Naiset varushenkilöinä

Ikarus kirjoitti:
Tuo Auk:n kilpamarssi oli ennen ensimmäisen puolikurssin päättymistä eli Rukkiin lähtijätkin oli mukana.

Tehtävärasteja, joiden välit suunnistettiin. Ryhmän voiton avain oli ryhmään kuulunut SM-tason suunnistaja. Mutta aivan kaikki jouduttiin laittamaan peliin, kolme kl:ää oli hyvä kannustin, kun tiedossa oli, että voitto on lähellä.

Meidän ryhmällä meni hyvin ja ehdittiin vähän yöllä nukkuakin. Huonommin suunistaneet eivät ehtineet silmiään ummistaa. Fyysisesti kovin keikka varusmiehenä ollessani.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei se meillä noin rankka ollut, se oli muistaakseni suunnilleen 10 kilsan lenkki kenttävarustuksessa henkilökohtaisella ajaonotolla, samaan tapaan kuin dokkarin mimmeillä, meillä oli vaan väliaikalähtö ja matkaan lähdettiin joko yksin tai parittain, en ihan tarkkaan muista.
 
Kapiainen kirjoitti:
minä vain en ehkä ymmärrä sitä mitä jotkut "isopäisemmät" kollegat jossakin PR-osastolla ymmärtävät
Klikkaa laajentaaksesi...
Minusta tämä sarja on varsin ymmärrettävää PR mielessä. Perusperiaatteita kun ovat:
  • asiat on puoliksi just niin miltä ne näyttää
  • "any publicity is good publicity"
Noilla kun menee niin aina on markkinoinnissa voiton puolella.

Telkkarista katsoin sen ekan jakson ja loput varmaan katselen Areenalla. Saatan myöhemmin lausua asiasta jotain lisää kunhan on asiaan perehdytty.

.
 
Kapiainen kirjoitti:
En ole sarjaa katsonut, enkä varmaan katsokaan, mutta eihän se sitä kuvaa PV:sta ulospäin anna mitä haluttaisiin antaa/ olisi syytä antaa jos/kun RU-kurssille mennään fysiikalla joka ei meidän itse asettamiemme kriteerien mukaan täytä oikeastaan mitään minimivaatimuksiakaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

No ehkä ne ravas huomattavan paljon paremmin aukin coopperissa, eikös niitä juosta useampi palveluksen eri vaiheissa? Mutta joo tomosella kunnolla jos RUK leireilee koko toisen puolikurssin kuten meikäläisen aikoina niin tosi koville ottaa. Sitä kamaa nyt piti vaan jaksaa kantaa ja kahlata lumisessa metsässä. Meillä tosin osa metsäkeikoista, oisko ollut yksi tai kaks, jouduttiin siirtämään kasarmille ja kurssitalolle koska rapsakoiden pakkasten (~-35, 1987) takia EK-kaapelia ei saanut ehjänä kelalta ja maastoon saatikka maastosta pois. VOS1:sen siirtokeikan perään pari kundia nukahti ase selässä kun päästiin kassulle sen verran koville otti viikon tauoton viesitikeskuksen siirto melkein ilman lepoa.
 
Ei ..... ? 1400...2035 m...?

Jos oikein muistan niin aikoinaan huonoin tulos sissikomppaniassa aikoinaan oli jotain naurettava 2400m jonka perusteella laitettiin tukiopeukseen. Se taisi olla raja jonka komppapäällikkö taisi sanoa olevan lähtöpassi huoltokomppaniaan.

Muistaakseni nopeimmat juoksivat luokkaa 3400 m.
 
vehamala kirjoitti:
Tänään klo 21.00 TV2 - Naissotilaat
SARJA ALKAA. 1/9. Kuri ja järjestys. Jos armeija tekee pojasta miehen, mitä se tekee tytöstä?
Moona, Miisa, Jenni ja Pirita aloittavat taipaleensa armeijan vihreissä.
Totuttelu tiukkaan kuriin aiheuttaa heti päänvaivaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Katsoin ekan jakson. Sykähdyttävä hetki oli kun yksi mimmi kertoi olevansa mieluummin rintamalla kuin kotona. Olin juuri lukenut välipäivinä JR1:n veteraanien muisteloita Valkeasaaren lohkolta 9.-10.6.1944. Oli muka niin kamalaa. Onneksi meidän nuorisosta löytyy vielä puhtia ja niitä, joiden mielestä rintama aina kotiolot voittaa.
 
