Nagorno-Karabakhin tilanne kiristyy jälleen

Georgiassa alkaa tunteet kuumentua armenialaisilla:

Tuo rajanylityspaikka on upouusi ja nopea ylittää, jos Turkista haluaa Georgiaan. Tuo onkin pohjoisempi eli alkeellinen ja hidas raja.
Armenialainen tuttu/kaveri sai perheineen Green Cardin, niiden piti muuttaa jenkkeihin viime keväänä. Eivät muuttaneet koska "yleiset syyt". No, kundi sai poikkeusajan säädösten perusteella jatkoa temporary assignmentilleen Asmaraan. Tuli kuulemma lomilta Jerevanista samalla ainoalla sallitulla lennolla Eritreaan millä "meirän äitee" tuli karanteenia lusimaan tänne Kalevalaan. Perheensä on Jerevanissa. Ei hätiä mitiä heillä ainakaan toistaiseksi, poikakin on vasta 15... Isi-A. pysyy/minkäs teet vaikka lähtöhaluja kundin tuntien saattaisi ollakin, Eritreassa.
 
Azerbaijani Defense Ministry: Azerbaijani military drones destroyed Armenian S-300 air defense systems deployed in Karabakh
 
Tässä spekuloinnissa unohtuu täysin maaston muodot. Käytävä pitäisi raivata yli 4 km korkean vuoriston läpi, joka on Venäjän ja Azerbaijanin raja ja jossa ei ole mitään tunneleita tai edes teitä. Ei tuolta mitään maayhteyttä RU-AR tehdä ilman näyttävää maahanlaskuoperaatiota.

Itse ajattelin tuota enemmänkin Venäjän suoran valloitusoperaation mahdollisuuden sijaan siten, että tuo alue on se missä kiteytyy ja risteää aika monen ison alueellisen toimijan geopoliittiset intressit, ja että sitä kannattaa pitää silmällä.
 
Tonttuileva toiveiden tynnyri tietoa ja ymmärrystä omaaville:

Kuka tuntee sikäläisiä ilmasto-olosuhteiita sen verran että osaa esittää jotain järkevää siitä kuinka syksy ja talvi tulevat pian vaikuttamaan sotimisen olosuhteisin ja hyökkäys-puolustus -voimasuhteisiin tuolla?

Itse kuvittelen, että rajulla, lähes tappioista piittaamattomalla hyökkäyksellä on ehkä pyritty saamaan ajoissa aikaan leveä, puolustettavissa oleva käytävä jonka kautta huolto on järjestettävissä aikaikkunassa, jonka sisällä ilmasto ja sää suosivat hyökkääjää ja niin että kun ensimmäiset keskeiset tavoitteet on saatu, kääntyy säävaikutus noiden tavoitteiden puolustamista tukevaksi. Onko tässä kuvitelmassa mitään tolkkua?

Keskustelun ulkopuolelle on sään lisäksi jäänyt jossain määrin myös se, että mitä laivasto-, raketinheitin/tykistö-, ilmavoimien, dronetoiminnan resursseja Venäjällä on jo nyt tai nopeasti siirrettävissä alueille, joista Venäjä voi vaikuttaa melko riskittömästi Azerbaidzanin sisäpuolelle?

Eräs mielenkiintoinen spekuloinnin kohde voisi olla sekin, että jos Venäjä kohdistaa Azerbaidzaniin todella paljon voimaa, niin se voi luoda pakolaiskriisin. Minne pakolaiset pääsisivät? Georgiaanko? Miten se vaikuttaisi siellä? Epävakauttavasti ja kuormittavasti?

Turkin pyrkimyksiä vastustavilla voi juuri nyt olla kiusaus tukea Turkin kanssa napit vastakkain olevia tahoja. Kurdit ja Kreikka tulevat heti mieleen. Syyria ja Libya ovat myös mahdollisia. Miten tämä kähinä vaikuttaa niissä ja niiden suhteen?

Kieleen, etnisyyteen, uskontoon, kulttuuriin jne. liittyvät eli identiteettisidonnaiset ja -poliiittiset tekijät ovat tuolla iso juttu. Ja niinkuin tiedetään, niin suurin pahuus, julmuus ja petollisuus käyttää lähes aina identiteettipolitikointia ja hyvesignalointia työkaluinaan. Tätä puolta ketjussa on toki jo käsitelty, mutta lisävalaistus olisi tarpeen. Tiedon puute ei juuri nyt mahdollista ymmärtämistä. Siksi lisätieto tuostakin kentästä olisi paikallaan.
 
Onko Venäjän ainoa keino täydentää Armeniaa Iranin raja? Sallisiko Georgia käyttää ilmatilaansa Armenian auttamiseen?
 
Kuulemma jo toinen An-2 kaksitaso ammuttu alas, selityksenä tarjotaan se, että Azerit ovat muokanneet näistä miehittämättömiä tiedustelukoneita.
 
