Äänestys Montako uutta hävittäjää ostetaan?

Montako uutta hävittäjää ostetaan?


  • Äänestäjiä yhteensä
    244
  • Äänestys suljettu .
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Onkohan Wiki tältä osin oikeassa? Ilmatorjuntakäyttö päättyi sen jälkeen / siinä vaiheessa, kun ITO79 tuli riviin. Tämän jälkeen rämäpäitä käytetiin RT:ssä mm. väylätorjuntaan, mutta olen kuvitellut senkin käytön loppuneen jo 1980-luvulla. Väylätorjuntaan ne olivat varmasti vielä ihan käypiä pelejä, tarkkoja tykkejä suurella tulinopeudella.
Ilmatorjuntakäyttö loppui jo ennen kuin ItO 79 oli käytössä. Olin 1980 varusmiehenä laittamassa Hyrylässä Rämäpäitä siirtokuntoon.
 
Ilmatorjuntakäyttö loppui jo ennen kuin ItO 79 oli käytössä. Olin 1980 varusmiehenä laittamassa Hyrylässä Rämäpäitä siirtokuntoon.
Muodollisesti kasikasit kai korvattiin it-käytössä 70-luvulla 57mm automaattipattereilla. Nuo taisivat lopulta mennä luiskaan ennen Rämäpäitä :)
 
Muodollisesti kasikasit kai korvattiin it-käytössä 70-luvulla 57mm automaattipattereilla. Nuo taisivat lopulta mennä luiskaan ennen Rämäpäitä :)
Nikolait taitavat edustaa yhtä surkeimmista pv:n kalustohankinnoista ikinä! Tykkien ja tutkien tekniikka oli 1950-luvulta ja nämä olivat hankintahetkellä 1970-luvulla jo aivan täysin vanhentuneita. Muistanko oikein, että hankitut tykit olivat käytettyjä ja että ne olisivat olleet myös mekaanisesti varsin lopussa?
 
Muodollisesti kasikasit kai korvattiin it-käytössä 70-luvulla 57mm automaattipattereilla. Nuo taisivat lopulta mennä luiskaan ennen Rämäpäitä
Nikolait taitavat edustaa yhtä surkeimmista pv:n kalustohankinnoista ikinä! Tykkien ja tutkien tekniikka oli 1950-luvulta ja nämä olivat hankintahetkellä 1970-luvulla jo aivan täysin vanhentuneita. Muistanko oikein, että hankitut tykit olivat käytettyjä ja että ne olisivat olleet myös mekaanisesti varsin lopussa?
Näin oli. 57 ItK oli vuosimallia 1950 ja tarkoitettu korkealla lentävien B-29 pommikonelauttojen tiputtamiseen tai ainakin häiritsemiseen. Uusia ei ollu enää tehty lähes kahteen vuosikymmeneen kun nämä ostettiin, mutta kaiketi olivat "vähän käytettyjä." Tykit ampuivat yhdensuuntaisella viuhkalla joka tarkoitti, että koko patteri suunnattiin samoilla arvoilla. Käytännössä osumia oli silti mahdollista saada, koska sirkusvaunun kokoisten analogisten tutkien sekä laskinvaunun asetukset oli aina vähän pielessä, joten joku tykki osoitti välillä lähes oikeaankin. Näitä ei koskaan modernisoitu. Jos niin olis tehty eli laitettu vaikka Oerlikonin huipputarkka tulenjohtotutka sekä keskuslaskin, olisi tuloksena ollu järjestelmä jolla ei osu ei teoriassa eikä käytännössä, olisi vaan ampunu kaunista kuviota maalin ympärille...
 
Viimeksi muokattu:
Kylmän sodan aikana liturgiaan kuului toitottaa, miten Suomea ei uhkaa mikään, koko maata puolustetaan ja että mm. ilmapuolustus on hyvässä kunnossa. Kylmän sodan lopulla oli tosiaan parhaimmillaan käytettävissä 59 hävittäjää, joista puolet oli vanhoja MiGejä. Suurimman osan kylmää sotaa suomalaisia hävittäjiä oli huomattavasti vähemmän ja ne olivat laadullisesti vieläkin selvemmin alakynnessä. Neuvostoliitolla oli tuhansia ensilinjan hävittäjiä ja pommikoneita ja Helsinkiä lähin lentotukikohta sijaitsi Tallinnassa alle puolen tunnin lennon päässä. Suomella olisi ollut suuria haasteita mm. puolustaa Helsinkiä ilmahyökkäyksiltä. Ensimmäiset IT-ohjukset tulivat riviin vasta 1979 ja tätä ennen ilmatilaa olisi puolustettu sota-aikaisilla rämäpäillä (RMB).