Ylli kirjoitti:
Katsoin ekan jakson. Sykähdyttävä hetki oli kun yksi mimmi kertoi olevansa mieluummin rintamalla kuin kotona. Olin juuri lukenut välipäivinä JR1:n veteraanien muisteloita Valkeasaaren lohkolta 9.-10.6.1944. Oli muka niin kamalaa. Onneksi meidän nuorisosta löytyy vielä puhtia ja niitä, joiden mielestä rintama aina kotiolot voittaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sanoin jaksoa katsellessani kaverilleni, että toi on juuri se sama ajatus joka mulla oli, eri tavoin sanoitettuna vaan. Totesin nimittäin jollekin inttiinmenoni kyseenalaistajalle, että mieluummin sodan syttyessä teen jotain, kuin kiljun kellariin lukittuna pommituksissa.

Okei, ehkä vähän vanha sodan kuva, mutta kuitenkin :)
 
Stagideus kirjoitti:
Kannattaa nyt kuitenkin katsoa se sarja, ennenkuin alkaa enempää kommentoimaan. P-kauden coopertestin ja esimerkiksi RUK:n, johtajakauden, tai reserviläisajan kyvykkyydellä ei välttämättä ole suoraa syy-seuraussuhdetta. Valintapisteet on valintapisteitä, henkilökohtainen arviointi on ehkä se osa-alue joka voi antaa köyttä enemmän kuin pitäisi. P-kokeista lienevät saaneet erittäin korkeat tulokset (vrt. kokonaispistemäärä P-kauden lopussa AUK-valinnoissa).

Kannattaa myös muistaa, että koulutuksessa, vaativuudessa ja meiningissä yleensäkin voi olla eroja ihan yksittäisen joukkueen tasolle asti. Kyseiset naiset astuivat palvelukseen patteristossa, jonka vahvinta osaamista eivät välttämättä ole JV-jutut (Mikä ei ainakaan mua huoleta kauheasti. Soisin heidän keskittyvän siihen oman kalustonsa operointiin mahdollisimman tehokkaasti.)

Kyllä itselläni tuli monta WTF-hetkeä, mutta lopulta ne yleensä olivat aika linjassa muiden kokemuksieni kanssa punalaatoista. Toki pitää ymmärtää, että kameroiden ollessa läsnä on käsissä useampi pari silkkihansikkaita mitä tulee näiden taistelijoiden kouluttamiseen ja kohteluun.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tottakai näinkin -MUTTA jos ja kun Puolustusvoimat on itse asettanut tietyt minimivaatimukset fyysiselle suorituyskyvylle ja sille tietyt mittarit, joista myös ollaan puheiden tasolla hyvin ehdottomia, niin olisi mielestäni perusteltua että niistä pyrittäisiin myös pitämään kiinni esimerkiksi ylennysten kohdalla.
Jos ihminen ylennetään kersantiksi, eikä hän täytä fyysisen suorituskyvyn minimivaatimuksia, on signaali ulospäin varsin erikoinen. Jos tällainen henkilö kotiutetaan alikersanttina, se ei vaikuta hänen sijoitukseensa tai käytettävyyteensä millään lailla = kersantiksi ylentäminen on tässä mielessä tarpeetonta.
Fysiikalle on PV:n asettamat kriteerit, jos emme itsekään välitä niistä niin kannattaako niitä ylipäätään olla?
 
