MOT: Suomi polvilleen 15 minuutissa

[Taitolaji]

Mitäköhän venäläiset tekis, jos vähän rouhitaan Pietarin ta Murmanskin sähköjakelua risteilypuikoilla? Millähän tavoin tavan Tatjaana selviäisi ilman sähköä vaikka viikon? ..

Miettikääpä ihan ite, miten järjestäisitte oman elämänne esim. 2 päivää (+2 viikkoa + 2kk) kestävän sähkö- ja tietoliikennekatkon aikana. Matkaradio olisi ainut kanava ulkomaailmaan.

Kaupungeissa ja kerrostaloissa asuville tuottaa hieman enempi päänvaivaa mutta maaseudulla/haja-asutusalueilla asuville ei mitään ylitsepääsemätöntä.

Tästäkin saisi hyvän keskusteluhaaran, ellei jo ole?

Kuulostaa aika paljon viime kesän mökkireissulta. Eiköhän monella suomalaisella ole kokemusta sähköttömästä asumisesta. Jotkut Urpo Urbaanit voi kyllä juosta järveen, kun eivät saa tilattua kebabia kotiovelle toimitettuna ja ylilauta on kaatuneena. Eräänlaista Darwinismia sekin. :a-rolleyes:

Sitähän väitetään, että sääli on sairautta, mutta soisi kyllä keskustelijoiden pysähtyvän pohtimaan miten kävisi potilaiden sairaaloissa ja vanhusten kotonaan ja hoitolaitoksissa. Varavoimalla kun ei ylläpidetä lämpöä, vettä, viemäröintia tai ruuansaantia ja muukin apu jäisi tulematta kaiken kommunikaation katkettua.

 

[Tvälups]

Kerrostalossakaan lämmön/sähkön katkeaminen ei ole maailmanloppu, jos:

saatavilla on lämmintä vaatetusta, peittoja sekä makuupussi ja vaikkapa teltta.
Asian harjoittelusta voidaan tehdä leikki ja koko perhettä yhdistävä kokemus: Teltta pystyyn olohuoneen lattaialle ja yön viettäminen siinä. Muistaa sammuttaa palovaroittimen niin illallisen teko trangialla tulee myös tutuksi.

Veden loppuminen on aina vakavampi juttu ja ani harva ymmärtää varastoida ja kierrättää esim. 7l ämpärillistä H2O:ta.

Itselläni nämä asiat ovat hallussa. Olivat niin jo asuessani kerrostalossa ja maalle muuttaminen on vain vahvistanut asennetta. Suurin osa suomalaisista nukkuu ruusuisen unia ja luottaa yhteiskunnan holhoavan aina ja iankaikkisesti. "Kasakan nauruun" herääminen voi olla traumatisoiva ellei jopa kuolettava kokemus.

 

[JOKO]

Sitähän väitetään, että sääli on sairautta, mutta soisi kyllä keskustelijoiden pysähtyvän pohtimaan miten kävisi potilaiden sairaaloissa ja vanhusten kotonaan ja hoitolaitoksissa. Varavoimalla kun ei ylläpidetä lämpöä, vettä, viemäröintia tai ruuansaantia ja muukin apu jäisi tulematta kaiken kommunikaation katkettua.

Mummot lastataan linja-autoihin ja jaellaan sukulaisille. Vakavasti sairaat ja vaikeasti haavoittuneet menehtyvät, kuten sodissa tuppaan käymään. Ikäviä juttuja, mutta ei näistä mikään saa maata polvilleen.

 

[Taitolaji]

Sitähän väitetään, että sääli on sairautta, mutta soisi kyllä keskustelijoiden pysähtyvän pohtimaan miten kävisi potilaiden sairaaloissa ja vanhusten kotonaan ja hoitolaitoksissa. Varavoimalla kun ei ylläpidetä lämpöä, vettä, viemäröintia tai ruuansaantia ja muukin apu jäisi tulematta kaiken kommunikaation katkettua.

Mummot lastataan linja-autoihin ja jaellaan sukulaisille. Vakavasti sairaat ja vaikeasti haavoittuneet menehtyvät, kuten sodissa tuppaan käymään. Ikäviä juttuja, mutta ei näistä mikään saa maata polvilleen.

Mielenkiintoinen operaatio, mobiilit, Virve, TV, radio, netti eivät toimi. Polttoainetta ei saa kuin lappoamalla, omaisiin ei saa yhteyttä, sosiaalialan henkilöstö jää kotiin hoitamaan omaisiaan, palokunta ei saa vettä eikä kykene lataamaan autojensa sähkövarustusta jne. jne. Niin, sairaat, potilaat, haavoittuneet, mummot ja vaarit kodeissaan menehtyvät, kuten sodissa tuppaa käymään. Tämämpä haluaisin kuulla Eduskunnan puhujapöntöstä ja sitten perään lohduksen sanat, mutta ei näistä mikään saa maata polvilleen niin kauan kuin yksikin metsäpoika taistelee korvissamme.

