Äänestys Montako uutta hävittäjää ostetaan?

[magitsu]

Tulevaisuuteen liittyy joka tapauksessa monta muuttujaa. Rissala valikoitui taannoin kehitettäväksi tukikohdaksi sen takia että se oli silloisen pääministeri Käteisen vaalipiirissä. Maantieteellisesti Rissalan sijainti on kaikista Ilmavoimien toimipaikoista aivan omassa luokassaan. Ylivoimaisesti huonoin siis.

Höpöpuhetta. Rissala oli jo jatkosodan aikaan oikeassa paikassa. Vähän jää "Käteinen" pieneksi tuossa mittakaavassa.

On totta, että vaikeampi kuvitella Lappia puolustettavan ilman Rovaniemea kuin päinvastoin. Silti ei ole mitään erityistä syytä miksi nykyistä kahden mallia muutettaisiin. On jo sen verran paljon rahaa kiinni molemmissa.

Satakunnan lennosto on Pirkkalassa ja on ollut siellä vuosikymmeniä, ei sinne toista siirretä. Isoa varusmieskoulutusta taas ei ole kuin Tikkakoskella, eikä sekään ole Maavoimien mittakaavassa kovin isoa.

Tahallaanko ymmärrät väärin kun pitäisi olla ilmiselvää, että puhutaan edellisestä keskityksestä jossa lentolaivueet siirtyi Rissalaan ja Rovaniemeen. Rakennettiin useamman kymmenen miljoonan edestä per paiikkakunta infraa.

Tässä jonkinlainen ensimmäisen'vastaan tullut arvio investointien määrästä. Toki aina pitää pieni toiveajattelun vara jättää paikallislehden arvioille.

Tällä vuosikymmenellä Puolustusvoimat on investoinut Rissalaan yli 20 miljoonaa euroa. Summalla on tehty muun muassa konesuojia ja laivuerakennus. Suunnitelmissa on jo aikaisemmin ollut uusi varuskuntaravintola ja päävartiorakennus. Haaveissa on myös monitoimihalli, joka toimisi ensisijaisesti liikuntasalina varusmiehille.
Rissala on pienehkö, mutta tärkeä varusmieskouluttaja. Torstaina kotiutui viime vuoden toisesta saapumiserästä 347 vuorokautta palvelleita varusmiehiä 74, joista kuusi oli naisia. Ensi viikolla kotiutuvat tämän vuoden ensimmäisen saapumiserän 92 varusmiestä.

https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitukset/Satavuotiaan-Ilmavoimien-tärkein-tukikohta-on-Rissala/1213772

edit: löytyi myös ajankuvaa vuodelta 2012

Karjalan lennoston toiminta jatkuu ja vahvistuu puolustusvoimien uudistuksessa. Ilmavoimat keskittää Hornet-torjuntahävittäjät Karjalan lennostoon ja Lapin lennostoon Rovaniemelle. Tilojen kunto ja maantieteellinen sijainti ratkaisivat Karjalan lennoston tulevaisuuden.

- Meidän tilojemme kunto ja maantieteellinen sijainti ratkaisivat Karjalan lennoston säilymisen. Jatkossa Ilmavoimat keskittää Hornet-hävittäjät Siilinjärvelle ja Rovaniemelle, Jussila tarkentaa.

Tämä tarkoittaa Rissalan toiminnan vahvistumista tulevaisuudessa. Vuoden 2014 aikana Hornet-hävittäjiä tulee lisää. Tällä hetkellä Karjalan lennostolla on parikymmentä Hornet-hävittäjää.

- Henkilöstöä tulee jonkin verran lisää. Tarkkoja määriä ei voi vielä kuitenkaan arvioida, Jussila sanoo.

Investointeja luvassa
Muutos edellyttää uusinvestointeja Rissalassa. Jussilan mukaan nykyinen laivuerakennus tarvitsee viiden miljoonan euron peruskorjauksen ja laajennuksen.

Rissalaan on tulossa myös niin sanottu. hälytyspaikka-alue. Lentokentän platan ja kiitotien väliin on suunniteltu konesuojia ja uusia rullausteitä. Noin kahdeksan miljoonan euron investointi parantaa toimintamahdollisuuksia aseistetuilla koneilla.

