Äänestys Montako uutta hävittäjää ostetaan?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja wargame
  • Aloitus PVM Aloitus PVM

Montako uutta hävittäjää ostetaan?


  • Äänestäjiä yhteensä
    244
  • Äänestys suljettu .
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Jussi Niinistö taannoin sanoi, että sotilaallisista tarpeista tinkimättä kompromissiton hävittäjien lukumäärä Suomelle on 100-120. Ja LV2020:n liittyvässä haastattelussa joku Merivoimien upseeri sanoi, että ideaalisti hankkisimme 6-8 Pohjanmaata.

Olisi ihan mielenkiintoista tietää minkälaiseksi öykkäriksi itänaapurin täytyisi ryhtyä, että politiikot täällä siunaisivat 120 hävittäjän ja 8 monitoimikorvetin hankinnan. :unsure:
Puolustusvoimat haluaisi tietysti aina enemmän kuin hankitaan. Niinhän se menee kaikkien viranomaisten kanssa. Kuka muka on saanut aina ja kaiken? Jos ei puutu kalustoa, niin puuttuu henkilöstöä. Sama nälkämaan laulu jatkuu ikuisuuksia ja se on normaalitilanne.
 
Puolustusvoimat haluaisi tietysti aina enemmän kuin hankitaan. Niinhän se menee kaikkien viranomaisten kanssa. Kuka muka on saanut aina ja kaiken? Jos ei puutu kalustoa, niin puuttuu henkilöstöä. Sama nälkämaan laulu jatkuu ikuisuuksia ja se on normaalitilanne.
Eli siis onko pointtisi se, että jos meillä olisi sitten se 120 hävittäjää ja 8 monitoimikorvettia, niin siinä tilanteessa se ei riittäisi taaskaan ja puhuttaisiin vaikka 160 hävittäjän ja 10 korvetin todellisesta tarpeesta?
 
Eli siis onko pointtisi se, että jos meillä olisi sitten se 120 hävittäjää ja 8 monitoimikorvettia, niin siinä tilanteessa se ei riittäisi taaskaan ja puhuttaisiin vaikka 160 hävittäjän ja 10 korvetin todellisesta tarpeesta?

Vertaa tilanteeseen, jossa sote-menot ovat 70 miljardia vuodessa mikä on liian vähän... Ei yksikään organisaatio saa koskaan tarpeeksi resursseja, sehän olisi viesti siitä että voi leikata.
 
Vertaa tilanteeseen, jossa sote-menot ovat 70 miljardia vuodessa mikä on liian vähän... Ei yksikään organisaatio saa koskaan tarpeeksi resursseja, sehän olisi viesti siitä että voi leikata.
Mun mielestä resurssit ovat silloin kohdallaan kun organisaatio kykenee suoriutumaan sille annetusta tehtävästä.
 
Mun mielestä resurssit ovat silloin kohdallaan kun organisaatio kykenee suoriutumaan sille annetusta tehtävästä.

Tehtävän määrittely riippuu annetuista määrärahoista kun kriteerit ovat laveita. Jos meillä olisi sarja pasifistisia hallituksia, voitaisiin ihan hyvin todeta että riittävä suoritetaso saavutettaisiin käyttämällä vaikkapa 0,5% BKT:sta maanpuolustukseen jonkinlaisella laajennetulla rajavartiolaitoksella. Kaikki alla olevat tehtävät kyettäisiin suorittamaan - ei tietenkään hyvin, mutta voitaisiin suorittaa.


Puolustusvoimien tehtävät ovat
  • Suomen sotilaallinen puolustaminen
    • valvoa maa- ja vesialuetta sekä ilmatilaa
    • turvata alueellinen koskemattomuus
    • taata kansan elinmahdollisuudet, perusoikeudet ja turvata valtiojohdon toimintavapaus sekä laillinen yhteiskuntajärjestys
    • antaa sotilaskoulutusta, ohjata vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta sekä edistää maanpuolustustahtoa.
  • Muiden viranomaisten tukeminen
  • Osallistuminen kansainvälisen avun antamiseen
  • Osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan
 
Jos meillä olisi sarja pasifistisia hallituksia, voitaisiin ihan hyvin todeta että riittävä suoritetaso saavutettaisiin käyttämällä vaikkapa 0,5% BKT:sta maanpuolustukseen jonkinlaisella laajennetulla rajavartiolaitoksella. Kaikki alla olevat tehtävät kyettäisiin suorittamaan - ei tietenkään hyvin, mutta voitaisiin suorittaa.