 

[JOKO]

Mielenkiintoinen operaatio, mobiilit, Virve, TV, radio, netti eivät toimi. Polttoainetta ei saa kuin lappoamalla, omaisiin ei saa yhteyttä, sosiaalialan henkilöstö jää kotiin hoitamaan omaisiaan, palokunta ei saa vettä eikä kykene lataamaan autojensa sähkövarustusta jne. jne. Niin, sairaat, potilaat, haavoittuneet, mummot ja vaarit kodeissaan menehtyvät, kuten sodissa tuppaa käymään. Tämämpä haluaisin kuulla Eduskunnan puhujapöntöstä ja sitten perään lohduksen sanat, mutta ei näistä mikään saa maata polvilleen niin kauan kuin yksikin metsäpoika taistelee korvissamme.

Siitä pöntöstä ei kuulla puheita puolustuksemme todellisesta tilasta tai mahdollisen sodan seurauksista.

Voit sentään luottaa hallituksemme taistelutahtoon, kun vaihtoehtona on ulkomailta tuodun kansanhallituksen perustaminen ja niskalaukaus vanhan vallan edustajille. Siinä vaiheessa ei muutama mummo paljoa paina.

Ja kuten olen sanonut, pienempien vaatimusten edessä me taivumme ilman sotaa, joten aseiden puhuessa on kyse isoista asioista.

 

[Iso-Mursu]

Sitähän väitetään, että sääli on sairautta, mutta soisi kyllä keskustelijoiden pysähtyvän pohtimaan miten kävisi potilaiden sairaaloissa ja vanhusten kotonaan ja hoitolaitoksissa. Varavoimalla kun ei ylläpidetä lämpöä, vettä, viemäröintia tai ruuansaantia ja muukin apu jäisi tulematta kaiken kommunikaation katkettua.

Mummot lastataan linja-autoihin ja jaellaan sukulaisille. Vakavasti sairaat ja vaikeasti haavoittuneet menehtyvät, kuten sodissa tuppaan käymään. Ikäviä juttuja, mutta ei näistä mikään saa maata polvilleen.

Mielenkiintoinen operaatio, mobiilit, Virve, TV, radio, netti eivät toimi. Polttoainetta ei saa kuin lappoamalla, omaisiin ei saa yhteyttä, sosiaalialan henkilöstö jää kotiin hoitamaan omaisiaan, palokunta ei saa vettä eikä kykene lataamaan autojensa sähkövarustusta jne. jne. Niin, sairaat, potilaat, haavoittuneet, mummot ja vaarit kodeissaan menehtyvät, kuten sodissa tuppaa käymään. Tämämpä haluaisin kuulla Eduskunnan puhujapöntöstä ja sitten perään lohduksen sanat, mutta ei näistä mikään saa maata polvilleen niin kauan kuin yksikin metsäpoika taistelee korvissamme.

Alkeellisimmissakin oloissa koko sähköverkko ei ole romahtanut.

Tosin monessa maassa on tiiviimpi perheyhteisö kuin meillä. Esimerkiksi omat vanhat sukulaiseni asuvat niin suurella alueella tätä maata, että nuorempien sukulaisten huomaan ei ihan lyhyessä sodassa heitä ei kuskata

 

[koponen]

Veden loppuminen on aina vakavampi juttu ja ani harva ymmärtää varastoida ja kierrättää esim. 7l ämpärillistä H2O:ta.

Minä en ennen ymmärtänyt miksi Suomessa ostetaan kaupasta vettä, mutta sitten iski hokso. Kerran vuoteen kun ostaa niitä viiden litran tonkkia "valmisvettä" peräkontillisen, niin vuoden verran on lähireservi veden osalta hoidettu. Eikä maksa paljon. Toisin kuin toisissa olosuhteissa. Vielä pari veden suodatinta ja puhdistustabletteja, niin parilla satasella on oikeasti keskeisin ja nopeimmin kriittiseksi muodostuva huoli hoidettu. Vielä tuohon päälle sopiva muu kotivara ja taidot käyttää niitä + runsasta retkeily- (eli harrastus-)välineistöä, niin ei jokusen viikon pikkukriisi paljon perhettä paina. Fyysisesti, siis.

 

[juhapar]

Sitähän väitetään, että sääli on sairautta, mutta soisi kyllä keskustelijoiden pysähtyvän pohtimaan miten kävisi potilaiden sairaaloissa ja vanhusten kotonaan ja hoitolaitoksissa. Varavoimalla kun ei ylläpidetä lämpöä, vettä, viemäröintia tai ruuansaantia ja muukin apu jäisi tulematta kaiken kommunikaation katkettua.

Mummot lastataan linja-autoihin ja jaellaan sukulaisille. Vakavasti sairaat ja vaikeasti haavoittuneet menehtyvät, kuten sodissa tuppaan käymään. Ikäviä juttuja, mutta ei näistä mikään saa maata polvilleen.