Myös varusmiesten määrä nousee tulevaisuudessa Rissalassa. Lakkautettavaan Pohjois-Karjalan prikaatiin on mennyt Pohjois-Savosta vuosittain noin 190 alokasta. Ilmavoimien varusmieskoulutuksen keskittäminen kolmeen paikkaan, Rissalan lisäksi Tikkakoskelle ja Pirkkalaan, vaikuttavat niin ikään varusmiesmäärän lievään kasvuun.

https://yle.fi/uutiset/3-5063094

Viimeisestä lauseesta huomio, että kyllähän vm-koulutusta näihin päiviin asti on ollut myös Lapin lennostossa. Joten ei ihan keskittynyt kuvatusti.


Nyt neljän vuoden ikäinen laivuerakennus taisi olla merkittävin investointi 70 työpaikan siirtyessä Rissalaan. Muistan lukeneeni, että sinne olisi "sijoitettu" hieman suurempi osa kuin Rovaniemelle. Ilmeisesti koska oli enemmän rakennuksia ennestään.
https://yle.fi/uutiset/3-6385584

 

[Huhta]

Tulevaisuuteen liittyy joka tapauksessa monta muuttujaa. Rissala valikoitui taannoin kehitettäväksi tukikohdaksi sen takia että se oli silloisen pääministeri Käteisen vaalipiirissä. Maantieteellisesti Rissalan sijainti on kaikista Ilmavoimien toimipaikoista aivan omassa luokassaan. Ylivoimaisesti huonoin siis.

Millä logiikalla Rissala on maantieteellisesti huonoin? Etäisyyttä rajalta on käytännössä yhtä paljon kuin Rovaniemenkin tapauksessa, mutta samalla alue on suurten vesistöjen rikkomaa, ts. panssarikiila tuskin on Rissalassa heti ensimmäisenä.

Varsinkin jos konemäärä pyöristyy tulevaisuudessa vähän alaspäin riittää ilmavoimille yhden laivueen ja yhden lentueen kokoonpano. Koelentue käyttää HX:ää joka tapauksessa joten Pirkkalassa pystytään tuota kalustoa pyörittämään. Koelentueen yhteydessä ( tai sisällä ) voi hyvin toimia hävittäjälentue. Tämähän on pelkkä hallinnollinen järjestely. Rovaniemi taas valikoituu pääpaikaksi sen takia että Lapissa on tilaa lentää ja sieltä ehtii paremmin pohjoiseen mikäli siellä jotain tapahtuu. Etäisyys itärajalle ei ole juurikaan parempi kuin Rissalassa.

Rovaniemi pääpaikkana, hmm... onnea lentäjärekrytointiin. Ennen kaikkea olen kuitenkin huolissani siitä, että Rovaniemellä koneet ovat 500 km liian pohjoisessa. Käytän pitkästä aikaa Norja-korttia: Norjan ydinalue on etelässä. Norja keskittää F-35:t Ørlandiin ja pohjoisen Evenesiin pelkän QRA:n. Meillä tehtäisiin käänteisesti? Ei kuulosta kovin fiksulta... Pahimmassa tapauksessa se Rovaniemen tukikohta on leikattu irti muusta Suomesta Oulun korkeudella suoritetulla hyökkäyksellä länteen.

Maata ei puolusteta varuskunnista eikä rauhan aikaisista lentotukikohdista. Valmiutta nostaessa Rissala fasiliteetteineen olisi edelleen käytettävissä. Tietysti sillä edellytyksellä että HX mahtuu nykyisiin konesuojiin yms.

Periaatteessa ei, mutta entä käytännössä? Kuinka paljon toiminnan aloittaminen viivästyy, jos miehet ja merkittävä osa materiaalista pitää tuoda toiminta-alueelle jostakin muualta? Nykyisessä toimintaympäristössä tunneillakin voi olla ratkaiseva merkitys.

 

[Rannari]

Millä logiikalla Rissala on maantieteellisesti huonoin? Etäisyyttä rajalta on käytännössä yhtä paljon kuin Rovaniemenkin tapauksessa, mutta samalla alue on suurten vesistöjen rikkomaa, ts. panssarikiila tuskin on Rissalassa heti ensimmäisenä.



