Äänestys Montako uutta hävittäjää ostetaan?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja wargame
  • Aloitus PVM Aloitus PVM

Montako uutta hävittäjää ostetaan?

  • Äänestäjiä yhteensä
    244
  • Äänestys suljettu .
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Rakettimoottorin työntövoima kasvaa kun raketin nopeus kasvaa. Oberth keksi sen jo 1927. Tätä voi selittää niin, että kemiallinen energia muuttuu enemmän työnnöksi kuin lämmöksi. Kaavatasolla sama näkyy niin että liikemäärässä v mutta liike-energiassa v**2
 
Hairysteed kirjoitti:
Tuota en usko :cautious:
Klikkaa laajentaaksesi...
Kuten fulcrum totesi lasinäytöiltä yksiköt voi valita vaikka kesken lennon, tämä lienee ominaisuutena kaikissa Horneteissa. Suomalaisten varamittarit vaihdettiin metrisiin, koska 1995 koko ilmavoimien hävittäjätoimlnta, siihen johtava koulutus (VN/HW/DK/MG) ja johtamisjärjestelmä pohjautuivat metriseen järjestelmään. KV harjoituksia ei harvoja poikkeuksia lukuunottamatta toteutettu. Ne harvat poikkeuksetkin olivat yleensä metristä järjestelmää käyttävissä Ruotsissa ja entisessä NL:ssä.

E: milloin Flygvapnet vaihtoi solmuihin ja jalkoihin?

HN:n varamittarit ovat tänä päivänäkin metriset, vaikka lasinäytöillä ja kaikessa toiminnassa käytetään imperiaalisia yksiköitä.

EE: Täsmennetään vielä sen verran, että ei HN:n mittareita vaihdettu, ne tulivat ihan tehtaalta SI-järjestelmää noudattavalla asteikolla varustettuna.
 
Viimeksi muokattu:
Eräs toisen maailmansodan lopputuloksen harmittavia sivuvaikutuksia oli imperiaalijärjestelmän leviäminen ilmailuun. Ennen sotaa suurin osa maailmasta käytti ilmailussa metrisiä yksiköitä. Suomen ilmavoimien metrijärjestelmän käyttö ei ole siis perua YYA-ajalta, kuten joskus olen kuullut väitettävän.
ICAO on jo pitkään suositellut ilmailun täydellistä siirtymistä metrijärjestelmään, mutta siviilipuolen muutosvastarinta on vahva.
Kuvaavaa on että USAssa armeijan ilmavoimat mittaa etäisyydet kilometreissä, mutta ilmavoimat ja laivasto merimaileissa.
 
Mitäs harmillista siinä on? Sehän on looginen siinä käytössä,
 
Ehkä joskus kun jouduttiin tekemään navigointilaskutoimituksia käsipelillä, oli käytännöllistä että merimaili = kaariminuutti. Nykyään sillä ei varmaan ole enää merkitystä ja erilainen mittayksikköskaala on vain omiaan hankaloittamaan asioita.
 
fulcrum kirjoitti:
Ehkä joskus kun jouduttiin tekemään navigointilaskutoimituksia käsipelillä, oli käytännöllistä että merimaili = kaariminuutti. Nykyään sillä ei varmaan ole enää merkitystä ja erilainen mittayksikköskaala on vain omiaan hankaloittamaan asioita.
Klikkaa laajentaaksesi...

On sillä. Kun mittaat merikortilta harpilla etäisyyksiä on kätevää että asia on noin.

Ilmailupuolella taas käytäntöä perustellaan turvallisuudella: kun puhutaan maileista, tietää että puhutaan etäisyydestä ja kun jaloista, tiedät, että puhutaan ilma-aluksen lentokorkeudesta/ vast. Näyttää siltä, että imperiaaliset mitat on ja pysyy.
 
Kannattaa samalla muuttaa maapallon koordinaatiojärjestelmä metriseksi. Eniten noista maileista ja solmuista näyttäisivät vinkuvan ne, joiden elämään kyseiset yksiköt eivät mitenkään vaikuta.
 