Hyviä pointteja. Tunnistat (= eri kuin hyväksyminen) varmasti itsekin kumminkin ne mekanismit, millä esimerkiksi hänelle se ylennys on tullut (tst-toiminta toimisto- ja edustusmaailmassa ja näillä tiimoilla ehkä keskiverto varusmiestä isompien asiakokonaisuuksien hallinta, paperisuorittaminen ja ns. framillaolo). VMTK hefe oletettavasti sijoitetaan johonkin poterotasalta suht kaukana oleviin tehtäviin, jos tarvetta ja sijoituskelpoisuutta on, joten en henkilökohtaisesti koe tuon ylennyksen olevan minulta pois, tai syövän ihan kauheesti järjestelmän uskottavuutta, mutta se on vaan oma perstuntumani. Täydellisessä maailmassa ja jalkaväessä asiat ehkä menee vähän eri tavalla (ja ihan hyvä niin).
Tuon dokkarin perusteella minun on mahdotonta arvioida, kykeneekö kyseinen henkilö tarvittaessa hanskaamaan joukkueen. Jotain viitteitä pystyy ehkä näkemää siitä, että jotain siihen vaadittavia persoonallisuuspiirteitä saattaisi olla. Jos ei nyt JV-joukkuetta, niin sitten jotain enemmän kynä-ja-paperi tyylistä.

On hyvä ehkä tässä välissä vähän selventää, ettei tarkoitukseni niinkään ole puolustella tai erityisesti hakea oikeutusta näille tapahtuneille tosiasioille, kuin ehkä enemmänkin selittää niitä vallitsevia olosuhteita miksi näin. Asian tiimoilta tuntuu olevan aika rankkaakin ihmetystä, joka joillakin ehkä kumpuaa omista ennakkoasenteista ja tällöin aletaan ehkä arvioimaan kaksjalkaisia tiukemmin kriteerein, kuin jos olisi kyseessä pakko-otettu kaveri. En omien kokemusteni perusteella millään tavalla suorilta käsin pidä arvossaan tai arvottomana mitään taistelijaa sukupuolensa perusteella, oma kokemus on osoittanut, että yksilöt kannattaa käsitellä yksilöinä, eikä olettaa vielä suuntaan tai toiseen. Toki tiettyjä yleistyksiä voidaan tehdä fysikaalisten faktojen perusteella, sitä on turha alkaa kiistämään.

Onhan tuossa esimerkiksi nuo kaksi res. vänr. henkilöä, jotka varmaan johtajakaudelle tullessa olisivat lonnineet jo enemmän kuin 2000m cooperissa. Ehkä he ovat ihan kykeneviä noihin dokumentissa nähtyihin tehtäviinsä, antaisiko miespuolisuus näiden esimerkkien kohdalla jotain lisäarvoa? Epäilen, että murkula saattaa jopa tulla tonttiin vähän tarkemmin ja tehokkaammin, kun ovat noissa tehtävissä.
 
Kapiainen kirjoitti:
Jos ihminen ylennetään kersantiksi, eikä hän täytä fyysisen suorituskyvyn minimivaatimuksia, on signaali ulospäin varsin erikoinen. Jos tällainen henkilö kotiutetaan alikersanttina, se ei vaikuta hänen sijoitukseensa tai käytettävyyteensä millään lailla = kersantiksi ylentäminen on tässä mielessä tarpeetonta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Elän jossain kersanttikuplassa, koska tunnen vain kolme naissotilasta, ja kaikki ovat varusmieskersantteja. Ja Aukin santsareita kaikki. Kahdella ei ole sijoitusta.
Ja vielä hassu juttu, kukaan niistä ei ole sellainen tyyppi, johon minä varusmieskersanteissa totuin.
Silloin varhaisella pronssikaudella, vain äärimmäisen kovat alikessut, jalkaväessä, ylennettiin kessuiksi. Jos ei ollut saapumiserässä kenelläkään rahkeita, ei ylennetty tavan vuoksi. Kessu oli tyly taistelija, jolle palvelus ja osaaminen oli ensijainen kiinnostus. Joka vaati alaisilta, eikä yleensä ollut mukava poika ollenkaan. Saattoipa nousta joidenkin kokelaiden rinnalle ja ohikin tietyissä tehtävissä.
Minun varajohtajani oli ainut, jota harkittiin kessuksi, mutta oli liikaa rangaistuksia iiveeltä, ei ylennetty. Täytti kyllä kaikki muut kriteerit.
Eli saapumiserämme jäi ilman kessuja. Miten lienee muissa koulutushaaroissa ja aselajeissa, ja nykyaikana, mutta ilmeisesti ylennysperusteet ovat hieman erilaiset?
 