Rovaniemi pääpaikkana, hmm... onnea lentäjärekrytointiin. Ennen kaikkea olen kuitenkin huolissani siitä, että Rovaniemellä koneet ovat 500 km liian pohjoisessa. Käytän pitkästä aikaa Norja-korttia: Norjan ydinalue on etelässä. Norja keskittää F-35:t Ørlandiin ja pohjoisen Evenesiin pelkän QRA:n. Meillä tehtäisiin käänteisesti? Ei kuulosta kovin fiksulta... Pahimmassa tapauksessa se Rovaniemen tukikohta on leikattu irti muusta Suomesta Oulun korkeudella suoritetulla hyökkäyksellä länteen.



Periaatteessa ei, mutta entä käytännössä? Kuinka paljon toiminnan aloittaminen viivästyy, jos miehet ja merkittävä osa materiaalista pitää tuoda toiminta-alueelle jostakin muualta? Nykyisessä toimintaympäristössä tunneillakin voi olla ratkaiseva merkitys.

Tykistön tai vaikka maahanlaskujoukon kantama lienee "aika" paljon olennaisempi asia kuin panssarikiilan etenemisaika rajalta lentotukikohtaan? Et kai tosissasi esitä että lentotoimintaa uhkaa ennen kaikkea Rissalassa tai Rovaniemellä kiitoradalle edennyt mekanisoitu taisteluosasto suorasuuntausaseineen? Kuten totesin ei nykyisillä päätukikohdilla ole tuossa suhteessa merkittävää eroa.

Jos Suomesta ei löydy nuoria miehiä jotka haluavat lentää hävittäjäkoneella niin rekry on ongelma. Toistaiseksi tällaista murhetta ei liene ollut. Jokseenkin puolet joutuu nytkin Rolloon ja jokaisen on huomioitava että niin voi käydä. Ilmavoimien toiminnan pääpaino olisi joka tapauksessa jatkossakin keskisessä Suomessa eli mikään olennainen ei muuttuisi.

Mitä valmiuteen tulee niin materiaalia tietenkin varastoidaan järkevästi lähellä ajateltua tulevaa toiminta-aluetta. Miksi sitä hillottaisiin Lapissa? Pilotit ovat siellä missä koneetkin ja miehet kotonaan niin kuin nytkin. Mikään olennainen ei muuttuisi.

 

[StmSvejk]

Jos koittaa miettiä out of the box, niin Pori olisi varmaan paras paikka Ilmavoimien (ainoaksi) hävittäjätukikohdaksi. Kaukana itärajasta, etelässä, lähellä kauppamerenkulun kannalta tärkeitä satamia, ei merkittävää kaupallista lentotoimintaa alueella, Pohjanlahti vieressä harjoittelua varten, Nixula, Säkylä ja Åbo Joint-polttelua varten... Nyky-Suomessa kuitenkin puuttuu mielikuvitus ja uskallus rakentaa uusia varuskuntia, joten vaihtoehtona ovat vain entise

 

[StmSvejk]

tupla.

 

[Huhta]

Tykistön tai vaikka maahanlaskujoukon kantama lienee "aika" paljon olennaisempi asia kuin panssarikiilan etenemisaika rajalta lentotukikohtaan? Et kai tosissasi esitä että lentotoimintaa uhkaa ennen kaikkea Rissalassa tai Rovaniemellä kiitoradalle edennyt mekanisoitu taisteluosasto suorasuuntausaseineen? Kuten totesin ei nykyisillä päätukikohdilla ole tuossa suhteessa merkittävää eroa.

Nimenomaan tykistön osalta on relevanttia keskustella panssarikiilojen etenemisestä. Vai ajattelitko, että Smerch ajaa ihan yksinään rajan yli ampumaetäisyydelle tukikohdasta? Kyllä siinä tarvitaan perinteistä hyökkäysvoimaa edelle, luulen ma.