Hallitukset voivat olla pasifistisia, mutta kaikki ihmiset maan rajojen sisäpuolella eivät ole - ainakaan vielä. Viime aikoina USA:ssa on tarvittu kansalliskaartia BLM-mellakoiden taltuttamiseen ja Ranskassakin Dijonin joukkotappeluita rauhoittamaan käskettiin armeijan vahvistuksia. Länsimaiden viime vuosikymmeninä suosima vähän valikoiva maahanmuutto vie asioita koko ajan tuulisempaan suuntaan. Joten en usko että ainakaan tällä vuosisadalla Euroopassa pärjättäisiin pelkän rajavartioston voimin.
 
Eli siis onko pointtisi se, että jos meillä olisi sitten se 120 hävittäjää ja 8 monitoimikorvettia, niin siinä tilanteessa se ei riittäisi taaskaan ja puhuttaisiin vaikka 160 hävittäjän ja 10 korvetin todellisesta tarpeesta?
Näin se menee. Tai sitten halutaan lisää jotain muuta, koska ei ole tarpeeksi. Tottahan toki on olemassa aina jotkin rajat, joiden kanssa täytyy elää suorituskyvyn minimin ja riittävyyden osalta. Suorituskyvyn ja pelotteen pitää peilata suhteessa uhkakuviin kyllä, mutta tasapainotus on kaiken a ja o.
 
Hallitukset voivat olla pasifistisia, mutta kaikki ihmiset maan rajojen sisäpuolella eivät ole - ainakaan vielä. Viime aikoina USA:ssa on tarvittu kansalliskaartia BLM-mellakoiden taltuttamiseen ja Ranskassakin Dijonin joukkotappeluita rauhoittamaan käskettiin armeijan vahvistuksia. Länsimaiden viime vuosikymmeninä suosima vähän valikoiva maahanmuutto vie asioita koko ajan tuulisempaan suuntaan. Joten en usko että ainakaan tällä vuosisadalla Euroopassa pärjättäisiin pelkän rajavartioston voimin.
0,5% BKT:stä olisi siis hiukan alle puolet nykyisestä budjetista. Totuus on, että maata ei niillä voimilla puolustettaisi. Edes selittämisen mestari, PV ei saisi käännettyä mustaa valkoiseksi tässä tapauksessa. Vain pientä rauhan ajan koulutusta voitaisiin antaa, aluetta valvoa, mutta sodan sattuessa ei vastarintaa kannattaisi aloittaa. Baltian maat ovat tuossa tilanteessa alueen ja voimavarojen suhteessa. Siksipä ne ovatkin liittyneet Natoon, vaikkei sekään oikeasti vapaamatkustajia hyväksy, mutta Baltian maat otettiin klubiin oikein kiusaksi Venäjälle. Epäilen kyllä, että ilman jäsenyyttä Baltian vapaus olisikin jo ohi.

On mielenkiintoista, että PV:kin aina esittää kaiken olevan hyvin. Onkohan kyse siitä, että johtajat tuntisivat myöntävänsä oman epäonnistumisen tai epäpätevyyden, jos myönnetään, ettei nämä pelimerkit nyt oikeasti riitä? Että on saatava lisää ja puolustusbudjetti esim. 2% BKT:sta? Eräänlainen kikka päästä vähän lähemmäksi tavoitetta oli taistella ja saada läpi LV2020 ja HX "erillisrahoitukseen". "Normaalin" puolustusbudjetissa, n. 1,3% BKT:sta, ei nämä hankkeet olisi olleet ikinä mahdollisia. Se olisikin ollut Suomen itsenäisen ja uskottavan puolustuksen loppu. Selittelyllä ei tilannetta olisi voinut muuksi muuttaa. Nyt nämä hankkeet pitävät PV:n nenän pinnan päällä, mutta vain nipin napin. Laivoja olisi hyvä olla 6 kpl ja koneita se n. 90. Siitäkään ei päästä mihinkään. Mutta PV:n on aina pitänyt tulla muita hallinnonaloja niukemmilla resursseilla tehtäviin nähden toimeen, eikä se tule ikinä muuttumaan. Jos naapuri äityy aggressiiviseksi, silloin on liian myöhäistä. Ideasta toimivaksi taistelujärjestelmäksi kestää nimittäin sen 6 - 15 vuotta.
 
Viimeksi muokattu:
0,5% BKT:stä olisi siis hiukan alle puolet nykyisestä budjetista. Totuus on, että maata ei niillä voimilla puolustettaisi. Edes selittämisen mestari, PV ei saisi käännettyä mustaa valkoiseksi tässä tapauksessa. Vain pientä rauhan ajan koulutusta voitaisiin antaa, aluetta valvoa, mutta sodan sattuessa ei vastarintaa kannattaisi aloittaa.

