Nagorno-Karabakhin tilanne kiristyy jälleen

Taas alkanut kiertää puheita tilanteen kiristymisestä: LÄHDE

Alarming reports coming from Nagorno-Karabakh. Since early morning Azerbaijan has been violating the ceasefire regime, trying to capture new positions in the Northern and North-western parts of NK. The situation remains extremely tense.

Baku has been actively preparing for this escalation in recent weeks. A week ago there was a report that the commander of Azerbaijan's ground forces lieutenant general Enver Efendiev visited the Kelbajar district and got lightly wounded because of a mine explosion.

It was already obvious back then that a new escalation was being planned.

-

Lisää juoruilua, tässä mainitaan myös suunta:


-

Toistaiseksi taitaa olla pelkän puheen ja huhujen tasolla, suurien joukkojen keskittymien vieminen rajalla ottaa aikaa eikä tapahdu piilossa. Toisaalta en ole seurannut alueen tilanne vuoden 2020 sodan jälkeen, joten en osaa sanoa, ehkä heillä on vahvat joukot molemmin puolin jo valmiiksi?

-

Artsakhin puolustusvoimat kiistää että rajalinjalla olisi tapahtunut yhteenottoja, jäitä hattuun siis:

 
Viimeksi muokattu:
Hyvä laittaa tämä muutaman kuukauden vanhan ketjun nosto tännekin, Thomas Theinerin näkemys Armenian ja Azerbaijanin tilanteesta. Kuten aina, ei ole tietysti koko totuus vaan yhden miehen näkemys tiivistettynä twitter-ketjuksi:


In fall 2020 Armenia's military was mauled by Azerbaijan. If your military is nearly annihilated by a militarily, economically, demographically, politically stronger neighbor you have to reassess and adjust your nation's options and strategy; and Pashinyan's government did that: First and foremost the decision was taken that Armenia would not send its military into Azerbaijan ever again. The protection of Karabakh Armenians would fall to the temporary presence of Russian peacekeepers.

Secondly Pashinyan's government decided that it is imperative for Armenia to normalize relations with Turkey: for economic reason and to loose the Turkish-Azerbaijani alliance as much as possible. Thirdly Armenia is willing to recognize the territorial integrity of Azerbaijan in return for autonomy for the Karabakh Armenians. This is all very good... but there is one problem: the Karabakh Armenians 𝘳𝘦𝘧𝘶𝘴𝘦 𝘢𝘯𝘥 𝘳𝘦𝘫𝘦𝘤𝘵 𝘢𝘭𝘭 compromise! Instead of reassessing their situation, they stick to their maximalist, unrealistic demand that 𝘢𝘭𝘭 of the territory occupied and ethnically cleansed by the Karabakh Armenian military during the 1st Karabakh war must be returned to the Karabakh Armenians. Every single nation in the world, 𝘪𝘯𝘤𝘭𝘶𝘥𝘪𝘯𝘨 𝘈𝘳𝘮𝘦𝘯𝘪𝘢, has rejected this demand.

This is a map from of the Karabakh Armenians' president website. (http://president.nkr.am/en/nkr/statePower/…) These are the territorial demands of the Karabakh Armenians - 80% of these lands they do not control. And they want Armenia and Russia to go to war for them to reconquer these lands.

1659423546524.png

The rejection of reality by the Karabakh Armenians will have dire consequences for them: with Russia's military being defeated in Ukraine, Putin already withdraw more than half of the Russians troops from Karabakh, leaving less than 1,000 troops (mostly support units).

With Russian troops incapacitated and Armenia refusing to enter a third war on behalf of the Karabakh Armenians (a war which Armenia would lose badly), the total rejection of any compromise by Karabakh Armenians will soon see Azerbaijan solve the issue by force.

And it will be lighting fast Blitzkrieg:

• Azerbaijan's military has more troops than Karabakh Armenian inhabitants
• the Karabakh Armenians are surrounded on 𝘢𝘭𝘭 sides by the Azerbaijani military
• there is 𝘯𝘰 supply route into Karabakh
• the entire Karabakh enclave is within Azerbaijani artillery range - so much so that Azerbaijan can actually hit 𝘦𝘷𝘦𝘳𝘺 𝘱𝘰𝘪𝘯𝘵 in Karabakh from East, South, West, and North 𝘢𝘵 𝘵𝘩𝘦 𝘴𝘢𝘮𝘦 𝘵𝘪𝘮𝘦. If the Karabakh Armenians do not show a willingness to readjust their demands to reality, then they are doomed. Russia can't help them. Armenia won't help them. In 1992-94 Karabakh Armenians invaded Azerbaijani districts, ethnically cleansed 100,000s, razed all buildings there to the ground, massacred civilians, then took control of Armenia and subjugated the interests of the Armenian nation to the Karabakh Armenians' rabidly racist and expansionist ideology. Armenia freed itself from Karabakh control in 2018 and rejected the Karabakh ideology with the 2021 elections.