Jos Suomesta ei löydy nuoria miehiä jotka haluavat lentää hävittäjäkoneella niin rekry on ongelma. Toistaiseksi tällaista murhetta ei liene ollut. Jokseenkin puolet joutuu nytkin Rolloon ja jokaisen on huomioitava että niin voi käydä. Ilmavoimien toiminnan pääpaino olisi joka tapauksessa jatkossakin keskisessä Suomessa eli mikään olennainen ei muuttuisi.

Kieltämättä vähän liioittelua osaltani, kun pohjoisen toiminnot eivät määrällisesti kasvaisi nykytilasta, vain suhteellisesti. Ilmavoimissa saattaa muutenkin olla mahdollisuuksia upseeriston liikkumiseen lentoteitse, jos ei muuten meinaa onnistua.

Mitä valmiuteen tulee niin materiaalia tietenkin varastoidaan järkevästi lähellä ajateltua tulevaa toiminta-aluetta. Miksi sitä hillottaisiin Lapissa? Pilotit ovat siellä missä koneetkin ja miehet kotonaan niin kuin nytkin. Mikään olennainen ei muuttuisi.

Saanen epäillä, että ilmavoimien osalta tilanne poikkeaa melkoisesti maavoimista. Maavoimat hilloaa järkyttävästi kalustoa luolastoissa, mutta ilmavoimilla on jatkuvasti enemmän tai vähemmän koko repertuaari käytössä. Puhutaan siis esim. tankkiautoista, koneiden maassa liikutteluun käytettävästä välineistöstä, tikkaista ja niin edelleen. Tietysti esimerkiksi polttoainetta ja ylimääräisiä lähestymisvaloja voidaan toki varastoidakin valmiiksi.

Lisäksi turvallinen varastointi asettaa omat haasteensa/kustannuksensa osalle ilmavoimien kalustoa. Maavoimat voi vielä hyvin varastoida kakkosportaan pumppujen kaluja vähän hutiloiden, mutta AMRAAM:ien ja JASSM:ien varastoiminen jossakin vain etänä valvotulla varikolla ei välttämättä ole myyjän mieleen. Ts. Rissalan pitäminen "varikkonakaan" ei ole ilmaista.

 

[Rannari]

Nimenomaan tykistön osalta on relevanttia keskustella panssarikiilojen etenemisestä. Vai ajattelitko, että Smerch ajaa ihan yksinään rajan yli ampumaetäisyydelle tukikohdasta? Kyllä siinä tarvitaan perinteistä hyökkäysvoimaa edelle, luulen ma.



Kieltämättä vähän liioittelua osaltani, kun pohjoisen toiminnot eivät määrällisesti kasvaisi nykytilasta, vain suhteellisesti. Ilmavoimissa saattaa muutenkin olla mahdollisuuksia upseeriston liikkumiseen lentoteitse, jos ei muuten meinaa onnistua.



Saanen epäillä, että ilmavoimien osalta tilanne poikkeaa melkoisesti maavoimista. Maavoimat hilloaa järkyttävästi kalustoa luolastoissa, mutta ilmavoimilla on jatkuvasti enemmän tai vähemmän koko repertuaari käytössä. Puhutaan siis esim. tankkiautoista, koneiden maassa liikutteluun käytettävästä välineistöstä, tikkaista ja niin edelleen. Tietysti esimerkiksi polttoainetta ja ylimääräisiä lähestymisvaloja voidaan toki varastoidakin valmiiksi.

Lisäksi turvallinen varastointi asettaa omat haasteensa/kustannuksensa osalle ilmavoimien kalustoa. Maavoimat voi vielä hyvin varastoida kakkosportaan pumppujen kaluja vähän hutiloiden, mutta AMRAAM:ien ja JASSM:ien varastoiminen jossakin vain etänä valvotulla varikolla ei välttämättä ole myyjän mieleen. Ts. Rissalan pitäminen "varikkonakaan" ei ole ilmaista.

Niin Kuopio kuin Rollokin ovat onneksi sen verran etäällä rajasta että hajauttaminen on mahdollista ennen kuin naapuri yltää perustykistöllään kentälle. Jos ei jostain syystä ehditä lähteä muihin maisemiin niin ollaan kyllä ongelmissa aika monellakin tasolla. Silloin ei kyvyttömyydestä pelasta mikään tukikohdan sijainti.