Vähän tikusta asiaa, mutta ei MiG-21bis 80-luvulla nyt ehkä ihan vanha kone vielä ollut (ja niitähän oli yhdelle lennostolle, kahdella muulla oli Drakenit), kun MiG-29 ja Su-27 olivat vielä primordiaalivaiheessa. Ei tietysti enää täysin kuranttiakaan, palveluskäyttö alkoi 1972 eli saman aikaan kun Draken-hankinnat aloitettiin (bissit hankittiin 1977-80, eli nehän olivat suorastaan pakasta vedettyjä!). Kylmän sodan osapuolet operoivat ihan yleisesti yhtä vanhaa(kin) kalustoa ja vaikkapa Bundesluftwaffen pääkalusto oli vanhempaa. Bisseissä oli Suomessakin käsittääkseni tutkaohjus, joskin vaatimaton sellainen, ja kaikilla lennostoilla oli jokasään toimintakyky. Voimasuhteet tietysti olivat mitä olivat, mutta 80-luvun tilannehan oli suorastaan valoisa aiempiin vuosikymmeniin verraten. Sekään ei tietysti paljoa ollut...
 
Nikolait taitavat edustaa yhtä surkeimmista pv:n kalustohankinnoista ikinä! Tykkien ja tutkien tekniikka oli 1950-luvulta ja nämä olivat hankintahetkellä 1970-luvulla jo aivan täysin vanhentuneita. Muistanko oikein, että hankitut tykit olivat käytettyjä ja että ne olisivat olleet myös mekaanisesti varsin lopussa?
S-60 esiteltiin Suomelle jo 60-luvulla ja tykkijärjestelmää pidettiin Suomelle sopimattomana. Tämä reissu ei mennyt kokonaan hukkaan koska sitten esiteltiin Sergei joka sai jo positiivisemman vastaanoton.
Eikö tuo 70-luvun hankinta tehty lähinnä siksi että it-ohjushankinta oli epäonnistunut ja haluttiin edes jotain pamahtavaa laitetta it:lle. OldBoyn spekuloima kauppapolitiikkakin on voinut olla vaikuttimena.
 
Viime aikoina on tullut ulos lisää tietoa HX:ssä tarjoajien käytettävissä olevasta rahamäärästä. Elikä 600 miljoonaa 10 miljardista käytetään suoraan kotimaassa ja jäljelle jää 9,4 miljardin euron tilausvaltuus, josta vielä varataan rahaa Suomen omaan käyttöön, että 2030 kaikkien koneiden ollessa rivissä saadaan kaikki päivitettyä v. 2030 tasolle.
Ok, mietinkin että onko tämä jotenkin huomioitu, että tilauspäätöshetkellä ja vielä ensimmäisten koneiden valmistuessakin ei välttämättä ole viimeisin ja tietenkin halutuin konfiguraatio saatavilla. Hieno hoito.
 
Tuo Kaikkosen kommentti tämän päivän tiedotustilanteessa oli kyllä mielenkiintoinen lukumääriä ajatellen. Kovin paljoa alle 62:n ei voi mennä mikäli on haluja pärjätä suorituskyvyn rankkaavassa sotapelissä. Ja kommentit siitä, että hyvin lähelle 62:tta päästään käytettävissä olevalla budjetilla.


Kaikkosen mukaan hävittäjien tarkkaa lukumäärää ei ole määritelty, mutta määrä ei voi poiketa kovin paljoa nykyisten Hornetien määrästä.

– Ei voi katsoa pelkkää määrää, vaan laatua ja kokonaissuorituskykyä, Kaikkonen sanoi.
Ennustan nykyisten tietojen valossa, että lopullinen määrä on 55-60 hävittäjää.
 