 

[juhapar]

Mielenkiintoinen operaatio, mobiilit, Virve, TV, radio, netti eivät toimi. Polttoainetta ei saa kuin lappoamalla, omaisiin ei saa yhteyttä, sosiaalialan henkilöstö jää kotiin hoitamaan omaisiaan, palokunta ei saa vettä eikä kykene lataamaan autojensa sähkövarustusta jne. jne. Niin, sairaat, potilaat, haavoittuneet, mummot ja vaarit kodeissaan menehtyvät, kuten sodissa tuppaa käymään. Tämämpä haluaisin kuulla Eduskunnan puhujapöntöstä ja sitten perään lohduksen sanat, mutta ei näistä mikään saa maata polvilleen niin kauan kuin yksikin metsäpoika taistelee korvissamme.

Siitä pöntöstä ei kuulla puheita puolustuksemme todellisesta tilasta tai mahdollisen sodan seurauksista.

Voit sentään luottaa hallituksemme taistelutahtoon, kun vaihtoehtona on ulkomailta tuodun kansanhallituksen perustaminen ja niskalaukaus vanhan vallan edustajille. Siinä vaiheessa ei muutama mummo paljoa paina.

Ja kuten olen sanonut, pienempien vaatimusten edessä me taivumme ilman sotaa, joten aseiden puhuessa on kyse isoista asioista.

Niin, Suomihan taipuu niin kuin siinä lapsikaappausjutussa. Eiku eihän se tainnut siinäkään taipua.

 

[SJ]

Mielenkiintoinen operaatio, mobiilit, Virve, TV, radio, netti eivät toimi. Polttoainetta ei saa kuin lappoamalla, omaisiin ei saa yhteyttä, sosiaalialan henkilöstö jää kotiin hoitamaan omaisiaan, palokunta ei saa vettä eikä kykene lataamaan autojensa sähkövarustusta jne. jne. Niin, sairaat, potilaat, haavoittuneet, mummot ja vaarit kodeissaan menehtyvät, kuten sodissa tuppaa käymään. Tämämpä haluaisin kuulla Eduskunnan puhujapöntöstä ja sitten perään lohduksen sanat, mutta ei näistä mikään saa maata polvilleen niin kauan kuin yksikin metsäpoika taistelee korvissamme.

Siitä pöntöstä ei kuulla puheita puolustuksemme todellisesta tilasta tai mahdollisen sodan seurauksista.

Voit sentään luottaa hallituksemme taistelutahtoon, kun vaihtoehtona on ulkomailta tuodun kansanhallituksen perustaminen ja niskalaukaus vanhan vallan edustajille. Siinä vaiheessa ei muutama mummo paljoa paina.

Ja kuten olen sanonut, pienempien vaatimusten edessä me taivumme ilman sotaa, joten aseiden puhuessa on kyse isoista asioista.

Niin, Suomihan taipuu niin kuin siinä lapsikaappausjutussa. Eiku eihän se tainnut siinäkään taipua.

Mitenkään kumpaakaan teistä kritisoimatta, niin luulen, että tässä tapauksessa ei kannata käyttää esimerkkinä mitään viimeaikaista tapausta. Meinaan, että meillä ei varmastikkaan ole tilannetietoa/tajua, jotta asiat olisivat oikeanlaisessa suuruusluokassa, noin suhteellisuudentajun kannalta. Mitä tässä tarkoitan, että kun puhutaan "pienempien vaatimusten edessä me taivumme ilman sotaa" :sta, niin joku lapsikaappausjuttu ei oikeastaan edes rekisteröidy samassa skaalassa.

Ja tämä on nyt tälläistä filosofistista tuumailua, mitä teen ennen nukkumaan menoa. Eli laittakaa ne herneet takaisin pakastimeen.

 

[juhapar]

Mielenkiintoinen operaatio, mobiilit, Virve, TV, radio, netti eivät toimi. Polttoainetta ei saa kuin lappoamalla, omaisiin ei saa yhteyttä, sosiaalialan henkilöstö jää kotiin hoitamaan omaisiaan, palokunta ei saa vettä eikä kykene lataamaan autojensa sähkövarustusta jne. jne. Niin, sairaat, potilaat, haavoittuneet, mummot ja vaarit kodeissaan menehtyvät, kuten sodissa tuppaa käymään. Tämämpä haluaisin kuulla Eduskunnan puhujapöntöstä ja sitten perään lohduksen sanat, mutta ei näistä mikään saa maata polvilleen niin kauan kuin yksikin metsäpoika taistelee korvissamme.

Siitä pöntöstä ei kuulla puheita puolustuksemme todellisesta tilasta tai mahdollisen sodan seurauksista.

Voit sentään luottaa hallituksemme taistelutahtoon, kun vaihtoehtona on ulkomailta tuodun kansanhallituksen perustaminen ja niskalaukaus vanhan vallan edustajille. Siinä vaiheessa ei muutama mummo paljoa paina.

Ja kuten olen sanonut, pienempien vaatimusten edessä me taivumme ilman sotaa, joten aseiden puhuessa on kyse isoista asioista.

Niin, Suomihan taipuu niin kuin siinä lapsikaappausjutussa. Eiku eihän se tainnut siinäkään taipua.