Armenia is now on a path to peace and prosperity, while nationalism, fanaticism, and racism will lead the Karabakh Armenians down a path, which will end the Armenian presence in Karabakh. If they do not adjust to reality NOW they will destroy themselves.

-

Toinen ketju missä hän kirjoittaa Venäjän "rauhanturvaajien" vaikutuksesta tai kyvystä vaikuttaa tilanteeseen:


Azerbaijan's military knows approximately how many Russian troops remain in Karabakh and is currently testing the Russians' rules of engagement and capabilities by establishing new positions along the line of contact.

By observing from where Russian troops arrive and in what numbers; and if their arrival leads to changes in other russian positions, Azerbaijan can establish accurately when the Russians are out of reserves. If then hostilities commence, the Russian positions will be isolated by Azerbaijani troops and thus prevented from interfering. While doing these tests the Azerbaijani military also establishes new positions for its artillery spotters. If then hostilities commence Russia can only watch and acquiesce as:

• Russian forces in Karabakh will be isolated and neutralized
• Russian forces in Armenia are too few to intervene and can't be reinforced as all available troops are committed in Ukraine
• even if they wanted to intervene they would have to invade Azerbaijan, which would trigger the Turkish-Azerbaijani defense pact; which would allow Turkey to close the Bosphorus for Russian shipping and cripple Russia's economy
• and Russia needs Turkey more than Armenia when it comes to sanction evasion In short: Baku sees an opportunity and will take it.
 
Hyvä laittaa tämä muutaman kuukauden vanhan ketjun nosto tännekin, Thomas Theinerin näkemys Armenian ja Azerbaijanin tilanteesta. Kuten aina, ei ole tietysti koko totuus vaan yhden miehen näkemys tiivistettynä twitter-ketjuksi:

-snip-
Kiitos nostosta. Onpahan soppa...
 
Armenia on sijainniltaan vaikeassa paikassa:

1659426371758.png

Se on myös selvästi köyhempi maa kuin Azerbaijan. Tämän lisäksi azerit ovat tehneet jo pitkään tiivistä yhteistyötä Turkin kanssa.

Tämän alueen osalta en ole seurannut tilannetta hyvin pitkään aikaan: muistan toki sodan 90-luvulla, mutta se hukkui muiden Jugoslavian ja Neuvostoliiton hajoamissotien melskeeseen. Vuoden 2020 sotaa seurasin ohimennen, mutta sekin oli nopeasti ohi.

Armeniasta tulee lähinnä mieleen Turkin sata vuotta sitten toteuttama armenialaisten kansanmurha. Toinen knoppitieto on että se on maailman vanhin kristitty valtio (kristinusko virallinen valtauskonto). Alueelliset riidat ja heimojen väliset kiistat ylittävät tietysti uskontokuntien rajat, mutta joka kerta kun kuulen että alueella muhii konflikti, niin en voi olla ajattelematta että Turkki ja Azerbaijan ovat jatkamassa sitä mikä jäi sata vuotta sitten kesken: armenialaisten "kysymyksen" ratkaiseminen. Pieni ja köyhä kolmen miljoonan asukkaan kansa näiden kahden välissä (ja Iran on etelänaapuri) tuskin tuntee oloaan kovin turvalliseksi.

Vaan kuten sanoin, en tunne alueen lähihistoriaa hyvin, näiden muutaman yksityiskohdan lisäksi. Thomas Theiner kirjoittaa että Artsakhin alueen armenialaiset olisivat riidanhaluisia ja revanssinhaluisia. Ei ole syytä epäillä etteikö näin olisi. Hän myös kirjoittaa että muut armenialaiset eivät halua uutta sotaa. Muistan että vuoden 2020 sodan aikana molemmat osapuolet tuuttasivat suurella volyymillä propagandaa ja oli vaikea nähdä sen läpi, mitä todellisuudessa tapahtuu. Muistan myös videot ja kuvaukset miten Azerbaijanin joukot ajoivat siviileitä pois kotiseuduiltaan ja katkoivat kauloja niiltä jotka kieltäytyivät (toki nämä kotiseudut olivat alueella jonka Armenia valtasi 90-luvulla). Ukrainasta on saatu hyvin ja tasaisesti videomateriaalia, mikä on helpottanut sodan seuraamista. Artsakhin alueen tilanne voi olla toinen, jos tämä kuumenee.

