Naiset varushenkilöinä

Ja kaikkihan tietää että laivaston pojat on hiukan toistensa perään himoavia. Seilorit on silleen feminiinisempiä.
 
Laivastohan on tämän jo huomioinut satoja vuosia sitten veneiden suunnittelussa.

Kyllä vain merivoimissa heteronormatiivisuus ei jyrää.

Onhan rannikkojääkäreiden epävirallinen tunnuslause nykyään "tartu poikaan ja tee hänestä mies".
 
Monia varusnaisia ja tiineitä kanta-aliupseereita saattaa esimerkiksi ahdistaa aseiden falliset muodot. Mitään järkevää syytä ei mielestäni ole sille, että esimerkiksi sotilaspoliisin patukka, amraam ohjus, panssarivaunun tykki tai kertasinko ei voisi ihan hyvin näyttää vaikka vaginalta.

On teillä jutut vaikkei vielä ole perjantai.
 
Mulla on hiukan ristiriitaiset fiilikset tästä Kaisa-Maria Töllistä.
Haastattelun mukaan hän kärsi kovasti armeijassa olostaan ja lähestulkoon murtui siellä kokonaan.
Kuitenkin armeijan läpi kahlaaminen on toiminut hänelle ponnahdusalustana seuraaviin tehtäviin:

https://www.docendo.fi/kirjailijat/kaisa-maria-tolli.html

Kaisa-Maria Tölli on kasvatustieteen tohtori ja reservin luutnantti. Hän on väitellyt lottien selviytymisestä sodassa, toiminut tutkijana Puolustusvoimissa ja vapaaehtoisissa maanpuolustusjärjestöissä sekä rauhanturvaajana Kosovossa. Lisäksi hän on ollut perustamassa ministeri Elisabeth Rehnin elämäntyötä jatkavaa turvallisuuspoliittista ajatushautomoa
 
Ja kaikkihan tietää että laivaston pojat on hiukan toistensa perään himoavia. Seilorit on silleen feminiinisempiä.

7449.jpg

"Kommando" alushousut, laivaston malli, ylijäämä
 
Lyhyt kommentti ton artikkelin herättämään keskusteluun ja itse artikkeliin:

Fyysisen suorituskyvyn suhteen jokaisen pitäisi opetella sietämään runsain mitoin negatiivista palautetta jos on kyse mistään sellaisesta ympäristöstä missä yksilön fyysinen suorituskyky vaikuttaa muiden turvallisuuteen tai hyvinvointiin. Tätä palautetta voi antaa jokainen vertainen ja esimies, mutta kyllä siinäkin pitää inhimillisyys olla mukana.

Psyykkisen suorituskyvyn arvioinnin kanssa pitää olla harkitsevampi, varovaisempi ja kunnioittavampi.

Kenenkään seksuaalisen suorituskyvyn arviointi ei kuulu kellekään ulkopuoliselle. Piste.

Seksuaalisen koskemattomuuden ylittämiseen voi ja kannattaa vastata moninkertaisella voimalla. Se on huomattavasti vakavampi asia kuin vaikkapa ei-seksuaalinen väkivalta.

Jos jossain tapahtuu seksuaalista häirintää tai väkivaltaa ja joku itseään siihen asti mieheksi luullut ei puutu siihen, niin vaihtakoon housut hameeseen ja lakatkoon liittämästä minkäänlaisia maskuliinisia määreitä itseensä.

Jos joku käyttää esimiesasemaansa seksuaaliseen ahdisteluun, niin vankila on hänelle oikea paikka. Missään nimessä ei pidä sallia tai mahdollistaa sitä, että hän jatkaa missään sellaisissa tehtävissä joihin liittyy yksilötason valtaa.