Mitenkään kumpaakaan teistä kritisoimatta, niin luulen, että tässä tapauksessa ei kannata käyttää esimerkkinä mitään viimeaikaista tapausta. Meinaan, että meillä ei varmastikkaan ole tilannetietoa/tajua, jotta asiat olisivat oikeanlaisessa suuruusluokassa, noin suhteellisuudentajun kannalta. Mitä tässä tarkoitan, että kun puhutaan "pienempien vaatimusten edessä me taivumme ilman sotaa" :sta, niin joku lapsikaappausjuttu ei oikeastaan edes rekisteröidy samassa skaalassa.

Ja tämä on nyt tälläistä filosofistista tuumailua, mitä teen ennen nukkumaan menoa. Eli laittakaa ne herneet takaisin pakastimeen.

Öh, tuota, missäs me onkaan sitten taivuttu? Tai tullaan taipumaan?

 

[SJ]

Mielenkiintoinen operaatio, mobiilit, Virve, TV, radio, netti eivät toimi. Polttoainetta ei saa kuin lappoamalla, omaisiin ei saa yhteyttä, sosiaalialan henkilöstö jää kotiin hoitamaan omaisiaan, palokunta ei saa vettä eikä kykene lataamaan autojensa sähkövarustusta jne. jne. Niin, sairaat, potilaat, haavoittuneet, mummot ja vaarit kodeissaan menehtyvät, kuten sodissa tuppaa käymään. Tämämpä haluaisin kuulla Eduskunnan puhujapöntöstä ja sitten perään lohduksen sanat, mutta ei näistä mikään saa maata polvilleen niin kauan kuin yksikin metsäpoika taistelee korvissamme.

Siitä pöntöstä ei kuulla puheita puolustuksemme todellisesta tilasta tai mahdollisen sodan seurauksista.

Voit sentään luottaa hallituksemme taistelutahtoon, kun vaihtoehtona on ulkomailta tuodun kansanhallituksen perustaminen ja niskalaukaus vanhan vallan edustajille. Siinä vaiheessa ei muutama mummo paljoa paina.

Ja kuten olen sanonut, pienempien vaatimusten edessä me taivumme ilman sotaa, joten aseiden puhuessa on kyse isoista asioista.

Niin, Suomihan taipuu niin kuin siinä lapsikaappausjutussa. Eiku eihän se tainnut siinäkään taipua.

Mitenkään kumpaakaan teistä kritisoimatta, niin luulen, että tässä tapauksessa ei kannata käyttää esimerkkinä mitään viimeaikaista tapausta. Meinaan, että meillä ei varmastikkaan ole tilannetietoa/tajua, jotta asiat olisivat oikeanlaisessa suuruusluokassa, noin suhteellisuudentajun kannalta. Mitä tässä tarkoitan, että kun puhutaan "pienempien vaatimusten edessä me taivumme ilman sotaa" :sta, niin joku lapsikaappausjuttu ei oikeastaan edes rekisteröidy samassa skaalassa.

Ja tämä on nyt tälläistä filosofistista tuumailua, mitä teen ennen nukkumaan menoa. Eli laittakaa ne herneet takaisin pakastimeen.

Öh, tuota, missäs me onkaan sitten taivuttu? Tai tullaan taipumaan?

No, pointtihan oli juuri se, että ei tule mitään erityistä mieleen sitten N-liiton kaatumisen ja en pysty keksimään miten kriisitilanteessa asiaa soviteltaisiin.

Esim. noottikriisi lienee yksi esimerkki, joskaan en ihan tiedä, miten vakava tilanne oli. Se soviteltiin tunnetulla tavalla, en tiedä sitten että mitä NL vaati, mutta ilmeisesti oli tyytyväinen lopputulokseen.

 

[juhapar]

Siitä pöntöstä ei kuulla puheita puolustuksemme todellisesta tilasta tai mahdollisen sodan seurauksista.

Voit sentään luottaa hallituksemme taistelutahtoon, kun vaihtoehtona on ulkomailta tuodun kansanhallituksen perustaminen ja niskalaukaus vanhan vallan edustajille. Siinä vaiheessa ei muutama mummo paljoa paina.

Ja kuten olen sanonut, pienempien vaatimusten edessä me taivumme ilman sotaa, joten aseiden puhuessa on kyse isoista asioista.

Niin, Suomihan taipuu niin kuin siinä lapsikaappausjutussa. Eiku eihän se tainnut siinäkään taipua.

Mitenkään kumpaakaan teistä kritisoimatta, niin luulen, että tässä tapauksessa ei kannata käyttää esimerkkinä mitään viimeaikaista tapausta. Meinaan, että meillä ei varmastikkaan ole tilannetietoa/tajua, jotta asiat olisivat oikeanlaisessa suuruusluokassa, noin suhteellisuudentajun kannalta. Mitä tässä tarkoitan, että kun puhutaan "pienempien vaatimusten edessä me taivumme ilman sotaa" :sta, niin joku lapsikaappausjuttu ei oikeastaan edes rekisteröidy samassa skaalassa.