Jotenkin minulla on sellainen tunne että jos tänne syttyisi uusi sota niin sen aloittaja olisi jälleen Azerbaijan. Vuoden 2020 sotaa käsittelevä wikipedia-artikkeli sanoo näin: LÄHDE

Following the capture of Shusha, the second-largest city in Nagorno-Karabakh, a ceasefire agreement was signed between the President of Azerbaijan Ilham Aliyev, the Prime Minister of Armenia Nikol Pashinyan, and the President of Russia Vladimir Putin, ending all hostilities in the area from 10 November 2020.[110][111][112] The President of Artsakh, Arayik Harutyunyan, also agreed to end hostilities.[113] Under the agreement, the warring sides kept control of the areas they held within Nagorno-Karabakh at the time of the ceasefire, while Armenia returned the surrounding territories it had occupied since 1994 to Azerbaijan. Azerbaijan will also gain transport communication to its Nakhchivan exclave bordering Turkey and Iran.

Vaikea nähdä, mitä syytä Azerbaijanilla olisi aloittaa uutta sotaa: he saivat takaisin menettämänsä alueet. Toisaaltaa heillä on enemmän voimaa ja sen takia ehkä myös halua jatkaa siitä mihin pari vuotta sitten jäätiin (nälkä kasvaa syödessä?). Ehkä tavoite olisi Artsakhin alueen valtaus tai vähintään maayhteys Nakhchivan alueelle:

1659427151283.png

Kartta ja värien selitys vuoden 2020 sodan jälkitilanteesta:

1659427257884.png 1659427292806.png

Wikipediasta löytyy myös tarkempi kartta 2020 sodan osalta:

https://en.wikipedia.org/wiki/Template:Nagorno-Karabakh_conflict_detailed_map

Muistin virkistämiseksi linkki wikipedia-artikkeliin joka käsittelee ensimmäistä sotaa (1988-1994):

https://en.wikipedia.org/wiki/First_Nagorno-Karabakh_War

Poimin artikkelista kartan jossa näkyy sodan jälkitilanne vuodelta 1994:

The final borders of the conflict after the 1994 ceasefire was signed. Armenian forces of Nagorno-Karabakh occupied 16% of Azerbaijan's territory,[170] while Azerbaijani forces control Shahumian and the eastern parts of Martakert and Martuni.

1659427727468.png
 
Viimeksi muokattu:
Vaikea nähdä, mitä syytä Azerbaijanilla olisi aloittaa uutta sotaa: he saivat takaisin menettämänsä alueet. Toisaaltaa heillä on enemmän voimaa ja sen takia ehkä myös halua jatkaa siitä mihin pari vuotta sitten jäätiin (nälkä kasvaa syödessä?). Ehkä tavoite olisi Artsakhin alueen valtaus tai vähintään maayhteys Nakhchivan alueelle:

Katso liite: 64148

Kartta ja värien selitys vuoden 2020 sodan jälkitilanteesta:

Katso liite: 64149
Jos pidetään tavoitteet yksinkertaisina:
  • Maayhteys Nakhchivaniin (tarkoittaa defacto maayhteyttä Kaspianmerelle myös Turkille)
  • Loput alueet Vuoristo-Karabakhista
  • Venäjä pois koko alueelta tukikohtineen (rauhanehtona toisen sodan päätteeksi)
Sotaa on käyty Armenian ja Azerbaijanin välillä jo ainakin vuodesta 1918 alkaen. Neukut hyödyntivät kaaosta ja ottivat koko Kaukasuksen lopulta hallintaan. Neukkulan hajoaminen aloitti vanhat kaunat uudestaan. Vuosien 1918-1920 sota keskittyi juuri kolmeen kiinnostavimpaan alueeseen: Nakhchivan, Vuoristo-Karabakh ja niiden välissä olevaan Zangezuriin.
 