Lähes kaikki naiset suhtautuvat erittäin myötämielisesti sellaiseen positiiviseen esteettiseen tai sosiaaliseen arviointiin, jossa ei ole mukana seksuaalista, tunkeilevaa tai läpinäkyviä aasinsiltoja rakentavaa ulottuvuutta. Eli mikään tässä oleva ei ole tulkittavissa minkäänlaiseksi "mitään ei saa sanoa" -paskaksi. Saa, voi ja joskus pitääkin sanoa positiivisia asioita myös esteetteisestä ulottuvuudesta, mutta harkiten ja soveliaan etäisyyden säilyttäen.

Se ei ole yhtään tämän vaikeampaa.

Jos joku ei ton vertaa tajua niin menköön takaisin päiväkotiin.
 
Lyhyt kommentti ton artikkelin herättämään keskusteluun ja itse artikkeliin:

Fyysisen suorituskyvyn suhteen jokaisen pitäisi opetella sietämään runsain mitoin negatiivista palautetta jos on kyse mistään sellaisesta ympäristöstä missä yksilön fyysinen suorituskyky vaikuttaa muiden turvallisuuteen tai hyvinvointiin. Tätä palautetta voi antaa jokainen vertainen ja esimies, mutta kyllä siinäkin pitää inhimillisyys olla mukana.

Psyykkisen suorituskyvyn arvioinnin kanssa pitää olla harkitsevampi, varovaisempi ja kunnioittavampi.

Kenenkään seksuaalisen suorituskyvyn arviointi ei kuulu kellekään ulkopuoliselle. Piste.

Seksuaalisen koskemattomuuden ylittämiseen voi ja kannattaa vastata moninkertaisella voimalla. Se on huomattavasti vakavampi asia kuin vaikkapa ei-seksuaalinen väkivalta.

Jos jossain tapahtuu seksuaalista häirintää tai väkivaltaa ja joku itseään siihen asti mieheksi luullut ei puutu siihen, niin vaihtakoon housut hameeseen ja lakatkoon liittämästä minkäänlaisia maskuliinisia määreitä itseensä.

Jos joku käyttää esimiesasemaansa seksuaaliseen ahdisteluun, niin vankila on hänelle oikea paikka. Missään nimessä ei pidä sallia tai mahdollistaa sitä, että hän jatkaa missään sellaisissa tehtävissä joihin liittyy yksilötason valtaa.

Lähes kaikki naiset suhtautuvat erittäin myötämielisesti sellaiseen positiiviseen esteettiseen tai sosiaaliseen arviointiin, jossa ei ole mukana seksuaalista, tunkeilevaa tai läpinäkyviä aasinsiltoja rakentavaa ulottuvuutta. Eli mikään tässä oleva ei ole tulkittavissa minkäänlaiseksi "mitään ei saa sanoa" -paskaksi. Saa, voi ja joskus pitääkin sanoa positiivisia asioita myös esteetteisestä ulottuvuudesta, mutta harkiten ja soveliaan etäisyyden säilyttäen.

Se ei ole yhtään tämän vaikeampaa.

Jos joku ei ton vertaa tajua niin menköön takaisin päiväkotiin.

Hyvin tiivistetty!

+1
 
Mielenkiintoisia pointteja, olen seurannut toisella silmällä joitain jenkkiforumeita, siellä tuntuu närästävän mm. se, että naisilla on US Armyssä (ja muissa haaroissa) omat erilliset rajat fyysisissä testeissä mitä miehillä on. "Jos kerran tehdään samaa duunia, niin miksi eri vaatimukset?" Siinä mielessä on ollut hyvä kommentoida, miten meillä tällaista eriarvoisuutta ei ole, vaan vaatimukset ovat samat kaikille.
Huomauttaisin, että olet Suomen osalta väärässä. Naisilla on erilliset rajat fyysisissä testeissä, kuntoindeksiin liittyen (lihaskuntoindeksi + Cooper), ja kuntoindeksi vastaa 0-4 pisteestä P-kauden ja AUK1:n lopussa tehtävistä valinnoista. Eli esim. RUK-paikkoja jaettaessa se voi vaikuttaa.
 