Suurin osa maailman lentäjistä lensi ennen 2. maailmansotaa metrijärjestelmän alla (merkittävä osa sen jälkeenkin), ja ihan hyvin näytti toimivan. Jos Saksa olisi voittanut sodan, ei varmaan nykyään käytettäisi enää jalkoja ja merimaileja.

Lentäjät ovat konservatiivista porukkaa: jos Cessna 140 25 gallonan tankilla ja 85 hevosvoiman Continentalilla kelpasi isopapalle niin kelpaa mullekin!
Mainittakoon että Suomessa juuri ilmavoimien lentäjät kritisoivat metrijärjestelmästä pois siirtymistä.
 
Samovarius kirjoitti:
Teoriassa varmaan, kuten Romanian MiG-21 LanceR. Kustannustehokasta se ei varmasti olisi ollut, MiG-29:n yhtenä suurimpana miinuksena pidettiin lyhyttä elinkaarta eritoten moottoreiden osalta mikä jo itsessään on omiaan nostamaan elinkaarikustannuksia merkittävästi. Avioniikan ja asejärjestelmien osalta modernisoitu MiG-29 ei olisi ratkaissut näitä pulmia ja päivitys olisi ollut itsessäänkin hyvin hintava, olisihan se vaatinut uudet tutkat, ohjukset ja mittavan määrän elektroniikkaa ja kehityskin olisi pitänyt itse maksaa.

MiG-21:n mittaristot mahdettiin vaihtaa metrisistä kansainväliseen imperial-muotoon? Tällaisesta muutoksesta muistan lukeneeni 90-luvulla jommastakummasta alan kotimaisesta lehdestä, mutten muista oliko kyseessä juuri MiG.

Argentiina joutui tyytymään uudistettuihin Skyhawkeihin tietääkseni Britannian painostuksesta.
Klikkaa laajentaaksesi...

MiG-29 on yksi katastrofi suunnitteluspeksiensä puolesta. Jos koneet olisi Suomeen kuitenkin pakko-ostettu, niin vahinkoa olisi mahdollisesti voinut pienentää länsiteknologialla - runkohan on suorituskykyinen lukuunottamatta pientä polttoainekuormaa. Ainakin alkuperäinen retroversio vuodelta 1983 olisi kaivannut päivitystä kipeästi. Tiedä sitten, olisiko päivittäminen edes ollut poliittisesti mahdollista (vrt. BUK:n kauppasopimukseen sisältynyt kielto).

Tuon Argentiinan kaupan nostan esille, koska se on melko edullinen. 36 koneen kaupassa yhdelle koneelle avioniikkapäivityksineen voidaan jyvittää ~7,8 miljoonaa dollaria (vrt. Suomen Hornet-kauppa lähemmäs 50 miljoonaa dollaria per kone). Meillä avioniikan olisi voinut lainata mahdollisimman pitkälle ilmavoimien länsihävittäjästä huollon yksinkertaistamiseksi. Optimitilanteessa olisi myös pidetty kypärätähtäin ja R-73 mukana paletissa, jos se olisi jotenkin järkevästi onnistunut. Uusinta lähitaistelukykyähän ei lännestä olisi saanut 90-luvulla kuin korkeintaan Israelista.

Vai onko tässä nyt kyse sitoutumisen eskalaation malliesimerkistä? :geek:
 
fulcrum kirjoitti:
...ja jos oikein muistan niin lentäjät purnasivat muutosta impperiaalimittoihin.
Klikkaa laajentaaksesi...

mahtaisi olla todella vaikea lentää NATOn kanssa yhteisharjoituksian, jos meillä on mittarit metreissä ja heillä jaloissa. Tai miten meillä on lennonjohdon kanssa toimittu? Antoiko lennonjohto sotilaskoneille lentokorkeudet metreinä, mutta siviilikoneille jalkoina? Mahtoi olla hankalaa esim Pirkkalassa, jossa oli sekä siviili että sotilasliikennettä
 
Tähystäjä kirjoitti:
Aikanaanhan esim. F-14 Tomcatissa oli osittain näistä syistä käytössä pitkän kantaman AIM-54 Phoenix ohjus, keskipitkälle kantamalle AIM-7 Sparrow ohjus ja lyhyille etäisyyksille AIM-9 Sidewinder ohjus.