Jos pidetään tavoitteet yksinkertaisina:
  • Maayhteys Nakhchivaniin (tarkoittaa defacto maayhteyttä Kaspianmerelle myös Turkille)
  • Loput alueet Vuoristo-Karabakhista
  • Venäjä pois koko alueelta tukikohtineen (rauhanehtona toisen sodan päätteeksi)
Sotaa on käyty Armenian ja Azerbaijanin välillä jo ainakin vuodesta 1918 alkaen. Neukut hyödyntivät kaaosta ja ottivat koko Kaukasuksen lopulta hallintaan. Neukkulan hajoaminen aloitti vanhat kaunat uudestaan. Vuosien 1918-1920 sota keskittyi juuri kolmeen kiinnostavimpaan alueeseen: Nakhchivan, Vuoristo-Karabakh ja niiden välissä olevaan Zangezuriin.

Tuossahan ne tosiaan ovat, muistaakseni vuoden 2020 sodan aikaan oli puhetta maayhteydestä Nakhchivaniin mutta jäi toteutumatta. Toki tavoite saavutettiin rauhansopimuksen myötä, mutta lupa kulkea ei ole sama kuin omalla alueella kulkeminen.

Tässä zoomattu versio kartasta, neljän alueen raja. Raja-alueet merkitty harmailla viivoilla, Armenian raja korostettu punaisella. Lännestä työntyvä kaistale on Turkkia, etelästä tuleva "kolmio" Irania, oikeasta alakulmasta työntyvä alue Nakhchivania eli käytännössä Azerbaijania ja loput sitten Armeniaa. Nakhchivanista on siis jo valmiiksi maayhteys Turkkiin, vaikka onkin kapea kaistale.

1659438085454.png

Jos miettii minimitavoitteena maayhteyttä varsinaisesta Azerbaijanista Nakhchivanin alueelle, niin siihen riittäisi ihan eteläinen Iranin rajavyöhykkeellä menevä tie ja sen lähialueen haltuunotto. Välittäisikö Iran siitä että menettää yhteisen rajan Armenian kanssa? Mahtaisiko sillä olla merkitystä heille?

Toisaalta pelkän tien ja sitä ympäröivän maaston haltuunotto ei välttämättä riitä, ehkä haluavat tälle alueelle "puskurivyöhykkeen" pohjoisempaa. Se tarkoittaisi suuremman palan lohkaisua Armenian eteläkärjestä. Miten suuri? Tykistön kantama, ehkä 40-50 km? Google Maps sanoo että Iranin rajalta Meghrin kaupungista on maantietä pitkin 47,9 km pohjoisempana sijaitsevaan Kajaranin kaupunkiin. Jos käyttää tuota mittatikkuna, niin ei yllättäisi vaikka Azerbaijan ottaisi haltuunsa seuraavassa kuvassa näkyvän alueen (jos siis jännitys kuumenee sodaksi):

1659438522996.png

Tätä kautta olisi mahdollista vetää (halutessaan) öljy- ja kaasuputket Turkkiin ja sieltä edelleen Eurooppaan (jos Balkanin läpi kulkeva putki saadaan joskus valmiiksi). Toisaalta onko tuolle tarvetta, heillä menee jo putkia Georgian kautta? Venäjä uhkaa niitä Etelä-Ossetian ja Akhbasian alueilta, joten ehkä siinä olisi yksi syy? Kauttakulkumaa voi jossain vaiheessa ryhtyä vaikeaksi yms. En katsonut missä Azerbaijanin öljy- ja kaasukentät sijaitsevat enkä tutkinut alueen pinnanmuotoja tarkemmin, ehkä putkien veto etelän kautta on täyttä hulluutta.

HIeman epäilen että heillä ei ole halua ottaa haltuun Artsakhin aluetta eikä karkaista Armenian pääsyä sinne. Tuollaisen vihamielisen alueen miehitys söisi resursseja ja olisi kannattamatonta alueen hyödyllisyys huomioituna. Toki jos tarkoitus olisi nöyryyttää Armeniaa ja suorittaa alueella kansanmurha, niin silloin alueen valtaaminen voisi tapahtua. Samoin kaikenlainen kulttuurin tuhoaminen, mikäli sota nähtäisiin heimosotana / uskonsotana. Täysin järjetön ajatus meille suomalaisille, mutta maailmalla on sodittu ennenkin tuollaisin syin. Ei voi sulkea niitä pois, kaikki sodat eivät perustu taloudellisen aseman parantamiseen.