Huomauttaisin, että olet Suomen osalta väärässä. Naisilla on erilliset rajat fyysisissä testeissä, kuntoindeksiin liittyen (lihaskuntoindeksi + Cooper), ja kuntoindeksi vastaa 0-4 pisteestä P-kauden ja AUK1:n lopussa tehtävistä valinnoista. Eli esim. RUK-paikkoja jaettaessa se voi vaikuttaa.

Ai rajat ovat erilaiset? Totaalista shaibaa.
 
Ai rajat ovat erilaiset? Totaalista shaibaa.
Ovat.
SKK sivu 242:
skk2017-242.png
Kuntoindeksi lasketaan näistä tuloksien pisteistä siten, että lasketaan lihaskuntoindeksin ja Cooperin testin pisteiden keskiarvo. Lihaskuntoindeksi lasketaan taas em. kolmen lihaskuntotestin pisteiden keskiarvona.
Sitä käytetään seuraavan lomakkeen mukaisessa pisteytyksessä, varusmiesten koulutusvalintoja tehdessä:
koulutusvalintalomake.png
Eli kyllä, tuon varusmiesten koulutusvalintoihin vaikuttavan 0-4 valintapisteen osalta (kohta "3. Kuntoindeksi") pisteytys on erilainen miesten ja naisten välillä.

Esimerkkinä naisella 4 valintapistettä tuottavan kuntoindeksin 3,5 pistettä tarkoittaisi miehellä kuntoindeksin osalta vain 1,75 pistettä ja siten samalla mitattavalla suorituskyvyllä mies saisi vain 2 valintapistettä. Tällä voi olla iso merkitys johtajakoulutusvalinnoissa.

Mutta muokkauksena vielä: ymmärrän kyllä syyn, että naisten osalta etenkin arvosanoja on rukattu sopivampaan suuntaan, muutenhan se ei kuvastaisi suhteellista kuntoa lainkaan. Mutta toisaalta se, että kevennykset vaikuttavat noinkin paljon valintoihin, on siltä osin ongelmallista, että sota ei katso sukupuolta, naiselle ei anneta sodassa lainkaan tasoitusta sukupuolensa vuoksi.
Toki jos mentäisiin hiukan Israelin mallin suuntaan - vaikka siten, että tiettyihin koulutushaaroihin haettaessa naiset eivät saisi sukupuolikevennyksiä pisteytykseen (esim. tiedustelu, PST), ja joihinkin saisivat, niin voisimme päästä sota-aikaan valmistavan koulutuksen ja toisaalta naisten mahdollisuuksien toteuttamisen kannalta parempaan kompromissiin. Tai jos mennään ihan kunnolla Israelin mallin suuntaan, eli että naisilla olisi kaikki tehtävät periaatteessa avoinna, mutta vain sellaisissa varuskunnissa, jotka kouluttavat kyseisiä koulutushaaroja kevyempiin SA-tehtäviin (esim. naisille avoin jalkaväen koulutushaaroja kouluttava Givati-prikaati vastaa Jordanian rajaseudusta, ja kouluttaa joukkoa lähinnä sivustansuojaustehtäviin ym. vähemmän fyysisiin jalkaväen tehtäviin - tässä on mahdollistettu se, että naiset voivat palvella laajasti eri koulutushaaroissa, mutta heidät koulutetaan sellaisiin tehtäviin, joissa heidän keskimäärin heikommat fyysiset ominaisuutensa eivät ole samalla lailla ongelma).
 
Viimeksi muokattu:
Ovat.
SKK sivu 242:
Katso liite: 24323
Kuntoindeksi lasketaan näistä tuloksien pisteistä siten, että lasketaan lihaskuntoindeksin ja Cooperin testin pisteiden keskiarvo. Lihaskuntoindeksi lasketaan taas em. kolmen lihaskuntotestin pisteiden keskiarvona.
Sitä käytetään seuraavan lomakkeen mukaisessa pisteytyksessä, varusmiesten koulutusvalintoja tehdessä:
Katso liite: 24324
Eli kyllä, tuon varusmiesten koulutusvalintoihin vaikuttavan 0-4 valintapisteen osalta (kohta "3. Kuntoindeksi") pisteytys on erilainen miesten ja naisten välillä.