Ja tämä on nyt tälläistä filosofistista tuumailua, mitä teen ennen nukkumaan menoa. Eli laittakaa ne herneet takaisin pakastimeen.

Öh, tuota, missäs me onkaan sitten taivuttu? Tai tullaan taipumaan?

No, pointtihan oli juuri se, että ei tule mitään erityistä mieleen sitten N-liiton kaatumisen ja en pysty keksimään miten kriisitilanteessa asiaa soviteltaisiin.

Esim. noottikriisi lienee yksi esimerkki, joskaan en ihan tiedä, miten vakava tilanne oli. Se soviteltiin tunnetulla tavalla, en tiedä sitten että mitä NL vaati, mutta ilmeisesti oli tyytyväinen lopputulokseen.

Noottikriisistä tiedän sen verran, että isävainaa oli silloin suorittamassa varusmiespalvelusta Pohjan prikaatissa. Prikaatissa pidettiin hälyytysharjoitus ja huom! varusmiehille jaettiin kovat patruunat. Tarkkaa hälyytysaikaa en muista, mutta ei ollut kuulemma sellainen nykytyyppinen parin tunnin harjoitus, vaan isä sanoi vieneensä tukijoukkueen telttailemaan useammaksi vuorokaudeksi prikaatin lähimetsiin.

Liekö Suomi ollut noottikriisin loppumiseen ja sen seurauksiin tyytyväinen?

 

[LasUps]

Mitäköhän venäläiset tekis, jos vähän rouhitaan Pietarin ta Murmanskin sähköjakelua risteilypuikoilla? Millähän tavoin tavan Tatjaana selviäisi ilman sähköä vaikka viikon? ..

Miettikääpä ihan ite, miten järjestäisitte oman elämänne esim. 2 päivää (+2 viikkoa + 2kk) kestävän sähkö- ja tietoliikennekatkon aikana. Matkaradio olisi ainut kanava ulkomaailmaan.

Kaupungeissa ja kerrostaloissa asuville tuottaa hieman enempi päänvaivaa mutta maaseudulla/haja-asutusalueilla asuville ei mitään ylitsepääsemätöntä.

Tästäkin saisi hyvän keskusteluhaaran, ellei jo ole?

Kuulostaa aika paljon viime kesän mökkireissulta. Eiköhän monella suomalaisella ole kokemusta sähköttömästä asumisesta. Jotkut Urpo Urbaanit voi kyllä juosta järveen, kun eivät saa tilattua kebabia kotiovelle toimitettuna ja ylilauta on kaatuneena. Eräänlaista Darwinismia sekin. :a-rolleyes:

Sitähän väitetään, että sääli on sairautta, mutta soisi kyllä keskustelijoiden pysähtyvän pohtimaan miten kävisi potilaiden sairaaloissa ja vanhusten kotonaan ja hoitolaitoksissa. Varavoimalla kun ei ylläpidetä lämpöä, vettä, viemäröintia tai ruuansaantia ja muukin apu jäisi tulematta kaiken kommunikaation katkettua.

Valitettavaahan tämä on ja asian parantamiseksi pitää tehdä kaikkemme. Minun mielestäni lähdit vähän kyllä hakoteille, jos halusit ilmaista ettei huonommassa tilanteessa oleville sääliä irtoa täältä suunnalta. Sota on kuitenkin sota eikä muuksi muutu. Ihmisiä joskus kuolee kahakka-alueella.

Tästä aiheesta, että joo olisihan Suomi varmasti nopeasti polvillaan jos salamat tulisivat siniseltä taivaalta, mutta se vaatii kyllä jo aika epärealistisen skenaarion. Jotenkin myös hieman epäilyttää tämä maailmanlopun odotus, mikään ei toimi, vähät sotilaat ammutaan pystyyn kuin jantterit, siviileistä kuolee suurin osa ja loput orjuutetaan, paska lainehtii kadulla, ydinvoimalat räjähtää, kaikki autot on katollaan ja poliitikot telkeytyvät vessaan itkemään. Sitten pyöritään kuin ryssä anttilassa, kun ryssä on anttilassa ja jakaa vaikka leipää, ettei ihmiset kuole nälkään. Ei löydy paljoa luottoa ammattilaisiin, eikä siihen työhön mitä on tehty itsenäisyyden alkamisesta alkaen, ettei em. tule tapahtumaan. Kyllä se on pojat niin, että tässä maassa selkäranka tuppaa yleensä suoristumaan kovan paineen alla (pragmatismi kuuluu tähän) ja paska osataan ottaa niskaan niin ettei se valu kauluksesta sisään.

/avautuminen

 

[baikal]

Taas luiskahtivat panssariarmadat kaduille, raketinheittimet vorahtelevat ja tykistöryhmät jymisevät, ratsuväki puhaltaa torveen ja vääräsäärinen mongoli riehuu kuin berserkki muinoin.

