Nagorno-Karabakhin tilanne kiristyy jälleen

Tuo on kyllä ollut verinen sota. Armenialaisia on kadoksissa vielä satoja joten tappioluvut varmaan nousevat. Artsahin puolustusvoimilla oli ennen sotaa ehkä luokkaa 8000 aktiivisotilasta. Siellä on sodittu ihan toisella intensiteetillä kuin useimmissa nykyaikaisissa sodissa. Ja Armenian väkiluku on vain noin 3 miljoonaa. Azereidenkin tappiot olivat kyllä kovat, ei siellä aivan yhtä maalia pelattu vaikka propagandavideoiden teossa Azerbaidzen voittikin 10-1.

Vertailun vuoksi, 2008 Georgian sodassa kuoli yhteensä ehkä 350 ihmistä, ja 2006 Libanonin kesäsodassa ehkä noin 800.
 
Kyllähän Armenia otti nekkuunsa tuossa sodassa. Sotilaat voi korvata, mutta se kaluston menetyksen määrä.
 
Siinä armenialaiset varusmiehet ja reserviläiset toimivat uuden ajan sodankäynnin kolarinukkeina. Sodanjohdolta kyllä täydellinen epäonnistuminen toisaalta tunnistaa nykyaikaisten dronejen kyvyt ja tilanteen ollessa päällä sopeutua uuteen tilanteeseen. Toinen huomio azerien halu käyttää melko pieniäkin pesäkkeitä vastaan täsmäaseita. Täsmäpommi parin vartiomiehen takia kuulostaa ylilyönniltä, mutta sota on sotaa.

Minä olen maininnut tästä asiasta, että ainakin meidän tapauksessa sotatilanteessa rivissä olisi n. neljännes miljoona ukkoa ja jokaiselle maksettaisiin reserviläispalkka (vähintään). Tämä on sen verran iso summa per päivä, että vihollisen vartiomiesten lahtaaminen täsmäaseella ei merkitse mitään. Ne täsmäaseet ovat halpoja siihen verrattuna mitä maksaa pitää ukot rivissä. Jos siis vihollisen tappiot mitenkään vaikuttavat konfliktin kestoon. Jos tappioita ei voida tuottaa tarpeeksi nopeaan, niin sitten tuo yhtälö pakottaa harkitsemaan halvempia keinoja.

Toinen tapa katsoa asiaa on se, mitä "pari vartiomiestä" voivat tehdä sinun omalle suunnitelmalle/tehtävälle. Joku hankalasti sijoitettu KK-pesäke hyökkäyksen tiellä on selkeästi täsmäaseen käytön arvoinen, etenkin jos saat tuhottua sen ennen kuin omat kompuroivat sen tulisektorille.
 
Laitetaan tänne, taidan laittaa myös johonkin Venäjä-ketjuun;
Armenia on tämän mukaan käyttänyt Iskander-M:ää aivan sodan loppuvaiheessa. Artikkelin mukaan Venäjä oli mukana iskussa ja tarkoituksena on ollut iskeä Bakuun ja lisätä Azereiden kiinnostusta aselepoon.
Mutta Iskander on tämän mukaan torjuttu Barak-8:lla.
(Iskanderin lisäksi Armenia on, tämän mukaan, ampunut joitakin Toshkia ja Scudeja.)

 
Laitetaan tänne, taidan laittaa myös johonkin Venäjä-ketjuun;
Armenia on tämän mukaan käyttänyt Iskander-M:ää aivan sodan loppuvaiheessa. Artikkelin mukaan Venäjä oli mukana iskussa ja tarkoituksena on ollut iskeä Bakuun ja lisätä Azereiden kiinnostusta aselepoon.
Mutta Iskander on tämän mukaan torjuttu Barak-8:lla.
(Iskanderin lisäksi Armenia on, tämän mukaan, ampunut joitakin Toshkia ja Scudeja.)

Tuohan on varsinainen "rauhanohjus", jos artikkelin väite mahdollisesti vain yhden ohjuksen käyttämisestä sai Azerbaidzanin diktaattorin kiinnostumaan rauhansopimuksesta.:)

Armenialla pitäisi olla kaiketi hallussaan Iskander E versio jolla on pienempi ulottuvuus (280 km) ja heikompi tarkkuus kuin M versiolla.
 