Esimerkkinä naisella 4 valintapistettä tuottavan kuntoindeksin 3,5 pistettä tarkoittaisi miehellä kuntoindeksin osalta vain 1,75 pistettä ja siten samalla mitattavalla suorituskyvyllä mies saisi vain 2 valintapistettä. Tällä voi olla iso merkitys johtajakoulutusvalinnoissa.

Niinpä niin. Noin sitä rakennetaan joukon sisäistä koheesiota ja ylläpidetään keskinäistä luottamusta ja arvostusta.
 
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005840693.html
Alokas käytti halventavaa kieltä Kankaanpäässä – naisalikersantti kuuli ja vaati 2000 euron korvausta
Julkaistu: 25.9. 12:38

Alokas käytti sopimatonta kieltä Kankaanpäässä tämän vuoden tammikuussa.

Episodi tapahtui muonituskeskuksessa.

Miesalokas ruokaili palvelustoverinsa kanssa, jolloin hän sanoi ”vitun neekerit”. Samaan aikaan naisalikersantti käveli miesalokkaiden ohitse, ja hän kuuli huudon.

Nainen katsoi alokkaita kohti, jolloin he nauroivat naiselle.

Alokas myönsi oikeudessa käyttäneensä kyseisiä sanoja. Naissotilas oli sitä mieltä, että sanat olisivat nimenomaisesti kohdistuneet häneen. Naisalikersantin mukaan alokkaan sanat aiheuttivat hänelle kärsimystä. Hän vaati mieheltä 2000 euron kärsimyskorvauksia.

Oikeus tulkitsi asian niin, ettei alokas kohdistanut sanoja nimenomaisesti naiseen. Alokkaan mukaan hän käytti kyseisiä sanoja, kun hän jutteli alokastoverinsa kanssa ulkomaalaisten ajotyylistä. Mies ei kertomansa mukaan kuitenkaan tiennyt naissotilaan läsnäolosta.

ALOKKAAN kaverin mukaan nauraminen johtui siitä, että he arvelivat neekeri-sanan käytöstä koituvan ongelmia. Oikeus uskoi miehen ja tämän palvelustoverin puheita. Oikeuden mukaan miehen puheet eivät siten aiheuttaneet naiselle kärsimystä, eikä miehen tarvitse siten maksaa naiselle korvauksia.

Oikeuden mukaan mies syyllistyi rumalla kielenkäytöllään kuitenkin palvelusrikokseen, koska hän ei noudattanut Puolustusvoimien laatimaa palvelusohjesääntöä.

Siinä todetaan, että ”Henkilön tai henkilöstöryhmän tarkoituksellinen loukkaaminen tai vihamielisen ja loukkaavan ilmapiirin luominen on kiellettyä. Epäasiallinen ja halventava kielenkäyttö on kiellettyä."

Satakunnan käräjäoikeus mätkäisi 19-vuotiaalle miehelle palvelusrikoksesta 10 päiväsakkoa, joka teki hänen tuloillaan 60 euroa. Oikeus antoi asiassa tuomion reilu viikko sitten. Tuomio ei ole lainvoimainen, sillä 21-vuotias naissotilas on ilmoittanut tyytymättömyyttä tuomioon.
Niko Ranta
 
Tämän Kaisa-Maria Töllin juuri ilmestyneen kirjan mukaan äkkiseltään tulee sellainen fiilis, että naisille armeijan läpikäyminen on yhtä suurta tuskaa ja tsempaamista.
Nämä likat ainakin osaa rentoutua kun tilanne sallii:

 
Back
Top