Onko Venäjän ainoa keino täydentää Armeniaa Iranin raja? Sallisiko Georgia käyttää ilmatilaansa Armenian auttamiseen?

Ei ole kovin pitkä aika vuodesta 2008 eli jyrkkä ei ilmatilan käyttämiselle sotilaskoneille. Toki siviilikoneet liikkuu ja isoilla Antonoveilla saa siirrettyä vaikka mitä.
 
Tässä linkissä sotatoimialueen kartta ja päivittyvää tilannetietoa. Saattaapi olla puolueellista, tai sitten ei, mutta ainakin kartta on hyvä ja tarjoaa jotain tietoa:

2-Karabakh-map-29sep20-8meh99-en-800x600.jpg

 
Kuka tuntee sikäläisiä ilmasto-olosuhteiita sen verran että osaa esittää jotain järkevää siitä kuinka syksy ja talvi tulevat pian vaikuttamaan sotimisen olosuhteisin ja hyökkäys-puolustus -voimasuhteisiin tuolla?

Samaa pähkäilin eilen illalla ja kahtelin alueen sade-lämpötilasummia per kk. En tullut hullua hurskaammaksi. Kun ei tunne maasto-oloja, maaperää ja tiestöä, niin vedäppä siitä johtopäätelmiä.
 
Kun ei ehdi väijyä telkkarin äärellä, niin olisitteko niin mukavia, että jos törmäätte jonkun kotimaisen upseerin antamaan selostukseen aiheen parista ja linkkaisitte, kiitos.

Veikkaan, että yksi suomalainen upseeri kykenee 10 minuutissa halutessaan tarjoilemaan paketin, joka antaisi kokonaisuudesta jonkinlaisen luotettavan kuvan. Sekalainen twiitti-huomio-youtube-virta on lähinnä viihdettä.
 
Tonttuileva toiveiden tynnyri tietoa ja ymmärrystä omaaville:

Kuka tuntee sikäläisiä ilmasto-olosuhteiita sen verran että osaa esittää jotain järkevää siitä kuinka syksy ja talvi tulevat pian vaikuttamaan sotimisen olosuhteisin ja hyökkäys-puolustus -voimasuhteisiin tuolla?

Keskustelun ulkopuolelle on sään lisäksi jäänyt jossain määrin myös se, että mitä laivasto-, raketinheitin/tykistö-, ilmavoimien, dronetoiminnan resursseja Venäjällä on jo nyt tai nopeasti siirrettävissä alueille, joista Venäjä voi vaikuttaa melko riskittömästi Azerbaidzanin sisäpuolelle?

Syksy on tuolla lämmintä ja hyvät säät jatkuvat vielä ainakin lokakuun. Maasto ja tiet menevät velliksi sateiden myötä, mutta alueella on kohtuullinen asfalttiteiden verkosto isojen joukkojen siirtoja varten. Noilla raja-alueilla on kaikki pistetty aikanaan paskaksi (satelliittikuvista näkyy raunioita pitkän matkaa), joten jonkin matkaa täytyy tulla pidemmälle. Jyrkän nousun jälkeen alkaa tasaisempi alue, jossa 90-luvun alun ratkaisutaistelut käytiin. Uskon azereiden pyrkivän kohti Stepanakertia ja tähän liittyen Füzuli sekä Agdamin rauniokaupunki ovat tärkeitä kohteita.
 
Kyllä tulee lentohärveleitä alas.

Videolla ensin esitellään romua. Mutta toisella puoliskolla osutaan johonkin joka näyttäisi olevan kaksimoottorinen kone.

Varma en ole koska video on sumea, mutta näyttäisi siltä.

 
Tonttuileva toiveiden tynnyri tietoa ja ymmärrystä omaaville:

Kuka tuntee sikäläisiä ilmasto-olosuhteiita sen verran että osaa esittää jotain järkevää siitä kuinka syksy ja talvi tulevat pian vaikuttamaan sotimisen olosuhteisin ja hyökkäys-puolustus -voimasuhteisiin tuolla?

Itse kuvittelen, että rajulla, lähes tappioista piittaamattomalla hyökkäyksellä on ehkä pyritty saamaan ajoissa aikaan leveä, puolustettavissa oleva käytävä jonka kautta huolto on järjestettävissä aikaikkunassa, jonka sisällä ilmasto ja sää suosivat hyökkääjää ja niin että kun ensimmäiset keskeiset tavoitteet on saatu, kääntyy säävaikutus noiden tavoitteiden puolustamista tukevaksi. Onko tässä kuvitelmassa mitään tolkkua?

Keskustelun ulkopuolelle on sään lisäksi jäänyt jossain määrin myös se, että mitä laivasto-, raketinheitin/tykistö-, ilmavoimien, dronetoiminnan resursseja Venäjällä on jo nyt tai nopeasti siirrettävissä alueille, joista Venäjä voi vaikuttaa melko riskittömästi Azerbaidzanin sisäpuolelle?