Armenialla pitäisi olla kaiketi hallussaan Iskander E versio jolla on pienempi ulottuvuus (280 km) ja heikompi tarkkuus kuin M versiolla.
No justiinsa, enpä huomannut tuota tohkeissani; kuvatekstissä on M mutta itse artikkelissa tosiaan puhutaan "short-range Iskander": ista.
My mistake - siis ei ole käyttänyt Iskander M:ää vaan ilmeisesti kyseessä Iskander E.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Onko pelotevaikute enää kovin ihmeellinen pienen maan tykistöohjuksissa vs dronet? Ohjuslavetit ovat aika meheviä maaleja ja niitä ohjuksiakin pitäisi ampua puolen tusinaa kerralla per kohde, jos halutaan lävistää valtiotason kohteen puolustus. Kallista lystiä ja lähinnä ärsyttää vastustajaa. Säästäisin moiset puikot kunnon maaleihin, joilla voi vaikuttaa suoraan rintaman käyttäytymiseen (ammusvarastot, komentokeskukset jne.)
 
Eiköhän RSRAKH:t kuitenkin liiku paremmassa ilmasuojassa kuin mihin Armenia kiistanalaisella alueella kykeni. Ilmatorjuntaa liikkuu kyllä sillä alueella missä heittimiäkin.

Plus, meidän ei tarvitse kysyä Venäjältä lupaa ilmatorjunnan sijoitteluun sodassa...
 
Eiköhän RSRAKH:t kuitenkin liiku paremmassa ilmasuojassa kuin mihin Armenia kiistanalaisella alueella kykeni. Ilmatorjuntaa liikkuu kyllä sillä alueella missä heittimiäkin.

Plus, meidän ei tarvitse kysyä Venäjältä lupaa ilmatorjunnan sijoitteluun sodassa...

Eikä onneks turvautua venäläiseen IT-kalustoonkaan...

Mutta käyttökohteet noille Armenian ampumille puikoille oli hieman erikoiset. Eniten osumaa otti siviilikohteet rintaman läheisyydessä (Ganja ja Mingachevir). Osumatarkkuus todella surkea tai sitten noita käytettiin kostamiseen ja perusteltiin myöhemmin, että joo on siellä jotain sotilaallista. Kostoiskuja en yhtään ihmettelisi, kun huomioidaan alueen etniset jännitteet ja perinteet.
 
Onko pelotevaikute enää kovin ihmeellinen pienen maan tykistöohjuksissa vs dronet? Ohjuslavetit ovat aika meheviä maaleja ja niitä ohjuksiakin pitäisi ampua puolen tusinaa kerralla per kohde, jos halutaan lävistää valtiotason kohteen puolustus. Kallista lystiä ja lähinnä ärsyttää vastustajaa. Säästäisin moiset puikot kunnon maaleihin, joilla voi vaikuttaa suoraan rintaman käyttäytymiseen (ammusvarastot, komentokeskukset jne.)
Tässä tapauksessa pelotevaikutus tuli siitä, että Azerbaidzanin diktaattori oleili alueella jonne aseen vaikutus yltää.

Konfliktin loppuvaiheessa Bakussa oli mystisiä räjähdyksiä ja azerit onnistuivat muistaakseni ampumaan alas ainakin yhden UAV:n alueella. Lieneekö UAV liittynyt maalinosoitukseen Iskarille?
 
Eikä onneks turvautua venäläiseen IT-kalustoonkaan...

Mutta käyttökohteet noille Armenian ampumille puikoille oli hieman erikoiset. Eniten osumaa otti siviilikohteet rintaman läheisyydessä (Ganja ja Mingachevir). Osumatarkkuus todella surkea tai sitten noita käytettiin kostamiseen ja perusteltiin myöhemmin, että joo on siellä jotain sotilaallista. Kostoiskuja en yhtään ihmettelisi, kun huomioidaan alueen etniset jännitteet ja perinteet.
Ainakin Ganjan lentokenttä johon noita ammuttiin oli sotilaallinen kohde. Huonon tarkkuuden takia niitä meni kai myös asuinalueelle. Tuollaisessa tilanteessa pelataan sillä kalustolla jota on saatavilla.
 