JR49 kirjoitti:
Aukin santsareita kaikki. Kahdella ei ole sijoitusta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Asia mitä ei pojille/tytöille kerrota. Eli pyydetään AUKin santsariksi eli hommaan johon kelpaavat ainoastaan kurssilla menestyneet. Mutta tämän tehtävän kääntöpuoli on sitten se, että kun varusmiespalvelus on loppu, oli homma sitten siinä. Ei omaa sodanajan joukkoa, ei kertauksia jne. Ainakaan siinä tehtävässä johon on saanut koulutuksen ja jonka parhaiten osaisi.
 
Old Boy kirjoitti:
Mutta tämän tehtävän kääntöpuoli on sitten se, että kun varusmiespalvelus on loppu, oli homma sitten siinä. Ei omaa sodanajan joukkoa, ei kertauksia jne. Ainakaan siinä tehtävässä johon on saanut koulutuksen ja jonka parhaiten osaisi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Miksi on näin?
Edit: se kolmas, jota en maininnut, on saanut sijoituksen koulutushaaransa mukaisesti, ja eka kerran kerrannut ryhmänjohtajana. Mutta alkuaan ei hänelläkään tosiaan sijoitusta ollut.
 
Viimeksi muokattu:
Tähän osaisivat vastata parhaillaan virassa olijat, mutta mistä heille saataisiin se sa-joukko, kun AUKit jatkuu jouluun ja juhannukseen eli pidempään kun heidän palveluksensa. Enkä mä nyt väitä, että kaikkialla on näin, ettei tätä etukäteen kerrota, mutta ainakin hyvin usein on näin.
 
Katsoin tuon kertasuoritteena läpi ja pidin. Tämähän oli suunnattu siviileille, ehkä varsinkin naisille.
Minä muuten pidin itseäni heikkokuntoisena kesällä -85 astuessani palvelukseen. Juoksin alokascooperin painostavassa helteessä, ukkonen alkoi puoli tuntia juoksun jälkeen. Ja silti tulokseni oli 2110 m eli parempi kuin yhdenkään noista tytöistä. Hmm...
Toinen huomio meistä pääsykokeiden kautta tulleista. Mehän tiesimme kaikki menevämme aukkiin, jollei alokkaana tössi. Ja vastaavasti kolmen joukkueen vahvuisesta aukista päästiin liki sijaluvulle 30 ennen kuin kaksi rukkiin suostuvaa saatiin löydetyksi. Se kun tarkoitti, että luovut siitä, mihin olet pääsykokeen kautta päässyt. Siis apumekaanikoksi.
 
No tuota. Mulle tuli snadi murtuma palveluksen puolivälissä. Ei kuitenkaan sellainen, että keskeyttää olisi tarvinnut. Siirryin pian palveluksen puolivälin jälkeen erityistehtävään (ei ollut suunniteltu siirto, vaan homma johon hain kesken palveluksen ja pääesikunta mut siihen valikoi). Jatkoin tuossa uudessa, ei aselajin mukaisessa tehtävässä ja kuukautta ennen kotiutumista sain ylennyksen kersantiksi. Täytinkö juuri tuolloin kuntokriteerit? No tuskin, koska sain vasta n. kuukautta ennen ylennystä luvan treenata normaalisti.

Ennen kotiutumista sain valita, että sijoittaako uusi palveluspaikka minut vai toivonko kertauksia aselajitehtävässä.