Otsikon aiheen tympeys realismissaan ei nyt tunnu saavan osakseen sitä huomiota, joka sille kuuluisi. Periaatteessa, siis periaatteessa, on mahdollista lamauttaa nykyaikainen yhteiskunta siten, että maahan ujutetaan muutama sata erikoisjoukkojen sotilasta, ammutaan täsmäkikkelit maaleihin ja samalla aloitetaan rankka voimannäyttö esim. Itämerellä ja ilmoissa. Loihakka kyberhyökkäys ja ryyditys kansainvälisellä propagandarummutuksella. Tämä siis edelleen periaatteessa. Ja huomatkaa: meidän iha oma suonlaitataisteluryhmitys ei ole voinut vaikuttaa tähän caseen hitu kissan vi--n vertaa, nothing, nada. Naarmuton ihana ja suorituskykyä pursuava armeijamme siis on voinut vain seurata Laurina kehitystä, eikös vaan. Sissijuusto jalkovälissä roikaen on voitu juosta ja kyöhätä, kaivaa asemia ja ryntäillä, mitä on saavutettu?

No, on saavutettu kenties se, ettei kasakkalaumat rynnö Haminan torilla tahi kuseksi Kaisaniemenpuiston lammikkoon. Mutta yhtäkaikki, sivustakatsojan rooli on ollut SE juttu.

Kokonaismaanpuolustuksen teema ei näköjään liikuta meitä vielä vähääkään, vaikka juuri SE on ainoa tapa pitää yllä kansakunnan moraalia ja ryhtiä NYKYAIKAISEN HYÖKKÄYKSEN jalkoihin joutuneessa kansassa. Sotilailla v o i siis entisessäkin mielessä olla edelleen paikkansa, mutta perinteinen sotaväki voidaan sivuuttaa ja ylittää käyttäen keinoja, joihin sotaväen kynnet eivät pysty.

 

[Taitolaji]

Mitäköhän venäläiset tekis, jos vähän rouhitaan Pietarin ta Murmanskin sähköjakelua risteilypuikoilla? Millähän tavoin tavan Tatjaana selviäisi ilman sähköä vaikka viikon? ..

Miettikääpä ihan ite, miten järjestäisitte oman elämänne esim. 2 päivää (+2 viikkoa + 2kk) kestävän sähkö- ja tietoliikennekatkon aikana. Matkaradio olisi ainut kanava ulkomaailmaan.

Kaupungeissa ja kerrostaloissa asuville tuottaa hieman enempi päänvaivaa mutta maaseudulla/haja-asutusalueilla asuville ei mitään ylitsepääsemätöntä.

Tästäkin saisi hyvän keskusteluhaaran, ellei jo ole?

Kuulostaa aika paljon viime kesän mökkireissulta. Eiköhän monella suomalaisella ole kokemusta sähköttömästä asumisesta. Jotkut Urpo Urbaanit voi kyllä juosta järveen, kun eivät saa tilattua kebabia kotiovelle toimitettuna ja ylilauta on kaatuneena. Eräänlaista Darwinismia sekin. :a-rolleyes:

Sitähän väitetään, että sääli on sairautta, mutta soisi kyllä keskustelijoiden pysähtyvän pohtimaan miten kävisi potilaiden sairaaloissa ja vanhusten kotonaan ja hoitolaitoksissa. Varavoimalla kun ei ylläpidetä lämpöä, vettä, viemäröintia tai ruuansaantia ja muukin apu jäisi tulematta kaiken kommunikaation katkettua.

Valitettavaahan tämä on ja asian parantamiseksi pitää tehdä kaikkemme. Minun mielestäni lähdit vähän kyllä hakoteille, jos halusit ilmaista ettei huonommassa tilanteessa oleville sääliä irtoa täältä suunnalta. Sota on kuitenkin sota eikä muuksi muutu. Ihmisiä joskus kuolee kahakka-alueella.

Tästä aiheesta, että joo olisihan Suomi varmasti nopeasti polvillaan jos salamat tulisivat siniseltä taivaalta, mutta se vaatii kyllä jo aika epärealistisen skenaarion. Jotenkin myös hieman epäilyttää tämä maailmanlopun odotus, mikään ei toimi, vähät sotilaat ammutaan pystyyn kuin jantterit, siviileistä kuolee suurin osa ja loput orjuutetaan, paska lainehtii kadulla, ydinvoimalat räjähtää, kaikki autot on katollaan ja poliitikot telkeytyvät vessaan itkemään. Sitten pyöritään kuin ryssä anttilassa, kun ryssä on anttilassa ja jakaa vaikka leipää, ettei ihmiset kuole nälkään. Ei löydy paljoa luottoa ammattilaisiin, eikä siihen työhön mitä on tehty itsenäisyyden alkamisesta alkaen, ettei em. tule tapahtumaan. Kyllä se on pojat niin, että tässä maassa selkäranka tuppaa yleensä suoristumaan kovan paineen alla (pragmatismi kuuluu tähän) ja paska osataan ottaa niskaan niin ettei se valu kauluksesta sisään.

