(Kuvat poistettu, vain tekstiä)
Paine sotilasmenojen supistamiseen kasvaa joka puolella maailmaa, sillä pandemian vuoksi valtiot joutuvat etsimään lisärahoitusta terveydenhuoltoon ja yritysten tukemiseen.
Muun muassa Etelä-Korea, Indonesia, Thaimaa ja Saudi-Arabia ovat jo ilmoittaneet leikkaavansa tämän vuoden sotilasmenojaan.
Samaa pohditaan myös Euroopassa, mutta täällä leikkaukset tulevat viiveellä.
Lontoolainen tutkimuslaitos International Institute for Strategic Studies (IISS) ennustaa, että koronapandemia vaikuttaa tuntuvasti puolustusmenoihin monissa Euroopan maissa.
IISS:n vanhempi tutkija Fenella McGerty arvioi, että puolustusbudjetteja leikataan vuodesta 2021 lähtien mutta erot eri maiden välillä voivat olla suuria.
– Esimerkiksi Puolassa on vielä tilaa jonkinlaiseen kasvuun. Sen sijaan kovemmin kärsineissä maissa Etelä-Euroopassa puolustusmenojen leikkaukset ovat tuntuvampia.
McGerty uskoo, että Saksassa, Ranskassa ja Britanniassa tilanne vaihtelee, mutta suurimmat leikkaukset tehdään Britanniassa kuten finanssikriisin jälkeen.
Amerikkalaisen ilmailualan julkaisun Aviation Weekin webinaarissa viime torstaina arvioitiin, että seuraavien viiden vuoden aikana eniten puolustusmenoja leikataan Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, kummassakin kymmenisen prosenttia.
Lisäksi Aviation Weekin vanhempi analyytikko Graig Caffrey arvioi, että asejärjestelmien markkinat supistuvat viiden vuoden aikana kuutisentoista prosenttia. Tiedot perustuvat markkinatutkimusyhtiö Informan aineistoon.
Suomessa valtion menoja joudutaan leikkaamaan tulevina vuosina niin kuin useimmissa muissakin maissa. Sotilasmenojen osalta leikkaukset voivat kuitenkin osoittautua monella tapaa hankaliksi.
Ensi vuonna hallitus päättää kymmenen miljardin hävittäjäkaupasta, jonka seurauksena hävittäjien ylläpitoon saatetaan tarvita puolustusbudjetin sisältä nykyistä enemmän rahaa.
Lisäksi merivoimille on jo tilattu toista miljardia maksavat korvetit.
On täysin mahdollista, että Suomessa puolustusmenoja ei juurikaan leikata. Ainakaan sitä ei ole vielä erityisen voimallisesti vaadittu.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu arvioi, että Suomessa ei ole kovin suurta intoa puolustusmenojen supistamiseen, koska tilanne lähialueilla ja maailmanpolitiikassa ei ole muuttunut miksikään, sen paremmin kuin historiakaan.
– Meillä on Suomessa hyvin pitkäkestoinen ja pitkälle historiaan ulottuva uhkakuvasto, joka ei juuri muutu, ja se on iskostunut aika syvälle suomalaiseen ajatteluun.
Pesu uskoo, että ensi vuodeksi kaavailtu suuri hävittäjähankekin toteutuu. Myös pääministeri Sanna Marin (sdp.) totesi A-studiossa huhtikuun alkupuolella, että hävittäjähanke toteutuu lähes ajallaan.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen muistuttaa niin ikään, että merkkejä jännitteiden katoamisesta sen paremmin maailmalla kuin Suomen lähialueillakaan ei ole.
– Asia on ennemmin niin, että pandemia on uusi ongelma aiempien lisänä. Tämä tukee tarvetta ylläpitää tiettyjä suorituskykyjä.
Finanssikriisi
Pandemian aiheuttamaa taloustilannetta on verrattu vuoden 2008 finanssikriisiin. Puolustusmenojen näkökulmasta tilanne on vain osittain samanlainen.