Nyt tosiaan olen PV:llä töissä. Mitä tällä haluan sanoa on se, että ihan hirveän ideologisesti ei kannata palvelukseenkaan suhtautua. Organisaatio osaa kyllä täyttää tarpeensa ja yleensä siellä on tieto siitä, millainen henkilö mihinkin joukkoon soveltuu.
 
JR49 kirjoitti:
Silloin varhaisella pronssikaudella, vain äärimmäisen kovat alikessut, jalkaväessä, ylennettiin kessuiksi. Jos ei ollut saapumiserässä kenelläkään rahkeita, ei ylennetty tavan vuoksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mielestäni sotilasarvot kokevat inflaatiota noissa varusmiesten kersanttiylennyksissä. Ne ovat turhia, palkittakoon hyviä vaikka joillain mitaleilla tai plakaateilla.
 
Kyllähän kersantin pitäisi olla monen vuoden kokemuksella oleva rautainen sotilasammattilainen.
 
Woodsman kirjoitti:
Kyllähän eroa on aselajeissa. Ei punalaattaislla, mihin itsekin kuuln, ole lähellekään sellaista jv-koulutusta kuin Jääkäreillä. Ei aika riittäisi aselajikohtaiseen koulutukseen jos siihen ympättäisiin vielä yhtä kattava jv-koulutus mukaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Häh???? Jalkaväen kiväärimies (jääkäri) on oman alansa erikoismies (-nainen) siinä kuin aselaji-ihmiset ovat omien aselajiensa ja koulutushaarojensa osaajia. Ei "jääkärihomma" ole mitään "kaikkihan sen osaa, sehän opetetaan kaikille jo P-kaudella". Kummallinen, täysin virheellinen ja vääristynyt käsitys, joka on valitettavan yleinen erityisesti näiden eri aselajien tosiosailijoiden parissa.
Sitten kun antaa näille käteen vaikkapa vain sen "kaikkien perustyökalun" (RK:n) niin hyvä että sitä osataan pitää käsissä oikeinpäin, saati että sen käytöstä osattaisiin edes JV-sotilaalta vaadittujen alkeiden osalta.
JV-mies kyllä ymmärtää, että aselajeilla on osaajansa, saapa nähdä milloin näen sen vuosikymmenen kun aselajoosaajakin ymmärtää että jalkaväkisotilas ei ole mikään "vaan jv-sotilas", hän on oman alansa erikoisosaaja siinä kuin aselajisotilaatkin. :)

T: JV-mies
 
Kapiainen kirjoitti:
Häh???? Jalkaväen kiväärimies (jääkäri) on oman alansa erikoismies (-nainen) siinä kuin aselaji-ihmiset ovat omien aselajiensa ja koulutushaarojensa osaajia. Ei "jääkärihomma" ole mitään "kaikkihan sen osaa, sehän opetetaan kaikille jo P-kaudella". Kummallinen, täysin virheellinen ja vääristynyt käsitys, joka on valitettavan yleinen erityisesti näiden eri aselajien tosiosailijoiden parissa.
Sitten kun antaa näille käteen vaikkapa vain sen "kaikkien perustyökalun" (RK:n) niin hyvä että sitä osataan pitää käsissä oikeinpäin, saati että sen käytöstä osattaisiin edes JV-sotilaalta vaadittujen alkeiden osalta.
JV-mies kyllä ymmärtää, että aselajeilla on osaajansa, saapa nähdä milloin näen sen vuosikymmenen kun aselajoosaajakin ymmärtää että jalkaväkisotilas ei ole mikään "vaan jv-sotilas", hän on oman alansa erikoisosaaja siinä kuin aselajisotilaatkin. :)

T: JV-mies
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuotahan minä takaa ajoinkin, JV-taistelija on oman alansa erikoisosaaja, kuten myös punalaattainenkin. En missään nimessä ole sitä mieltä, että JV-osaaminen olisi jotenkin vähempiarvoista jne. Erityisesti sen olen nyt huomannut kun olen päässyt seuraamaan JV-koulutusta lähempää.

Edit: taikka sitten vähemmän koulutusta vaativaa
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top