/avautuminen

Oikeassa olet, ei nämä tule kuiin salama kirkkaalta taivaalta, mutta näissä lyhyissä kannanotoissa kun ei voi viritellä koko skaalaa. Itse en usko hetkeäkään, että meitä uhkaisi mikään tai kukaan tällä hetkellä, mutta kuten moni muukin olen sitä mieltä, että puolustusvoimien lisäksi olisi nykyistä enemmän kiinnitettävä huomiota kokonaismaanpuolustukseen - palo- ja pelastuistoimeen, väestönsuojeluun, sosiaalitoimeen, punaiseen ristiin ja ennenkaikkea kodinturvajoukkoihin. Jos meillä tosiaan on vain 230000 miehen taisteleva reservi, löytyy meiltä runsaasti miehiä ja naisia näihin muihin tärkeisiin tehtäviin, mutta se edellyttäisi Eduskunnalta heräämistä ja resurssien myöntämistä. Uutena realistisena uhkana ovat lisäksi kyperhyökkäykset. Tuskin niillä maata päiväkausiksi lamaannutetaan, mutta vahinko voi silti olla melkoinen.

 

[yrjö]

Samaa mieltä baikalin kans, vaihteeks, kyl tolle pitäis tehdä jotain. Kyl mun mielestä toi on pienoinen ongelma puolustuksen uskottavuudenkin kannalta jos maa saadaan polvilleen tai jos nyt ei polvilleen niin aika sekasortoiseen tilaan vaikka intti ei ole periaatteessa ampunut laukaustakaan.

Kyl mäkin tajuan ton ajattelun ongelman, et miksi joku tekis jotain sellasta jos mitään ei ole. Mut olisko maailmanhistoriassa eka kerta kun merkkejä on, mut niitä ei osata tulkita tai ei haluta uskoa. Tai vaikka eka kerta kun yllätetään? Toi on epätodennäköistä, mut ihan mahdollista. Eikö intin ja maanpuolustuksen olemassaolo kuitenkin perustella kaikkein epätodennäköisimmän toteutumisella? Jostainhan kaikki aina alkaa ja se alku on aina yllätys. Jos jotain joskus alkaa niin vihollinen tietty salaa, tai yrittää salata sen milloin ja miten aloittaa. Jos ja kun toi baikalin esittämä toteutuis niin osallistuva jengi olis aika pieni, niin pieni et ton voisi salassa saada tehtyäkin.

Tosta olis helpompi aloittaa varsinaisemmat sotatoimet nopeasti kuin jos maa olis normitilassa ja valtionjohto olis jo aika kovan paineen alainen jo pelkän alkuiskun perusteella. Puhumattakaan siitä et jos nyt heti ei suostuta niin sit tulee lisää enemmän ja kovempaa.

Lisäksi kaikki järkiargumentointi aina puoltaa rauhaa oikeastaan kaikissa tapauksissa talouden, inhimillisten syiden ja monien muidenkin asioiden perusteella. Silti niitä sotia vaan tasaiseen tahtiin soditaan. Alkuolettamaan sisältyy siis mielestäni virhe siitä, et ihminen olisi aina rationaalinen toimija tai että rationaalisuus määritetään tämän hetkisen ja lähitulevaisuudessa odotettavissa olevan taloudellisen edun koitumisen perusteella. Mut eipä noi ole pahemmin painaneet kun sotimaan on alettu.

Vielä toinen asia on jos joku hörhösakki keksii ihan muuten vaan alkaa häiritsemään yhteiskuntaa. Miksei joku "täydellinen rikoskin" onnistuisi tilanteen luomassa sekasorrossa kun viranomaisellakin olis muuta ajateltavaa?

 

[Hande]

Jos vaikka maa pommitetaan takaisin pronssikauteen ja valtiojohto vaihdetaan tai alistetaan, niin ei siinä mitään. Armeija ajelee tuon jälkeen pokkana liput liehuen ulos piilostaan ja ilmoittaa voittannensa sodan, koska on itse onnistunut välttämään merkittävät tappiot.

Seuraavassa vaiheessa voimme lukea tältä foorumilta Suomen armeijan voittaneen sodan. Näinhän kävi taannoin Kosovossa, jossa jugojen armeija kuulemma voitti.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tuollaisen sotajoukon johtajalle saisi työntää sotalipun salkoineen niin syvälle sinne, mihin ei päivä paista, että herra kenraalin nenän saa niistettyä sen samaisen lipun liepeeseen.

 

[Taitolaji]

Samaa mieltä baikalin kans, vaihteeks, kyl tolle pitäis tehdä jotain. Kyl mun mielestä toi on pienoinen ongelma puolustuksen uskottavuudenkin kannalta jos maa saadaan polvilleen tai jos nyt ei polvilleen niin aika sekasortoiseen tilaan vaikka intti ei ole periaatteessa ampunut laukaustakaan.