Jos Ilmavoimat varautuu pyörittämään sota-aikana niitä 3+15 tukikohtaa niin kahden rauhanajan päätukikohdan pyörittäminen ei mitenkään voi sitoa noiden kaikkien kriisiajan kalustoa. Se on eri asia jos kalustoa ei ole olemassakaan. Tarvetta siirtää valtava määrä ajoneuvoja yms. juuri päätukikohdista ei nähdäkseni voi tulla.

Ohjusten varastointiin on varmaan muitakin vaihtoehtoja kuin Ilmavoimien päätukikohta ja ”vain etänä valvottu varikko”. Puolustusvoimille voisi vaikka laittaa vinkin että kehittävät uuden konseptin työnimellä ”valvottu ammusvarikko”. Tiedä vaikka joku olisi asiaa jo ajatellutkin?

 

[JR49]

Maavoimat voi vielä hyvin varastoida kakkosportaan pumppujen kaluja vähän hutiloiden, mutta AMRAAM:ien ja JASSM:ien varastoiminen jossakin vain etänä valvotulla varikolla ei välttämättä ole myyjän mieleen.

Argh!

 

[magitsu]

Jos Suomesta ei löydy nuoria miehiä jotka haluavat lentää hävittäjäkoneella niin rekry on ongelma. Toistaiseksi tällaista murhetta ei liene ollut.

Kovin vajavaiset tiedot tältä osin jos noin arvelet. Käytännössä kymmenen vuoden välein Finnair on tyhjentänyt pajatsoa kun on ensin aliarvioinut oman koulutustarpeensa.
Saa miettiä kustannuspaikkaa ja konevalintaakin hieman tästä näkökulmasta. Tärkeimpänä se, että on tarpeeksi tunteja lentämiseen koska mikään ei syö motivaatiota tehokkaammin kuin se, ettei pääse sitä tarpeeksi tekemään.

 

[Rannari]

Kovin vajavaiset tiedot tältä osin jos noin arvelet. Käytännössä kymmenen vuoden välein Finnair on tyhjentänyt pajatsoa kun on ensin aliarvioinut oman koulutustarpeensa.
Saa miettiä kustannuspaikkaa ja konevalintaakin hieman tästä näkökulmasta. Tärkeimpänä se, että on tarpeeksi tunteja lentämiseen koska mikään ei syö motivaatiota tehokkaammin kuin se, ettei pääse sitä tarpeeksi tekemään.

Juuri lentotuntien määrä on käsittääkseni ollut murheena. Ei ehkä niinkään se että ruokana on kalakukon sijaan poronkäristystä.

Eli lentämiseen motivoitunutta porukkaa kyllä löytyy. Jos ei saa lentää niin siitä on sitten seurauksia.

 

[Huhta]

Juuri lentotuntien määrä on käsittääkseni ollut murheena. Ei ehkä niinkään se että ruokana on kalakukon sijaan soijawokkia.

Eli lentämiseen motivoitunutta porukkaa kyllä löytyy. Jos ei saa lentää niin siitä on sitten seurauksia.

Fixed it for you.

Jos lentotunnit ovat sinällään se tärkeä tekijä, niin ei luulisi olevan vaikeaa kasvattaa esimerkiksi Grob-lentotunteja? Ei liene yhtä hauskaa kuin Hornetilla ja Hawkilla, mutta eipä A330:n ohjaamossakaan näe kovin paljon actionia.

 

[Rannari]

Fixed it for you.

Jos lentotunnit ovat sinällään se tärkeä tekijä, niin ei luulisi olevan vaikeaa kasvattaa esimerkiksi Grob-lentotunteja? Ei liene yhtä hauskaa kuin Hornetilla ja Hawkilla, mutta eipä A330:n ohjaamossakaan näe kovin paljon actionia.

Arvaan että Grob ei säväytä ihan suihkarin vertaa mut ei voi tietää varmaksi. Airbusin ohjaamossa saattaa tienestit korvata vauhdin huumaa.

 

[PSS]

Girassin hinnannousu on ollut tyypillinen tiimaleikkuri. Jää kuskelta g-vitamiinia saamatta.