Eräs mielenkiintoinen spekuloinnin kohde voisi olla sekin, että jos Venäjä kohdistaa Azerbaidzaniin todella paljon voimaa, niin se voi luoda pakolaiskriisin. Minne pakolaiset pääsisivät? Georgiaanko? Miten se vaikuttaisi siellä? Epävakauttavasti ja kuormittavasti?

Turkin pyrkimyksiä vastustavilla voi juuri nyt olla kiusaus tukea Turkin kanssa napit vastakkain olevia tahoja. Kurdit ja Kreikka tulevat heti mieleen. Syyria ja Libya ovat myös mahdollisia. Miten tämä kähinä vaikuttaa niissä ja niiden suhteen?

Kieleen, etnisyyteen, uskontoon, kulttuuriin jne. liittyvät eli identiteettisidonnaiset ja -poliiittiset tekijät ovat tuolla iso juttu. Ja niinkuin tiedetään, niin suurin pahuus, julmuus ja petollisuus käyttää lähes aina identiteettipolitikointia ja hyvesignalointia työkaluinaan. Tätä puolta ketjussa on toki jo käsitelty, mutta lisävalaistus olisi tarpeen. Tiedon puute ei juuri nyt mahdollista ymmärtämistä. Siksi lisätieto tuostakin kentästä olisi paikallaan.
Vissiin ilmasto-olosuhteet vaihtelevat rajusti paikan mukaan. Armenian topografia kertoo jotain olosuhteista:
485px-Armenia_Topography.png

https://en.wikipedia.org/wiki/Geography_of_Armenia

Hyökkäysreittejä on rajallinen määrä mikä suosii puolustajaa. Toisaalta Armenian ainoa huoltoreitti tulee Iranin kautta (Georgia estää huollon kauttaan). Reitti Iranista vaikuttaa hankalalta ja Iran saattaa myös sulkea rajan, jos katsoo tarpeelliseksi.

Venäjä on ampunut risteilyohjuksia Kaspian mereltä Syyriaan. Kun USA hyökkäsi Syyriaan Tomahawkeilla, Venäjä piti ilmassa pommikoneita määrän joista laskin, että kyytiin mahtuisi luokkaa 100 risteilyohjusta. Venäjä saisi siis Azerbaitzanin kuriin, jos tahtotila löytyisi.
 
Kyllä tulee lentohärveleitä alas.
Videolla ensin esitellään romua. Mutta toisella puoliskolla osutaan johonkin joka näyttäisi olevan kaksimoottorinen kone.
Varma en ole koska video on sumea, mutta näyttäisi siltä.

Voisi olla MiG-21 tai Su-25 jolla on vasemman siiven alla pommi tai rakettipodi.
 
Tässä linkissä sotatoimialueen kartta ja päivittyvää tilannetietoa. Saattaapi olla puolueellista, tai sitten ei, mutta ainakin kartta on hyvä ja tarjoaa jotain tietoa:

Katso liite: 44129


Tässä näkyykin aika hyvin, että hyökkäyksellä on ollut jotain menestystä tasankoalueella, jota on ollut Vuoristo-Karabahin joukkojen miehittämänä. Isomman kuvan kannalta sillä ei puolustajalle ole suurempaa merkitystä, varsinkin jos ovat aiheuttaneet hyökkääjälle tuntuvia tappioita tuossa yhteydessä.
 
Tässä näkyykin aika hyvin, että hyökkäyksellä on ollut jotain menestystä tasankoalueella, jota on ollut Vuoristo-Karabahin joukkojen miehittämänä. Isomman kuvan kannalta sillä ei puolustajalle ole suurempaa merkitystä, varsinkin jos ovat aiheuttaneet hyökkääjälle tuntuvia tappioita tuossa yhteydessä.

Noissa kartoissa korostetaan usein vain Vuoristo-Karabakhin aluetta. Azerbaijan katsoo itselleen koko Artsakhin alueen ja näin ollen se voisi jatkaa hyökkäystä Iranin rajan tuntumassa Horadiz-Mincivan -akselilla, jossa on paljon tasamaata.
 
Noissa kartoissa korostetaan usein vain Vuoristo-Karabakhin aluetta. Azerbaijan katsoo itselleen koko Artsakhin alueen ja näin ollen se voisi jatkaa hyökkäystä Iranin rajan tuntumassa Horadiz-Mincivan -akselilla, jossa on paljon tasamaata.

Venäjä on ilmoittanut auttavansa Armeniaa, Turkki tukee avoimesti Azereita. Jos azerit ja turkkilaiset alkavat hääriä Armenian eteläosan poikki Iranin pohjoisrajan kupeesta, niin pistäisin melkoisen summan vetoa, että se vetää Iranin mukaan konfliktiin. Jos ei muuten, niin Venäjä sitä vaatii/pyytää.
 
Back
Top