Äänestys Montako uutta hävittäjää ostetaan?

Montako uutta hävittäjää ostetaan?


  • Äänestäjiä yhteensä
    244
  • Äänestys suljettu .
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Itse synnyin puolitoista vuotta (8.11.1993) Hornet-hankintapäätöksen (eikös se tapahtunut toukokuussa 1992?) jälkeen, joten itse en muista oikeastaan Hornet-hankinnasta 1990 - tai 2000 -luvun alkuaikoina käytyä keskustelua mediassa, joten minkälaisia otsikoita lehdistä löytyi silloin?
En muista yksityiskohtia mutta perusasetelma on säilynyt tähän päivään saakka samana. Toisaalta Pv:n linjaa myötäileviä juttuja ja toisaalta natofoobikkojen vastustusta.

Salaliittoteoriat Eduskunnan harhauttamisesta olivat tietysti oma tyylisuuntansa ja samaa on jo aloiteltu myös HX:n kohdalla.
 
Katsoin tämän wikistä ja siis saksalaisten 8,8cm Flak on ollut suomessa käytössä vielä 2000 luvulla? En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa.
RT käytti tykkiä jonkinverran harjoituskalustona 76ITK31:n lisäksi. Vuosituhannen vaihteen käyttö lienee ollut tätä. Tykin tosiasiallinen IT-käyttö loppui paljon aiemmin, viimeistään silloin, kun Severi-tutkat lähtivät eläkkeelle.
 
RT käytti tykkiä jonkinverran harjoituskalustona 76ITK31:n lisäksi. Vuosituhannen vaihteen käyttö lienee ollut tätä. Tykin tosiasiallinen IT-käyttö loppui paljon aiemmin, viimeistään silloin, kun Severi-tutkat lähtivät eläkkeelle.
Tuohon neukkutykkiin aikanaan tutustuimme tarkemmin kun opettelimme linnakkeilla tyypillisesti tavattavaa aseistusta. Rannikolle 80-luvulla kerätty tykkikavalkadi oli ainutlaatuinen museokokoelma ihan sellaisenaan.
 
Tuohon neukkutykkiin aikanaan tutustuimme tarkemmin kun opettelimme linnakkeilla tyypillisesti tavattavaa aseistusta. Rannikolle 80-luvulla kerätty tykkikavalkadi oli ainutlaatuinen museokokoelma ihan sellaisenaan.

Jep, ja jokaiseen joutui perehtymään. Mutta käytännössä sortimentti oli aika looginen. Väylätorjuntapattereilla vanhoja raskaita IT-tykkejä ja linnakekomppanioilla 45mm jv-tykit oto-aseina. Pääkalustona 152 C45, 152 T50, 130 TK54 ja 100 TK56. Glosholmassa taisi vielä olla 130mm nikolait. Moottoroidulla sitten 130 K54.
 
Jep, ja jokaiseen joutui perehtymään. Mutta käytännössä sortimentti oli aika looginen. Väylätorjuntapattereilla vanhoja raskaita IT-tykkejä ja linnakekomppanioilla 45mm jv-tykit oto-aseina. Pääkalustona 152 C45, 152 T50, 130 TK54 ja 100 TK56. Glosholmassa taisi vielä olla 130mm nikolait. Moottoroidulla sitten 130 K54.
Meillä oli lyhyt lista. Ajatus kai oli sen tyyppinen että linnakkeelle vastahyökkäystä tehdessä voisi olla tarpeen osata käyttää siellä olevia aseita. Mielenkiintoisin oli suora-ammunta 100TK:lla.

Mut nyt ollaan taas OT-suossa joten tämä tästä aiheesta.
 
Itse synnyin puolitoista vuotta (8.11.1993) Hornet-hankintapäätöksen (eikös se tapahtunut toukokuussa 1992?) jälkeen, joten itse en muista oikeastaan Hornet-hankinnasta 1990 - tai 2000 -luvun alkuaikoina käytyä keskustelua mediassa, joten minkälaisia otsikoita lehdistä löytyi silloin?

Korkeakoulujen kirjastot ovat usein hankkineet lukuoikeudet Helsingin Sanomiin ja muihin "laatulehtiin". Eli kipin kapin Finnaan (tai mitä käytättekään) ja hakemaan Helsingin Sanomat. Uskoakseni ainakin alapuolinen olisi saavutettavissa.


Lisäys: Ja otsikoitahan löytyy ihan ilman lukuoikeuksiakin, tosin jutuista ei näy kuin kappale-pari, vaikka leipätekstissä vilahtaisi jossakin sivulauseessa Draken, Mig-21 tai Hornet.

 
Kannattaisiko jättää pari konetta hankkimatta ja ostaa säästyneillä rahoilla parikymmentä ilmasta maahan kyvyn omaavaa dronea? Turkkilaisten dronejen hinta arvioitiin joissain lähteissä n. 5 milj. euroa /kappale.
 