Typhoonissa voisi toimia samanlainen kombo eli mahdollinen loadout voisi esimerkiksi olla 4 Meteoria, 2 AMRAAM:ia ja 2 ASRAAM:ia tai joku vastaava kombinaatio.
Klikkaa laajentaaksesi...

Phoenix omaa Wikipedian mukaan "perinteisen" rakettimoottorin ja minimiampumaetäisyys olisi kaksi merimailia. Iranilaisethan ampui noilla alas myös melkoisesti hävittäjiä ja rynnäkkökoneita. En siis tiedä, onko Phoenix sinänsä huono keskikantamallakaan tai ketterämmänpuoleisia maaleja vastaan.

Tomcatissä lienee vaikuttanut enemmän Phoenixin valtava koko/paino ja tukialukselta toimiminen sekä kenties myös kustannuskysymykset. Jos tulee laskuun kuuden Phoenixin kanssa, joutuu dumppaamaan osan mereen ennen laskeutumista.

AMRAAM ja Meteor taas ovat varsin samankokoisia ja -painoisia. Sen sijaan Meteorin patoputkimoottori voi olla ihan järkevä syy ohjussekoituksen käyttöön. Tähän viittaa sekin, että ranskalaiset kehittävät Micasta uutta sukupolvea, IR ja RF, Meteorista huolimatta.
 
Huhta kirjoitti:
En siis tiedä, onko Phoenix sinänsä huono keskikantamallakaan tai ketterämmänpuoleisia maaleja vastaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sellaista kuulin aikoinaan, että mikäli hävittäjä lentäjät halusivat ilkeillä vastustajalleen, niin ne lensivät niin lähelle että Phoenix sai omalla tutkallaan lukituksen ja sitten ampuivat. Ohjus oli nähdäkseni ihan kylliksi ketterä miehitettyjä koneita vastaan, jos vain energiaa oli jäljellä liikehdintään.
 
ajs178 kirjoitti:
mahtaisi olla todella vaikea lentää NATOn kanssa yhteisharjoituksian, jos meillä on mittarit metreissä ja heillä jaloissa. Tai miten meillä on lennonjohdon kanssa toimittu? Antoiko lennonjohto sotilaskoneille lentokorkeudet metreinä, mutta siviilikoneille jalkoina? Mahtoi olla hankalaa esim Pirkkalassa, jossa oli sekä siviili että sotilasliikennettä
Klikkaa laajentaaksesi...
Periaatteessa antaa edelleenkin; annetaan metreissä jos ilma-alus sitä pyytää, siis kuka vain. Sama ilmanpaineiden mittayksikön kanssa, jos vaikka koneen korkeusmittarissa olisikin amerikkalainen inHg-asteikko. Kuuluu lennonjohtajan ammattitaitoon ja ATC-laitoksen palveluvalikoimaan.
 
Viimeksi muokattu:
Venäjällä metristä järjestelmää käytettiin pitkään myös siviili-ilmailussa. Venäjälle lentävät ulkomaiset koneet saivat palvelua samoilla yksiköillä. Vähitellen sielläkin ollaan siirtymässä jalkoihin, ensimmäisenä lentopinnat muuttuivat jalkamääräisiksi. Kuitenkin vielä muutamia vuosia sitten Venäjällä lennonjohto määritti lentokorkeuden metreissä siirtopinnan alapuolella, mutta viime aikoina siinäkin on alettu siirtymää jalkoihin. Ei tämä ole ollut kuitenkaan este länsimaisille lentoyhtiöille.