On mielenkiintoista, että PV:kin aina esittää kaiken olevan hyvin. Onkohan kyse siitä, että johtajat tuntisivat myöntävänsä oman epäonnistumisen tai epäpätevyyden, jos myönnetään, ettei nämä pelimerkit nyt oikeasti riitä?

Tänä vuonna valtion velka kasvaa taas roimasti ja lisärahaa tarvittaisiin vähän joka puolelle. Silti pitää pärjätä sillä budjetilla mitä Suomen kokoinen maa saa kasaan.

HX-hankkeessa valittavat koneet maksavat enemmän kuin Hornetit aikoinaan ja luultavasti niiden seuraajat 2000-luvun loppupuoliskolla taas vieläkin enemmän. Mistä löytyy raha kaiken lisäaseistuksen maksamiseen?
 
Eli siis onko pointtisi se, että jos meillä olisi sitten se 120 hävittäjää ja 8 monitoimikorvettia, niin siinä tilanteessa se ei riittäisi taaskaan ja puhuttaisiin vaikka 160 hävittäjän ja 10 korvetin todellisesta tarpeesta?

Olen itse siinä käsityksessä, että J Niinistö tarkoitti sanomisillaan niitä määriä ja tasoa, johon Suomella olisi reaalisesti nykypäivänä varaa. Todellinen tarve on sitten paljon paljon suurempi. Jos hieman pelkistän, niin itsenäinen puolustus edellyttäisi meiltä nykyisten laskentaperusteiden mukaan noin 4%/bkt panostusta, ja liittoutuminen voisi sitten mahdollistaa em panostuksen vähentämisen ehkäpä jopa kolmanneksella...
 
Yhdysvaltalainen ilmailulehti Aviation Week & Space Technology (AW&ST) julkaisi toukokuussa artikkelin HX-hankinnasta. Sen mukaan ”hävittäjän integroimiseen Suomen laajempaan puolustusjärjestelmään” ja tarvittavan infrastruktuurin rakentamiseen kuluu noin 700 miljoonaa euroa, jonka kisan voittajayritys siis maksaa.

Käsi ylös, joka uskoo, että valittu toimittaja maksaa lentokonehallien rakentamisen Suomessa?

Vaihtoehtona siis että PV rakennuttaa HX-budjetilla valitun kandidaatin speksien pohjalta.

Ja käsittääkseni "kisassa" ei valita voittajayritystä, hankinta on valtioiden välinen.

Pidemmälle ei onneksi ilmaiseksi pystynyt lukemaan.
 
Tuossa Avweekin jutun 700 millissä ja yllä Forresterin löytämässä 700 miljoonassa (is actually €9.3 billion) on yllättäen eri selitys.
Ekan mukaan rakennetaan infraa ja jälkimmäsen mukaan se on varauksia. Olisiko Avweekin lukema sekin VTV:ltä kuten Forresterin (joka on töissä Janeksella)?
 
En lukenut koko raporttia. Mutta jossain oli referaatti että moitteita sai Laivue 2020 siitä että sen hankkeen kaikki hankinnat eivät ole tuossa hankkkeen budjetissa. Vetääkö toimittaja taas omiaan vai mitä siellä kritisoitiin HX:n osalta?
 
Olisi muuten kummallista, jos kaikkien kandidaattien vaatimat infran muutoksen ja integrointi puolustusjärjestelmään maksaisi saman 700Me. Gripen on kaikilta mitoiltaan HN:ää pienempi, muilla tullee eriasteisia mahtumisongelmia nykyiseen infraan. Silti kustannus lienee eri silloin kun loppuu korkeus (EF/Rafale) tai leveys, pituus ja korkeus (SH). Tämä siis ihan vain heittona wikin mittoja vertailemalla, totuushan on että ei kaikki infra ole kenkälusikalla HN:lle mitoitettu.
 
Olisi muuten kummallista, jos kaikkien kandidaattien vaatimat infran muutoksen ja integrointi puolustusjärjestelmään maksaisi saman 700Me. Gripen on kaikilta mitoiltaan HN:ää pienempi, muilla tullee eriasteisia mahtumisongelmia nykyiseen infraan. Silti kustannus lienee eri silloin kun loppuu korkeus (EF/Rafale) tai leveys, pituus ja korkeus (SH). Tämä siis ihan vain heittona wikin mittoja vertailemalla, totuushan on että ei kaikki infra ole kenkälusikalla HN:lle mitoitettu.
Riippuu mitä AVweek on käyttänyt lähteenään. Jos se on nyt pinnalla oleva VTV niin silloin se on random-numero, joka on kaikkien osalta sinne päin.
Jos ei niin se voi olla Bojolta tai Lämäriltä vuoto/arvio omasta tasosta.
 
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Back
Top