Niitähän voi tarjoaja pakettiinsa sisällyttää jos kokee sillä saatavan enemmän suorituskykyä sotapelissä. Ei näy, ei kuulu valmistelussa GlobalEyen ja Growlerin tavoin.

edit: Israeliin meni erikseen vielä tietopyyntö aseista vaikka siellä ei koneita tehdäkään. (oli siis yksi vuosi jolloin lähti koneista ja seuraavana vuotena samoihin + Isr aseista/avioniikasta) Siellä on tunnetusti paras droneosaaminen. Meidän molemmat maavoimien dronet on sieltä, vaikka Ranger onkin nimellisesti sveitsiläisen RUAG:n tekoa. Se on kuitenkin israelilaislisenssituotantoa.
 
Viimeksi muokattu:
Kannattaisiko jättää pari konetta hankkimatta ja ostaa säästyneillä rahoilla parikymmentä ilmasta maahan kyvyn omaavaa dronea? Turkkilaisten dronejen hinta arvioitiin joissain lähteissä n. 5 milj. euroa /kappale.

HX-hankkeeseen korvamerkittyä rahaa ei ole mahdollista "säästää ja ostaa sillä jotain muuta". Jos HX ei käytä koko pottia, niin säästynyttä rahaa ei anneta käytettäväksi muita hankintoja varten.

Ehdottamasi dronehankinta olisi mahdollista vain, jos joku tarjoajista sisällyttää dronet omaan pakettiinsa osaksi suorituskykyä.
 
Kannattaisiko jättää pari konetta hankkimatta ja ostaa säästyneillä rahoilla parikymmentä ilmasta maahan kyvyn omaavaa dronea? Turkkilaisten dronejen hinta arvioitiin joissain lähteissä n. 5 milj. euroa /kappale.

Ei kannata ja ei voi. Myönnetyllä lisärahoituksella ostetaan vain sitä, mitä on ilmoitettu ostettavan. Säästyneet varat, mikäli niitä edes teoriassa olisi, eivät jäisi PV:n käyttöön!
 
Loyal Wingmanit ja muut olisivat varmaan kovaa valuuttaa jos hankintapäätös tehtäisiin 2031 eikä nyt. Nyt mennään sillä mitä on, toisaalta perässähiihtäjänä on hyvä seurata mitkä konseptit osoittautuvat toimivimmaksi.
 
Kunhan HX:ksi tulee se n. 60 + - muutama jotakin muuta kuin Gripeniä, niin uskon meidän ilmapuolustuksen olevan sillä tasolla, että Venäjä ei lähde kepillä kokeilemaan jäätä.
Ei sen tarvikkaan. Odottaa vaan seuraavia paukkupakkasia ja laittaa energiahanat kiinni.
 
Kunhan HX:ksi tulee se n. 60 + - muutama jotakin muuta kuin Gripeniä, niin uskon meidän ilmapuolustuksen olevan sillä tasolla, että Venäjä ei lähde kepillä kokeilemaan jäätä.
Juuri samat ajatukset. Ja sitten vielä harkinta siihen, että millä toimittajamaalla on tilanteen niin vaatiessa ja heidän niin halutessaan (=oma etu) resursseja lähtettää lisämateriaalia Suomeen, niin valinta onkin sitten jo aika valmis. Ei tämä nyt mitään rakettitiedettä ole.
 
Mikäli kaikki HX-ehdokkaat paljastavat perjantaina tarjoamansa konemäärän, on mielenkiintoista katsoa sitten, että mihin haarukkaan tässä kaikkien viiden tarjoajan välillä päädyttiin.
 
Ei sen tarvikkaan. Odottaa vaan seuraavia paukkupakkasia ja laittaa energiahanat kiinni.
Venäjä voi ihan hyvin laittaa hanat kiinni. Suomella on varajärjestelmät olemassa eikä olla millään tavoin Venäjästä riippuvaisia. Jopa Loviisaan saa napit Westinghouselta, jos tarvis.

Mutta Venäjä tarvitsee länsivaluuttaa kipeämmin kuin me heidän energiaansa. :)
 
Kannattaisiko jättää pari konetta hankkimatta ja ostaa säästyneillä rahoilla parikymmentä ilmasta maahan kyvyn omaavaa dronea? Turkkilaisten dronejen hinta arvioitiin joissain lähteissä n. 5 milj. euroa /kappale.
Eli vaihtaisit 2 monitoimihävittäjää 20 Bayraktar-droneen? Heikko hyötysuhde minusta. Dronejen käyttöhyöty Venäjää vastaan on melko kyseenalainen muutenkin syvemmällä GNSS-häirinnän takia. Dronet ovat maavoimien aseita ja ne tarvitsevat tukea maalinetsintään, maalinosoitukseen ja niillä ei tee muita tehtäviä.

Jopa pelkässä ilmasta-maahan tehtävässä HX kykenee itsenäiseenkin maalinetsintään, osoitukseen ja Storm Breaker- pommeilla tuhoamaan näköetäisyyden ulkopuolelta useita tankkeja.
 
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Back
Top