Kaikissa näkemissäni suomalaisissa purjelentokoneissa on ollut SI-järjestelmän mukainen mittaristo. Myös purjekoneella toimitaan ajoittain valvotussa ilmatilassa eli ollaan yhteydessä lennonjohtoon.

Loppujen lopuksi käytettävillä yksiköillä ei liene kauhea isoa merkitystä ilmailussa. Tottumiskysymys ja ristiinkin oppii käyttämään.
 
mechanicus kirjoitti:
Venäjällä metristä järjestelmää käytettiin pitkään myös siviili-ilmailussa. Venäjälle lentävät ulkomaiset koneet saivat palvelua samoilla yksiköillä. Vähitellen sielläkin ollaan siirtymässä jalkoihin, ensimmäisenä lentopinnat muuttuivat jalkamääräisiksi. Kuitenkin vielä muutamia vuosia sitten Venäjällä lennonjohto määritti lentokorkeuden metreissä siirtopinnan alapuolella, mutta viime aikoina siinäkin on alettu siirtymää jalkoihin. Ei tämä ole ollut kuitenkaan este länsimaisille lentoyhtiöille.

Kaikissa näkemissäni suomalaisissa purjelentokoneissa on ollut SI-järjestelmän mukainen mittaristo. Myös purjekoneella toimitaan ajoittain valvotussa ilmatilassa eli ollaan yhteydessä lennonjohtoon.

Loppujen lopuksi käytettävillä yksiköillä ei liene kauhea isoa merkitystä ilmailussa. Tottumiskysymys ja ristiinkin oppii käyttämään.
Klikkaa laajentaaksesi...

kai se on lähinnä turvallisuuskysymys, jos ATC sanoo, että lennä 3000 korkeudessa ja toinen tulkitsee sen merkeiksi ja toinen jaloiksi
 
Tässä itse mietin, että vaikka olen puhunut tankkereiden hankinnan puolesta, niin kuinka käytännöllisiä ne loppujen lopuksi olisivat, kun meillä Ilmavoimat tositilanteessa olisi hajautettu ympäri maan ja ennen kuin yksi parvi laskeutuu, toinen voisi jo liikkua paikalle ja vapauttaa parven tehtävistään. Ja samalla ympäri maan olisi kymmeniä tankkauspisteitä maassa. Näin sitten ei jää edes mitään aukkoa ilmapuolustukseen.

Ja tankkerikaan ei kovin lähelle rajaa voisi tulla turvallisuussyistä ja näin ollen koneet joutuisivat jo muutenkin perääntymään huomattavasti taistelualueelta tankkaukseen.

Jotakin se kertoo myös, että samoissa olosuhteissa olevalta tuplasti isommalta Ruotsiltakaan ei löydy kuin yksi tankkeri.
 
Protheon_93 kirjoitti:
Tässä itse mietin, että vaikka olen puhunut tankkereiden hankinnan puolesta, niin kuinka käytännöllisiä ne loppujen lopuksi olisivat, kun meillä Ilmavoimat tositilanteessa olisi hajautettu ympäri maan ja ennen kuin yksi parvi laskeutuu, toinen voisi jo liikkua paikalle ja vapauttaa parven tehtävistään. Ja samalla ympäri maan olisi kymmeniä tankkauspisteitä maassa. Näin sitten ei jää edes mitään aukkoa ilmapuolustukseen.

Ja tankkerikaan ei kovin lähelle rajaa voisi tulla turvallisuussyistä ja näin ollen koneet joutuisivat jo muutenkin perääntymään huomattavasti taistelualueelta tankkaukseen.

Jotakin se kertoo myös, että samoissa olosuhteissa olevalta tuplasti isommalta Ruotsiltakaan ei löydy kuin yksi tankkeri.
Klikkaa laajentaaksesi...

Älä nyt korjaa mielipiteitäsi, hyvä mies! Tankkereitahan löytyy Israelin ja Singaporen kaltaisilta minivaltioilta.

Sinänsä olen samaa mieltä tankkereiden vähäisestä hyödystä suhteessa hintaan. Suomen olosuhteissa.
 
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Back
Top