Kuten kirjoitat, alueella on sodittu pitkään ja vihanpitoa on molemmin puolin. Sota voi alkaa hyvinkin pienestä syystä / tekosyystä.

MUOKKAUS: wikipediasta löytyi tällainen kuva, ei tietoa miltä vuodelta. Tähän on merkitty etelän kautta kulkeva putki katkoviivalla, mutta sitä ei ole muissa alueen kaasuputkien kartoissa. Tietääkseni muut katkoviivalla merkityt putket ovat olemassa, oletan että "eteläinen putki" on ollut jossain vaiheessa suunnitteilla. Tummalla viivalla on korostettu "South Caucasus Pipeline (also known as Baku–Tbilisi–Erzurum Pipeline, BTE pipeline, or Shah Deniz Pipeline"), sen rinnalla kulkee Baku–Tbilisi–Ceyhan pipeline (öljy). LÄHDE

Armenian kiertäminen on ollut heidän tavoitteensa aina: LÄHDE

The project has been criticised due to bypassing and regional isolation of Armenia,[29][30] as well as for human rights and safety concerns.[31] Ilham Aliev, the president of Azerbaijan, which is in conflict with Armenia, was cited as saying, "If we succeed with this project, the Armenians will end in complete isolation, which would create an additional problem for their future, their already bleak future".[30]

1659439542196.png
 
Viimeksi muokattu:
Iran ei tulisi tykkäämään rajan vaihtumisesta, koska siinä menisi yksi kauppakumppani ja luotettava kauppareitti pois pelistä. Iranilaisia polttoainerekkoja tuli jatkuvasti vastaan, kun kävin noilla alueilla Armenian puolella 2019. Azerbaijanilla on myös pohjoisessa vaikutusvaltaa Iraniin kansanliikkeiden kautta.
 
Turkki ja Azerbaijan sopivat vuosi sitten kaasuputken rakentamisesta Iğdır - Sederek -välille, tämä siis kuljettaa kaasua Turkista Nakhchivanin alueelle. Aikaisemmin Nakhchivan on saanut käytännössä kaiken kaasunsa Iranista. LÄHDE

1659441470612.png

Tästä putkesta on kirjoitettu pidemmästi kahdessa artikkelissa:

https://menaaffairs.com/the-geopolitics-of-the-igdir-nakhchivan-natural-gas-pipeline/

The geopolitics of the Iğdir-Nakhchivan natural gas pipeline​

Geopolitics in Transcaucasia have been influenced by several regional developments, ultimately having an impact on the trilateral Iranian-Azerbaijani-Turkish relations within the context of energy transport to the Autonomous Republic of Nakhchivan.

-

https://natoassociation.ca/trouble-in-the-caucasus-the-roots-of-irans-tensions-with-azerbaijan/

Trouble In The Caucasus – The Roots Of Iran’s Tensions With Azerbaijan​

Tensions in the South Caucasus are on the rise again, one year after the Nagorno-Karabakh War. This time, Iran and Azerbaijan are at odds as their diplomats conduct a war of words and their militaries flex their power near their fragile borders. With Turkey and Azerbaijan on one side against Iran, its administration under Ebrahim Raisi finds itself increasingly isolated in the region. But Tehran has recently found a convenient partnership with Armenia to navigate the political challenges the country faces. Other neighbouring countries have played a smaller role in the dispute; Georgia has timidly sided with Azerbaijan and Russia has taken on a more diplomatic role in the situation. Iran was alarmed by a joint drill between Azerbaijan, Turkey, and Pakistan held 250 km from its northwestern border. This prompted Tehran to host its own military games on October 1. Azerbaijan responded with a second drill with Turkey. Despite the region’s complex political dynamic, the dispute is primarily rooted in disagreements over trade relationships. Still, it can quickly grow into a pernicious conflict with cultural undertones given the volatile state of the area.