Näin oli. 57 ItK oli vuosimallia 1950 ja tarkoitettu korkealla lentävien B-29 pommikonelauttojen tiputtamiseen tai ainakin häiritsemiseen. Uusia ei ollu enää tehty lähes kahteen vuosikymmeneen kun nämä ostettiin, mutta kaiketi olivat "vähän käytettyjä." Tykit ampuivat yhdensuuntaisella viuhkalla joka tarkoitti, että koko patteri suunnattiin samoilla arvoilla. Käytännössä osumia oli silti mahdollista saada, koska sirkusvaunun kokoisten analogisten tutkien sekä laskinvaunun asetukset oli aina vähän pielessä, joten joku tykki osoitti välillä lähes oikeaankin. Näitä ei koskaan modernisoitu. Jos niin olis tehty eli laitettu vaikka Oerlikonin huipputarkka tulenjohtotutka sekä keskuslaskin, olisi tuloksena ollu järjestelmä jolla ei osu ei teoriassa eikä käytännössä, olisi vaan ampunu kaunista kuviota maalin ympärille...
En nyt voi tarkistaa mutta kirjassa "puolustusvoimat ennen ja nyt vm 1998" kyseinen ase esiteltiin edelleen erinomaiseksi helikopteritorjuntaan iastään huolimatta.
Onko tuolla sitten olut tuolloin joku tuollainen rooli vai kehuttiinko vain kehumisen ilosta?
 
Tuo Kaikkosen kommentti tämän päivän tiedotustilanteessa oli kyllä mielenkiintoinen lukumääriä ajatellen. Kovin paljoa alle 62:n ei voi mennä mikäli on haluja pärjätä suorituskyvyn rankkaavassa sotapelissä. Ja kommentit siitä, että hyvin lähelle 62:tta päästään käytettävissä olevalla budjetilla.



Ennustan nykyisten tietojen valossa, että lopullinen määrä on 55-60 hävittäjää.
Montako kertaa tämä pitää sanoa, neuvotteluiden viimeisellä kierroksella hinnat ovat 20 - 30 % alemmat kuin aloitettaessa. Eli tavoite voisi olla esim 68 konetta. :)
 
Montako kertaa tämä pitää sanoa, neuvotteluiden viimeisellä kierroksella hinnat ovat 20 - 30 % alemmat kuin aloitettaessa. Eli tavoite voisi olla esim 68 konetta. :)
Mistä tällainen tieto/arvio?
 
Lapsenuskossani uskon edelleen, että kaikilta valmistajilta tulee meille kovat tarjoukset. Jonkin ajan kuluttua nähdään, uskoinko harhoihin. :)

Panokset kovenee.
Valitettavaa taitaa olla, että tarjoukset eivät ole julkisia. Hienoa kyllä olisi nähdä mitä ja millä hinnalla kukakin valmistaja on tarjonnut.
 
En nyt voi tarkistaa mutta kirjassa "puolustusvoimat ennen ja nyt vm 1998" kyseinen ase esiteltiin edelleen erinomaiseksi helikopteritorjuntaan iästään huolimatta.
Onko tuolla sitten olut tuolloin joku tuollainen rooli vai kehuttiinko vain kehumisen ilosta?
Samaa sanottiin Kylmän sodan aikana 7.62 ItKk:stakin. Epäkuranttia ammusilmatorjunta-asetta saattoi hyvällä omallatunnolla sanoa soveltuvaksi helikopterien torjuntaan, kun sillä ei enää voinut/kannattanut ampua lentokoneita. Siis sama juttu, kun 45 mm pst-tykillä saattoi sirpalekranaateilla ampua suojatonta jalkaväkeä Jatkosodan loppuun asti ja vielä paljon jälkeenkin. Jotain 57 mm it-kanuunan käyttökelpoisuudesta vuonna 1998 tietysti kertoo se, että vimpaimet poistettiin käytöstä vuonna 2000.
 
Viimeksi muokattu:
Valitettavaa taitaa olla, että tarjoukset eivät ole julkisia. Hienoa kyllä olisi nähdä mitä ja millä hinnalla kukakin valmistaja on tarjonnut.
Kuka elää, se näkee. Eikös DX-hankkeenkin tarjousten hinnat ja määrät lopulta julkistettu? Julkisuuslakia tietävät voinevat varmistaa. Oma mutu on, että joskus 2050 voisimme saada kuulla HX-tarjousten sisällöt
 
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Back
Top