 

[Huhta]

Girassin hinnannousu on ollut tyypillinen tiimaleikkuri. Jää kuskelta g-vitamiinia saamatta.

Girassi? Anteeksi, en puhu ilmavoimaa. Taitaa krooninen rahapula olla kuitenkin se pohjimmainen syy.

Grobilla saa +6/-3 G:tä, ei siis ihan hirveästi häpeä isommille koneille. Hidashan se toki on kuin mikä.

 

[PSS]

Girassi eli kerosiini.

 

[Huhta]

Girassi eli kerosiini.

Jotain sellaista vähän ajattelinkin, mutta netti ei heti tarrannut termiin kovin vankasti. Pitänee jossakin vaiheessa tutustua aiheeseen tarkemmin, korreloiko öljybarrellin hinta HN-lentotuntien kanssa.

 

[TBman]

Lentoharjoittelusta hieman, kun se tuntuu nyt olevan "tapetilla".
lentämisen taito on harjoittelun tulos ja eritapainen ilmailu vaatii eritapaista harjaantumista. Perustason osaaminen ei unohdu, vaikka joutuisi/saisi lentää rajullakin kalustolla, niin perustaidot vaatii tiettyä määrää myös sillä peruskalustolla lentämistä.. Jos sitten mietitään hävittäjällä lentämistä, niin ei pilotti lentele siellä taivaan sinessä kuin pääskynen konsaan, vaan joka keikalla on tehtävä. Tehtävät ovat joko pedagogisia ja reflektiota opituista asioista historiassa, tai täysin uuden asian siirtämistä lyhytaikaisesta muistista pitkäaikaiseen reaktiomuistiin ja sen reaktiomuistin ylläpitoa ärsykeperiaatteella.
Pilotit reflektoivat toistensa toimintaa operaation aikana ja antavat oman osuutensa siihen tehtävään joka kulloiniin on käynnissä.
oppiminen on monisyinen operaatio ja sen vuoksi sitä pitää tehdä myös epämukavuusalueella, eli vaikka olet kuinka hornet pilotti, niin lennät aivan varmasti myös grobilla ja hawkilla kuukausittain.

 

[Rannari]

vaikka olet kuinka hornet pilotti, niin lennät aivan varmasti myös grobilla ja hawkilla kuukausittain.

Jos motivaatiopuolesta puhutaan niin sillä lienee kuitenkin jopa olennaista vaikutusta millä kalustolla lennetään. Jos HN:n opiskelu muuttuu yllärinä liian isossa mitassa Vinkan/Grobin kanssa päristelyksi niin huumori voi hyvinkin jossain vaiheessa loppua. Ja silloin saattaa Finnairin lämmin syli houkutella. Jonkinmoinen omarahoitusosuushan siinä vaihdoksessa tosin lankeaa maksuun joten ei sitä ihan kevyin perustein tehdä.

Isommille kihoille on tietysti se ja sama millä sen yhden tunnin silloin tällöin lentää kunhan vastineeksi saa kuitata lentolisän.

 

[wargame]

https://www.kansanuutiset.fi/artikk...a-harkintaan-lahtohinnassa-3-miljardin-heitto

Kolmella miljardilla rakennettaisiin pitkä pätkä teitä, nostettaisiin pieniä eläkkeitä ja työttömyysturvaa, korjattaisiin monta homekoulua ja panostettaisiin tuotekehitykseen, Mustajärvi sanoi.

 

[Nojatuolistrategi]

https://www.kansanuutiset.fi/artikk...a-harkintaan-lahtohinnassa-3-miljardin-heitto

Kolmella miljardilla rakennettaisiin pitkä pätkä teitä, nostettaisiin pieniä eläkkeitä ja työttömyysturvaa, korjattaisiin monta homekoulua ja panostettaisiin tuotekehitykseen, Mustajärvi sanoi.

Leveitä pätkiä täytyy rakentaa teihin. Ja pitkiin eläkeikiin pitää varautua. Hornet-koulukin tulee korjata uuteen uskoon. Eikä tuotteen panostamistakaan sovi unohtaa.

Pate on oikeassa.