Suomen ilmavoimat operoi pääasiallisesti omassa ilmatilassa tuhoten vihollisen ilma-aluksia. Maakohteita vastaan rynnäköinti on toissijaista, sitä varten on hankittu kourallinen risteilyohjuksia ja täsmäpommeja, ei täysimittaista arsenaalia rynnäkköaseita ja ulkoisia häirintäsäiliöitä.
USN taas lähtökohtaisesti valmistautuu tunkeutumaan vihollisen ilmatilaan toteuttamaan offensiivista strategiaa. Siihen kuuluu oleellisena osana kyky lamauttaa vastustajan ilmatorjunta kokonaisuudessaan; Uhkana eivät ole ainoastaan S-400 ja S-500, vaan myös S-300, BUK ja Pantsir ovat tärkeitä kohteita, jotka pitää pystyä tuhoamaan tai lamauttamaan.
Nämä lienevät yleisesti tiedossa palstalla koska niistä on jankattu jo vuosia. Se ei välttämättä poista elektronisen sodankäynnin hyötyjä, joita spesifi kone toisi. Jos emme hanki jostain syystä F-35:tä, jonka suojana on häivetekniikka, voi olla suotavaa, jopa välttämätöntä parantaa 4-sukupolven koneiden suojaa elektronisella kyvyllä.
Siinä olen osittain eri mieltä että JASSM maalit ovat todennäköisimmin myös vihollisen pitkän kantaman ilmatorjuntajärjestelmiä ja sitä kautta pyritään haastamaan vastapuolen liiallinen vaikutus suomen ilmatilaan. Haasteeksi tosin jää Hornetin heikkenevä ilmapuolustuskyky todennäköisen vastustajan uusimpia koneita vastaan.
Suomen strategian kannalta tärkeää taas on harvalukuisten S-500:ien ja S-400:ien ym. omaa puolustuksellista vastailmatoimintaa häiritsevien pitkän kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmien lamauttaminen tai tuhoaminen. "Growlerien" olennaisin rooli Suomessa kohdistuisi nimenomaan tähän tehtävään, jossa niistä voisi olla suurtakin hyötyä. Emme kuitenkaan tarvitse Growlereita vastaavassa suhteessa kuin USN, koska meillä ei ole vastaavan laajuista tarvetta lamauttaa tai tuhota vihollisen ilmatorjunta.
Jos Suomi Growlereita ostaa, mikä tulee kysymykseen uskoakseni vain yhdessä Super Hornetien kanssa, todennäköinen määrä on mielestäni 6 ja 8 koneen välillä. 8 ELSO-koneella 64:stä HX:stä olisimme käytännössä
samassa suhdeluvussa Australian kanssa ja vain aavistuksen alempana kuin Saksa on 28 Tornado ECR:llä suhteutettuna Typhoonien ja kaikkien Tornado-varianttien kokonaismäärään.
Pointtina ei ole mikään suhdeluku vaan se paljonko operatiivista kalustoa saadaan ilmaan hävittäjäparvien suojaksi tiiviissä ilmasotavaiheessa. US NAVY on tuonut tarpeensa lisä Growlereista juuri siksi että nykyiset 5 konetta eivät todellakaan tarkoita ilmaoperaatiossa että kaikki 5 suojaavat toimivia parvia, vaan huollon ja korjauksien vaikutus pitää ottaa huomioon. Lisäksi pitää huomioida se että koneet eivät vaan lennä jatkuvasti operaatioalueella, vaan ne liikkuvat tukialuksen/lentokentän ja toiminta-alueen välillä ja vaativat tankkausta +aseistamista uudelleen sekä post/pre-flight tarkastukset (nopeat). Siksi 5 konetta kokonaisen Carrier Strike Groupin suojaksi ei riitä, vaan todennäköisimmin koneista on 1-2 poissa toiminta-alueelta.
US NAVYlla on tietysti vielä pidempi toimintavaatimus eli kasvattaa tukialuslennostojen toimintasädettä uudella kalustolla (super HN+ F-35) yli 700 NM nykyisestä alle 500 NM:stä, koska vastapuolella on DF-21D ja risteilyohjuksia, jotka on suunniteltu haastamaan tukialusosastot. Siksi USA tarvitsee ehdottomasti MQ-25 Stingrayn tankkaamaan lento-osastoja. Meillä tarve on vähäisempi mutta ei täysin epäolennainen, tämän on Ilmavoimat tuonutkin esille. Kevyt taktinen tankkerikalusto olisi hyvä force multiplier joka pidentäisi hävittäjien toiminta-aikaa.
Alkuperäiseen kaneettiin palatakseni tarvitsemme siis vähintään 8 tai enemmän mahdollisia ELSO-koneita, jos niitä ylipäätään hankittaisiin. Ei pidä katsoa nykyistä jenkkilaivaston suhdelukua vaan sitä mihin pyritään ja mikä on operatiivisen kyvyn takia oleellista. Pitää huomioida kalustotappiot myös joten 5 Growleria olisi auttamattoman vähän meidän tarpeisiin ja jo rauhanajan huoltojen vuoksi miehistöt eivät voisi lentää tarpeeksi konetyypin määrän vuoksi. 8-12 Growleria voisi tukea 4-6 parvea todennäköisesti helposti kun taas 5 Growleria riittäisi ehkä 2-3 parvelle. Tämä on vain karkea arvio ja riippuu tilanteesta. Todellinen käyttöaste voi olla enemmänkin kuin 50% luokkaa. Jos menetämme toiminnassa 1-2 konetta, vaikutus 5 koneeseen on jopa 50% toimintakyvystä mutta 10 koneella vain 20%.
Kannattaa muistaa sekin että nykyiset 7 kpl F/A-18D mallia on todettu jälkikäteen liian pieneksi määräksi koneita harjoitteluun. Uudet simulaattorit auttavat mutta eivät korvaa kaikkea lentämistä ja ELSO-kone on kokonaan oma juttunsa aseistuksen ja taktiikan osalta, eikä niitä kuvioita voi tehdä normikoneella.