Ainakin Ganjan lentokenttä johon noita ammuttiin oli sotilaallinen kohde. Huonon tarkkuuden takia niitä meni kai myös asuinalueelle. Tuollaisessa tilanteessa pelataan sillä kalustolla jota on saatavilla.

Ganjan vieressä on tosiaan kenttä, mutta nuo puikot menivät niin reilusti ohi, että on vaikea ymmärtää mitään käytännön merkitystä vanhemmille tykistöohjuksille. Resurssien tuhlausta ylläpitää tuollaisia, varsinkin jos vihollinen on valmis hyväksymään sodan siviiliuhrit.
 
Ganjan vieressä on tosiaan kenttä, mutta nuo puikot menivät niin reilusti ohi, että on vaikea ymmärtää mitään käytännön merkitystä vanhemmille tykistöohjuksille. Resurssien tuhlausta ylläpitää tuollaisia, varsinkin jos vihollinen on valmis hyväksymään sodan siviiliuhrit.

Joukkotuhoaseet? Siis silloin kun nuo vanhemmat aseet suunniteltiin neuvostoliitossa. Ja niitä ylläpidettiin, koska ryssä maksoi lahjuksia niiden hankkimisesta ja minkälainen diktaattori nyt luopuisi mistään asejärjestelmästä? Siinähän menetettäisiin suojatyöpaikkoja joilla pitää ne paremmat alamaiset ruodussa ja samalla on jotakin millä uhata niitä muita alamaisia.
 
En ihmettelisi jos Armenialla olisi varastoissaan vielä neuvostoaikaisia ohjuksia, saaneet halvalla Venäjältä vanhoista varastoista ensimmäisen sodan jälkeen. Noiden laatu ja kunto taitaa olla ihan mitä vaan...

RT:ltä löytyi kommentti joka taisi käsitellä yleisesti kaikkia käyttämiään ohjuksia vaikka siinä mainitaan Iskander erityisesti joka tuli käyttöön 2000-luvulla:
I think he understands how things work – and he should stop asking questions he knows the answers to. Maybe he can tell us why the missiles launched by the Iskander systems didn’t explode, or exploded only by 10%,” said Pashinyan. And when the journalist asked him if this was even possible, Pashinyan’s response was: “I don’t know. Maybe these weapons were from the 1980s.”
 
Supermarketeissa jakelussa olevassa VOIMA -lehdessä on artikkeli alueen historiasta. Aika hyvä kirjoitus kuvaamaan väestöpohjaa 1850 tasolta tähän päivään.
Sitäkin lukiessa tuntuu toivottomalta alueen tilanne eikä siellä vissiin ole rauhallisia oloja odotettavissa pitkään aikaan. Niin paljon kansallisuuksia, niin paljon eri tapoja ja mielipiteitä, niin paljon suvaitsemattomuutta... jne ...
Sitä Voima-lehteä on yleensä siinä tuulikaapin lähettyvillä. Jakelussa ainakin täällä pääkaupunkiseudulla. Asenteellinen anarko-lehti muuten mutta on siinä monasti yksittäisiä hyviä juttuja.
.
 
Tuommoinen tuli vastaan surffatessa. Miten lie sitten luotettava sivu mutta katsokaa.

https://www.oryxspioenkop.com/2021/01/aftermath-lessons-of-nagorno-karabakh.html

Aika itsestäänselvää analyysia eikä oikeastaan mitään uusia havaintoja. Oryx otti sodassa reippaasti azerien puolen ja se näkyy myös artikkelin poliittisessa osiossa, jossa tarkastellaan sodan siviiliuhreja.

Artikkelista olisi saanut mielenkiintoisemman esimerkiksi vertailemalla droneiskuja eri sodissa ja reflektoimalla sitä kautta, miten droneuhkaan on vastattu tai yritetty vastata. Nyt keskityttiin lähinnä onanoimaan kalustotappioita.
 
Back
Top