-

Pitkähköjä, mutta avaavat alueen tilannetta hyvin. Tässä jälkimmäisessä on kuvituskuvana sama kartta jonka lainasin edelliseen viestiin - se missä on piirretty punaisella katkoviivalla putki varsinaisen Azerbaijanin alueelta Iranin rajaa pitkin Nakhchivan alueelle. Yritin hakea mutten löytänyt muuta kuin ehdotuksia rautatien ja paremman maantien rakentamiseksi (jotta kuljetuskustannukset Nakhchivan alueelle saataisiin pienemmiksi). Artikkelissa ei kerrota selitystä kuvalle, mutta olisi helppo kuvitella että mikäli alueelle rakennettaisiin parempi maantie ja rautatie niin kaasuputken vetäminen olisi looginen osa tätä kehitystä. Kallista lystiä toki, mutta samalla saisi suuremman kapasiteetin Azerbaijanista Turkkiin (ja sieltä edelleen Eurooppaan).
 
Iran ei tulisi tykkäämään rajan vaihtumisesta, koska siinä menisi yksi kauppakumppani ja luotettava kauppareitti pois pelistä. Iranilaisia polttoainerekkoja tuli jatkuvasti vastaan, kun kävin noilla alueilla Armenian puolella 2019. Azerbaijanilla on myös pohjoisessa vaikutusvaltaa Iraniin kansanliikkeiden kautta.

Rekka-autoista puheenollen, lainaan pätkän tuosta toisesta linkkaamastani artikkelista: LÄHDE

One of the underlying factors fuelling the breakdown in relations between Iran and Azerbaijan is Azerbaijan and Turkey’s plans for a transport corridor that hinders Iran’s regional trade and access to Armenia. Azerbaijan and Turkey have supported the proposed Zangezur Corridor that travels through Armenian territory to link the Nakhchivan exclave with the rest of Azerbaijan. The long-planned route is finally nearing approval. About 40% of cargo from Iran to Armenia is delivered through the main highway. Azerbaijani forces control part of the road and have recently cracked down on Iranian truckers, demanding customs duties and threatening arrests. Iran also worries that the corridor will give Azerbaijan economic independence. If Azerbaijan is no longer cut off from its Nakhchivan exclave, Iran will lose its existing political leverage over Baku. For many years, Azerbaijan’s main economic connection to Nakhchivan has been through Iran. Tehran has provided electricity and gas to the exclave, enjoying political influence over the region. The Zangezur Corridor could expedite prospective energy pipelines to bypass the need for Iran. Another one of Iran’s revenue sources that could be threatened comes from the 12,000 Turkish trucks that use its territory for passage to the Turkic republics. The corridor would act as Ankara’s gateway to the Caspian, providing direct access to the Central Asian states and China.

Armenia is equally worried about Turkey and Azerbaijan’s ambitions for Zangezur. The loss of its border crossing with Iran would effectively place Armenia in a landlock between its long-time rivals, Turkey and Azerbaijan, and neutral Georgia to the north. As such, Yerevan sides with Iran in opposition to their Turkic counterparts. Armenia’s foreign minister recently visited Tehran to discuss a new roadmap to expand their strategic relations. Iran’s deputy transport minister similarly visited Armenia to inspect a near-completed project that enables freight between the two countries to bypass Azerbaijan. Iran also showed interest in assisting the development of an alternative corridor that is currently in its planning and financing stages. This project would provide Iran unhindered access to the Caucasus.

-

Alueella on ollut jo kiistaa kuljetuksien osalta. Tuo mainitsemani Iğdır - Sederek -kaasuputki vie Iranilta Nakhchivanin alueen kaasumarkkinat joko osaksi tai kokonaan. Kun Eurooppa on kaivannut öljyä ja kaasua Venäjän ulkopuolisista lähteistä, niin toisinaan on jopa ehdotettu putkia Iranista. Liekö se mahdotonta, jos Turkki ja Azerbaijan päättävät etteivät halua sallia putkien kauttakulkua heidän maiden läpi? En tiedä, onko poliittista tai taloudellista kiinnostusta putken vetämiseen Iranista, mutta muistan että joskus vuosia sitten siitä ainakin puhuttiin. Ehkä se oli 2014-2015 tienoilla kun Iranin pakotteita lievennettiin?

Toki jos Iranista haluaisi vetää putken Eurooppaan, niin se voisi mennä pohjoisen Irakin ja Syyrian kautta, sieltä sitten Kyprokselle ja Välimeren pohjaa pitkin Kreikkaan tai Italiaan. Kallista lystiä tietysti ja menee aikaa 5-10 vuotta tuollaisen tekemiseen. Turkista menee jo valmis putki Balkanin eteläosiin.