Kyl mäkin tajuan ton ajattelun ongelman, et miksi joku tekis jotain sellasta jos mitään ei ole. Mut olisko maailmanhistoriassa eka kerta kun merkkejä on, mut niitä ei osata tulkita tai ei haluta uskoa. Tai vaikka eka kerta kun yllätetään? Toi on epätodennäköistä, mut ihan mahdollista. Eikö intin ja maanpuolustuksen olemassaolo kuitenkin perustella kaikkein epätodennäköisimmän toteutumisella? Jostainhan kaikki aina alkaa ja se alku on aina yllätys. Jos jotain joskus alkaa niin vihollinen tietty salaa, tai yrittää salata sen milloin ja miten aloittaa. Jos ja kun toi baikalin esittämä toteutuis niin osallistuva jengi olis aika pieni, niin pieni et ton voisi salassa saada tehtyäkin.

Tosta olis helpompi aloittaa varsinaisemmat sotatoimet nopeasti kuin jos maa olis normitilassa ja valtionjohto olis jo aika kovan paineen alainen jo pelkän alkuiskun perusteella. Puhumattakaan siitä et jos nyt heti ei suostuta niin sit tulee lisää enemmän ja kovempaa.

Lisäksi kaikki järkiargumentointi aina puoltaa rauhaa oikeastaan kaikissa tapauksissa talouden, inhimillisten syiden ja monien muidenkin asioiden perusteella. Silti niitä sotia vaan tasaiseen tahtiin soditaan. Alkuolettamaan sisältyy siis mielestäni virhe siitä, et ihminen olisi aina rationaalinen toimija tai että rationaalisuus määritetään tämän hetkisen ja lähitulevaisuudessa odotettavissa olevan taloudellisen edun koitumisen perusteella. Mut eipä noi ole pahemmin painaneet kun sotimaan on alettu.

Vielä toinen asia on jos joku hörhösakki keksii ihan muuten vaan alkaa häiritsemään yhteiskuntaa. Miksei joku "täydellinen rikoskin" onnistuisi tilanteen luomassa sekasorrossa kun viranomaisellakin olis muuta ajateltavaa?

Luin eilen erään lehden nettipalstalta asiantuntijan käsityksen, etteivät kunnalliset ja läänien valmiudesta vastuulliset tahot ole harjoittelleet tai ohjeistaneet paria päivää pitempää sähkökatkoa. Sama pätee sairaaloihin.

Eihän se näin saa olla. Puolustusvoimat harjoittelee (harjoitteli) vuosittain viikkoja kestävien operaatioiden varalta ja sitten meillä siviilipuolella lähdetään siitä, että parin päivän päästä kaikki on taas kunnossa ja harjoitukset viedään tietenkin läpi kännykkä korvalla, koska muuten homman johtaminen kusisi kintuille.

Ei pojat, ei kriisistä näillä eväillä selvitä, etenkään kun asia ei pientä porukkaa lukuunottamatta tunnu juuri ketään kiinnostavan.

 

[Iso-Mursu]

Oikeassa olet, ei nämä tule kuiin salama kirkkaalta taivaalta, mutta näissä lyhyissä kannanotoissa kun ei voi viritellä koko skaalaa. Itse en usko hetkeäkään, että meitä uhkaisi mikään tai kukaan tällä hetkellä, mutta kuten moni muukin olen sitä mieltä, että puolustusvoimien lisäksi olisi nykyistä enemmän kiinnitettävä huomiota kokonaismaanpuolustukseen - palo- ja pelastuistoimeen, väestönsuojeluun, sosiaalitoimeen, punaiseen ristiin ja ennenkaikkea kodinturvajoukkoihin. Jos meillä tosiaan on vain 230000 miehen taisteleva reservi, löytyy meiltä runsaasti miehiä ja naisia näihin muihin tärkeisiin tehtäviin, mutta se edellyttäisi Eduskunnalta heräämistä ja resurssien myöntämistä. Uutena realistisena uhkana ovat lisäksi kyperhyökkäykset. Tuskin niillä maata päiväkausiksi lamaannutetaan, mutta vahinko voi silti olla melkoinen.

Periaatteessahan siviilipalveluksen suorittaneista pitäisi olla olemassa rekisteri jonka mukaan heidät voidaan poikkeusoloissa osoittaa yhteiskunnallisesti hyödyllisiin hommiin.

Sen mitä olen siviilipalveluksesta kuullut, niin käytännössä heidän koulutuksensa ei anna valmiuksia minkäänlaiseen kriisitilanteen hoitoon.

Tämähän ei ole sviilipalvelusmiesten vika vaan virkamiesten jotka ovat laatineet nämä koulutustavoitteet.

Olen jo useamman vuoden vaatinut/esittänyt että siviilipalvelusmiesten koulutuksessa pitäisi olla seuraavat koulutushaarat

- EA-linja
- Pakolaisten muonitus ja majoituslinja
- Raivaus ja korjauslinja
- Ympäristötuhoje torjuntalinja
- Kuljetuslinja

Tämä tietysti vaatisi muutoksia tunnetussa poliitikkassa. Siviilipalvelusmieheltä kun ei saa vaatia mitään.

Kybersotaan varautumisesta tuli mieleen että pari viikonloppua sitten oli juttua Viron ja Naton cyperkeskuksesta Virossa. Ohessa oli pieni maininta että Virossa suojeluskunnassa on vapaaehtoinen kyberpuolustusjoukko. Koostuu alan ammattilaisista.