilla on tapana. Esimerkkejä kiemuroista MPnetin tutkanauhoilla tänään klo 13.05 - 15.05 SA:



Kiemuroiden seassa olevat suorat, tai loivia kulmia piirtävä viistoviivat ja loivat kaaret ovat tavanomaisten 'nettitutkissakin' näkyvien matkustajakoneiden reittilentojen dopplereita.


T: - Juha
:salut: On tämä hienoa miten MPNetin ilmavaaravalvonta toimii!
Ensiksi @RKSTAK toimii aisti-ilmavalvojana, ja sitten @JHartikka tutkaoperaattorina vahvistaa havainnon :). Välissä vielä @Hanski releasemana välittää tukipyyntöjä :D.

Edit: tähänhän tämä varmaankin liittyy
http://maanpuolustus.net/threads/suomi-hybridivaikuttamisen-kohteena.4707/page-58#post-459134
 
Eilen ja tänään on näkynyt vilkasta useiden nopeiden pienten koneiden kurvailua idän suunnan antennin nauhalla.

Vasemman nauhan ympärisäteilevä vertailuantenni on nyt muussa käytöstä, mutta sain sen verran vertailtua eri antenneilla, että nämä dopplerikiekurat näyttävät tosiaan kuuluvan lähinnä idän tai kaakon suunnalta.

Lentävät siviililennonjohdoille näkyvät transponderit pimeinä, kuten tällaisilla harjoituslennoilla on tapana. Esimerkkejä kiemuroista MPnetin tutkanauhoilla tänään klo 13.05 - 15.05 SA:



Kiemuroiden seassa olevat suorat, tai loivia kulmia piirtävä viistoviivat ja loivat kaaret ovat tavanomaisten 'nettitutkissakin' näkyvien matkustajakoneiden reittilentojen dopplereita.

Kommentteja tästä ilmatoimintahavainnosta toisessa ketjussa - http://maanpuolustus.net/threads/suomi-hybridivaikuttamisen-kohteena.4707/page-58#post-459190


T: - Juha

:salut: On tämä hienoa miten MPNetin ilmavaaravalvonta toimii!
Ensiksi @RKSTAK toimii aisti-ilmavalvojana, ja sitten @JHartikka tutkaoperaattorina vahvistaa havainnon :). Välissä vielä @Hanski releasemana välittää tukipyyntöjä :D.

Edit: tähänhän tämä varmaankin liittyy
http://maanpuolustus.net/threads/suomi-hybridivaikuttamisen-kohteena.4707/page-58#post-459134

MPnetin ilmapuolustuksen taistelunjohtokeskus on siis jo täydessä toiminnassa!

Kiitos havainnoista, kommenteista ja linkeistä! Lisäsin havainnon myös tuonne linkitettyyn ketjuun.

Vielä ei ilmatoiminta loppunut. Kaakon suunnan rajantakaisen harjoituksen toinen kierros näyttäisi olevan menossa klo 15.45 - 16.33 SA, samankaltaisista pienten koneiden jälkikiemuroista päätellen :

http://maanpuolustus.net/muut/tutka/kuvat/16_03_2017/17_00.jpg

17_00.jpg


http://maanpuolustus.net/muut/tutka/kuvat/16_03_2017/16_30.jpg

16_30.jpg



http://maanpuolustus.net/pages/tutka/


T: - Juha -
 
Viimeksi muokattu:
@JHartikka Oletko tehnyt mitään protoa tai pidemmälle menevää sovellusta, jossa näiden havaintojen pohjalta laskettaisiin koneiden tarkka sijainti esim. karttapohjalle?
 
Miten lähelle rajaa lentäneistä koneista nyt puhutaan? Onko tämä uhittelua? Vai normaalia?
 
@JHartikka Oletko tehnyt mitään protoa tai pidemmälle menevää sovellusta, jossa näiden havaintojen pohjalta laskettaisiin koneiden tarkka sijainti esim. karttapohjalle?

Miten lähelle rajaa lentäneistä koneista nyt puhutaan? Onko tämä uhittelua? Vai normaalia?

Se minuakin askarruttaa, missä tarkalleen lensivät. Näen dopplerjälkien voimakkuudesta ylimalkaisen suunnan antenneja vertaamalla, ja itse dopplereista voi kertoa koneiden lentotavasta, liikkeistä ja nopeudesta.

Paikannussoftat ovat matemaatikkojen ja koodareiden heiniä, niiden ohjelmointiin ei minulla ole osaamista. Tallenteista voi toki myöhemmin laskea sijainteja, jos softaa siihen on.

Jäljet olivat kuitenkin harvinaisen voimakkaita rajantakaisten pienten koneiden heijastuksiksi. Koska lennoista on onnekkaasti tämä aistihavainto, niin ilmatoiminnan voi päätellä tapahtuneen varsin lähellä:
klo.12.42 Värtsilä-Tohmajärvi linjalta koilliseen jotain lentotoimintaa, ei kuulostanut reittikoneelta. Flightradar ei näyttänyt reittikonetta alueella tuolla hetkellä.


Harjoittelu on ollut tänään myös erikoisen toistuvaa ja pitkäaikaista. Ja jatkuu taas. Parhaillaan on menossa sen kolmas ilmatoimintajakso n. klo 17.45 SA alkaen:

http://maanpuolustus.net/muut/tutka/kuvat/16_03_2017/20_00.jpg

20_00.jpg


http://maanpuolustus.net/muut/tutka/kuvat/16_03_2017/19_30.jpg

19_30.jpg


http://maanpuolustus.net/muut/tutka/kuvat/16_03_2017/19_00.jpg

19_00.jpg


http://maanpuolustus.net/muut/tutka/kuvat/16_03_2017/18_30.jpg

18_30.jpg



Uusin: http://maanpuolustus.net/pages/tutka/


T: - Juha​
 
Viimeksi muokattu:
Rajan takaiset harjoitukset näyttävät jatkuvan neljännellä ilmatoimintajaksolla nyt illalla klo 20.15 SA alkaen n. klo 21.20 saakka:

(Kuva latautuu klo 22.00 jälkeen) http://maanpuolustus.net/muut/tutka/kuvat/16_03_2017/22_00.jpg

22_00.jpg


http://maanpuolustus.net/muut/tutka/kuvat/16_03_2017/21_30.jpg

21_30.jpg


Samanaikaisista dopplereista päätellen olisikohan tuossa puolen tusinaa pientä konetta yhtaikaa kurvailemassa kekenään?

http://maanpuolustus.net/muut/tutka/kuvat/16_03_2017/21_00.jpg

21_00.jpg


Viimeisin: http://maanpuolustus.net/pages/tutka/


T: - Juha
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top