-

MUOKKAUS: Löysin vielä kartan johon on merkitty laajemman alueen merkittävät öljy- ja kaasuputket: LÄHDE

1659442915984.png
Ukrainan sodan myötä Kazakstan on ottanut etäisyyttä Moskovaan, tosin voi olla vain väliaikainen tilanne. Heidän presidentin mukaan tulisi selvittää muita reittejä kaasulle ja öljylle, sellaisia joihin Venäjä ei voisi vaikuttaa. Yksi oli laivaaminen Kaspianmeren yli Azerbaijaniin ja sieltä sitten eteenpäin. Jos tuon käyttö lisääntyisi, jossain vaiheessa olisi loogista rakentaa putki.

Helpointa ja halvinta on toki jatkaa olemassaolevien putkien käyttöä ja kuten kuvasta näkee, heiltä menee putki Venäjän kautta kohti Eurooppaa. Toisaalta jos Turkki, Azerbaijan ja Kazakstan (sekä ehkä muut alueen -stan -maat) alkaisivat tosissaan kilpailemaan Euroopan markkinoista, niin silloin putkien pitää kiertää Venäjä. Ehkä tästä on käyty keskusteluja, ehkä ei. Aika näyttää toki, tullaanko tällaista projektia näkemään.
 
Viimeksi muokattu:
Jos uskotaan tätä tiliä, tilanne on ollut kiristymään päin reilun viikon verran ja ilmeisesti tänään aamulla ja nyt iltapäivällä ollut jotain yhteenottoja:


Nyt ilmeisesti ollut jotain yhteenottoja:

Fighting is going on in the Berdzor (Lachin) corridor area in #Artsakh (#NagornoKarabakh). #Azerbaijan is attacking the village of Ekhtsaogh, trying to seize a hill near the corridor. Azerbaijan is using mortars. @reartsach

Artsakh MoD On Aug 3, at 09:00, #Azerbaijan'i units grossly violated the ceasefire regime using grenade launchers/UAVs on the positions of the Defense Army. 7 servicemen were injured. the condition of one is assessed as serious.

In recent days, videos from the transfer of #Azerbaijani troops have been published in the Aze segment of social networks These videos are dated July 26/27, 2022 It is obvious that Azerbaijan has been preparing for this aggression for a long time

According to unofficial data from Azsources, Azerbaijan's losses amount to 1 dead, 3 wounded, one of whom is in serious condition

We remind once again that the aggression was launched by the Azerbaijani side, which in advance brought troops into the occupied areas of Artsakh

@Karabakh_MoD
At around 15:00, the #Azerbaijan'i Armed Forces used attack drones, as a result of which a serviceman of the #Artsakh (#NagornoKarabakh) Defense Army was killed, and 8 more were injured...

The #Armenia'n telegram channel "Baghramyan 26" reports that, according to their data, three Armenian servicemen have already died in #Artsakh (#NagornoKarabakh) as a result of #Azerbaijan'i aggression

-
Muistan että Armenian ja Azerbaijanin välisen sodan aikaan 2020 ilma oli sakeana molempien propagandasta eikä ollut helppo saada tilannekuvaa, mitä kentällä tapahtui. Syrjäinen taistelualueen sijainti vaikutti tietysti.

Tuossa yllä olevassa lainauksessa väitetään että taisteluita olisi käyty Lachin Corridorin alueella. Tämä on se kapea käytävä jota Venäjän rauhanturvaajien pitäisi suojata ja sieltä kulkee kaikki Armenian liikenne Artsakhin alueelle. Yhdessä viestissä mainitaan Ekhtsaogh niminen kylä mutta en onnistunut löytämään sitä. Viestin mukaan olisi tuon "käytävän" lähellä, korkealla paikalla. Azerbaijan yrittäisi saada haltuunsa korkealla paikalla sijaitsevat asemat mistä saisi valvottua käytävää.
 
Azerbaijan tietysti syyttää Armeniaa:


Viestissä viitattu uutinen: LÄHDE

Azerbaijan launches counter-terrorist operation "Retribution"​

Information Department 16:43

As haqqin.az previously reported, Armenian armed formations on the territory of Azerbaijan, where the Russian peacekeeping contingent is temporarily deployed, on the morning of August 3, heavily shelled the positions of the Azerbaijani army in the Lachin direction. As a result, an active military serviceman Kazimov Anar Rustam oglu died.

Azerbaijan launched counter-terrorist operation "Retribution". As a result of the military operation, an artillery battalion and one post of the Armenian armed formations were destroyed. There are dead and wounded among the Armenian soldiers.