Merkittävin ero kahdessa kriisissä on se, että finanssikriisin aikana maailma oli sotilaallisessa mielessä rauhallisempi. Siinä tilanteessa puolustusmenoista on helpompi leikata.
– Nyt tilanne on aika paljon kireämpi. Suurvaltakamppailu on tehnyt paluuta. USA-Kiina suhteet ovat kireät, ja lännen ja Venäjän suhteet ovat varsin jännitteiset, Pesu sanoo.
IISS:n vanhempi tutkija Fenella McGerty toteaa, että puolustusmenojen ja puolustusteollisuuden näkökulmasta finanssikriisi ja pandemian aiheuttama kriisi ovat osittain erilaisia.
Finanssikriisissä suurimmat kärsijät olivat Pohjois-Amerikka ja Eurooppa. Sen sijaan Lähi-idän maat pääsivät vähemmällä. Vuosina 2012 - 2015 Lähi-idän maiden puolustusbudjetit kasvoivat kahdentoista prosentin vuosivauhtia, mikä vauhditti puolustusteollisuutta.
Nyt Persianlahden maat ovat mukana maailmanlaajuisessa talouskriisissä.
– Persianlahden maiden osuus aseviennistä on ollut neljännes viimeisen viiden vuoden aikana. Kaikki muutokset siellä vaikuttavat merkittävästi koko puolusteollisuuteen, McGerty sanoo.
Herääkö asehankintojen vastustus Suomessa?
Ilmavoimien ja merivoimien hankintojen myötä puolustusmenot noussevat yli kahteen prosenttiin bruttokansantulosta.
Eduskunnasta on kuulunut toistaiseksi vasta lähinnä vasemmistosta yksittäisiä kannanottoja, joissa on vaadittu malttia asehankintoihin.
Hiljattain käynnistetty kansalaisaloite hävittäjähankinnan pysättämiseksi ja uudelleen arvioimiseksi ei ole sekään, ainakaan vielä, saanut massoittain allekirjoituksia. Maanantaina allekirjoituksia oli noin kaksi ja puoli tuhatta .
Rauhan ja turvallisuuden ajatushautomo Safer Globe selvitti vuonna 2012 Suomen Sadankomitean toimeksiannosta finanssikriisin vaikutusta puolustusmenoihin.
Raportin mukaan talousvaikeuksista kärsineessä Espanjassa sotilasmenot laskivat vuodesta 2008 lähtien 18 prosenttia, Italiassa 16 prosenttia ja Irlannissa 11 prosenttia. Euromääräisesti tarkasteltuna suuria leikkauksia tekivät Liettua, Viro, Bulgaria ja Romania.
Sen sijaan Safer Globen raportin mukaan sotilasbudjettiaan kasvattivat Kypros, Puola, Norja, Suomi ja Sveitsi.
Safer Globen toiminnanjohtajan sijainen Kari Paasonen arvioi, että on vaikea sanoa, millaiset pandemian vaikutukset puolustusbudjettiin ovat verrattuna finanssikriisiin.
Pandemia voi herättää laajemmin keskustelua siitä, kuinka paljon kaikkiin turvallisuusuhkiin varautumiseen käytettävistä resursseista halutaan osoittaa puolustusbudjettiin, Paasonen kirjoittaa sähköpostitse.
– Ainakin kriittisyys puolustusvoimien valmistelemaa hävittäjähankintaa ja sen kustannuksia kohtaan on koronapandemian myötä kasvanut. Ratkaisevia seikkoja ovat kaiketi, millaiset pandemian talousvaikutukset lopulta ovat ja millä lailla poliitikot ja hallitus haluavat säästöpaineet kohdistaa.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu taas näkee, että päätöksentekijöiden mielestä nykyinen kriisi ei ole sotilaallinen mutta siitä huolimatta ei olisi fiksua leikata tuleviin kriiseihin varautumisesta.
– Jos minä olisin päätöksentekijä, en haluaisi sitä riskiä ottaa.