In recent days, the official statements and statements of the Armenian side have contributed to the escalation of the situation in Karabakh . In particular, the statements of the Secretary of the Security Council of Armenia Armen Grigoryan about the unauthorized position of Azerbaijan on the Lachin corridor were regarded by official Baku as gross interference in the internal affairs of Azerbaijan.

In the next few minutes, haqqin.az will present an editorial on A. Grigoryan's provocative statements.
 
Yhdessä viestissä mainitaan Ekhtsaogh niminen kylä mutta en onnistunut löytämään sitä. Viestin mukaan olisi tuon "käytävän" lähellä, korkealla paikalla. Azerbaijan yrittäisi saada haltuunsa korkealla paikalla sijaitsevat asemat mistä saisi valvottua käytävää.

On varmaankin Yeghtsahogh, joka sijaitsee lähes Lachinin käytävän keskipisteessä.

 
Azerbaijan tietysti syyttää Armeniaa:


Viestissä viitattu uutinen: LÄHDE

Azerbaijan launches counter-terrorist operation "Retribution"​

Information Department 16:43

As haqqin.az previously reported, Armenian armed formations on the territory of Azerbaijan, where the Russian peacekeeping contingent is temporarily deployed, on the morning of August 3, heavily shelled the positions of the Azerbaijani army in the Lachin direction. As a result, an active military serviceman Kazimov Anar Rustam oglu died.

Azerbaijan launched counter-terrorist operation "Retribution". As a result of the military operation, an artillery battalion and one post of the Armenian armed formations were destroyed. There are dead and wounded among the Armenian soldiers.

In recent days, the official statements and statements of the Armenian side have contributed to the escalation of the situation in Karabakh . In particular, the statements of the Secretary of the Security Council of Armenia Armen Grigoryan about the unauthorized position of Azerbaijan on the Lachin corridor were regarded by official Baku as gross interference in the internal affairs of Azerbaijan.

In the next few minutes, haqqin.az will present an editorial on A. Grigoryan's provocative statements.
Operaation nimi kun on Kosto niin varmasti kevytmielistä puuhastelua.
 
Kuulostaa sitä että sota tulossa. Vuoden 2020 sota kesti kuusi viikkoa, odotan että tämä ei kestä niin kauaa. Azerbaijan on liian vahva ja Artsakhin alue on jo valmiiksi piiritetty.


Toinen video Bayraktarin käytöstä:


#Azerbaijan has justified itself by saying that these attacks are part of an "anti-terrorist operation against illegal Armenian armed groups on the territory of Azerbaijan, where the Russian peacekeeping contingent is temporarily stationed".

These attacks violate the 2020 agreements.
 
Azereilla nälkä kasvoi syödessä. Nyt kun Venäjän väliintulo one epätodennäköistä niin käyttävät tilaisuutta ja jatkavat siitä mihin homma 2020 jäi. Venäjä/Armenia saa tässä tietyllä tavalla omaa lääkettään siitä miten yhden tavoitteen jälkeen siirrytään toiseen ja sit kolmanteen jne.

Minkäs tekevät? Maailman silmät ovat muualla niin tämä nähdään vain rajakahakkana vaikka perkelöityisi samoihin mittoihin kuin 2020.
 
Julkaistu tiedote:


1659542409417.png

1659542457687.png

1659542486684.png

Tällä yritetään todistaa että huippu josta nyt ilmeisesti taistellaan on kuulunut Vuoristo-Karabakhille jo Neuvostoliiton aikaan.

Tällä ei tietysti ole merkitystä, Azerbaijan ottaa ne alueet mitkä sen oli tarkoituskin ottaa. Tässä yksi mielipide twitteristä:

Azerbaijan strikes at the occupiers in Karabakh, giving them and the Russian "peacekeepers" an acceleration to leave Karabakh.


Tämä on hyvin sotkuinen tilanne ja alueella on tosiaan pitkä historia levottomuuksien osalta. Armeniassa ja Azerbaijanissa on molemmissa pitkät perinteet vastapuolen demonisoinnista, samaa menoa siis kuten Venäjällä puheet Ukrainan natseista. Sikäli kun tämä sota lähtee tästä laajenemaan niin odotettavissa järkyttäviä väärinkäytöksiä ja verenvuodatusta.
 
  • Tykkää
Reactions: EK
Back
Top