NH90
- Viestiketjun aloittaja veffeade
- Aloitus PVM
Raveni
Greatest Leader
Juu näin muistelen itsekkin että tila tai sen puute oli ongelma.. Tosin olisiko loppujen lopuksi ollut niin fataali... taisi siinäkin olla mielessä jotain (pataljoonan kuljettaminen tms) joka on jo muuttunut kun ympäristö on muuttunut... Vähän niin kuin projekti tuuli joka "vanheni" käsiin.. Tässä nh90 projektissa rahaa paloi vaan huomattavasti enemmän... Loppu tulos on kallis, keskeneräinen ja tehtävään "sopimaton" Eli ei sillä liiku riittävän suuri joukko edelleenkään ja jos se saadaan liikutettuakin jää se käytännössä aika yksin sinne minne kuskataankin koska raskas tulituki ei liiku edelleenkään mukana....
Slammer
Kenraali
Mihin tämä mahtaa perustua muuhun kuin henkilökohtaisiin ennakkoluuloihin? Mihin ongelmiin ylipäänsä viittaat? Oliko joku tarjonnut tietoa jonka mukaan NH90 olisi ollut Suomessa erityisen epäluotettava? Onko sillä ollut enemmän ongelmia kuin muilla koptereilla vastaavassa vaiheessa?
Raveni
Greatest Leader
Mielipide on henkilökohtainen ja perustuu siihen kuinka paljon vispilät ovat myöhässä ja eivätkä taida vieläkään olla lopullisia versioita...
Pienellä maalla ei vain mielestäni ole varaa olla koekaniinina tällaisissa.. Markkinoilla kuitenkin oli tuohonkin aikaan roppakaupalla vispilöitä jotka oli testattu jopa taislussa.. Ei sillä onhan NH90 komean näköinen vehje... ja komposiittia vaikka muille jakaa... Taitaa jopa lentää lähes itsestään...
Slammer
Kenraali
Myöhässä olo tai lopullisuus eivät kerro käytönaikaisista ongelmista mitään.
No siitä olen samaa mieltä mutta turha leimata tyyppiä lopullisesti kehitystyön ongelmien takia.
Museo
Kenraali
No Sveitsi taisi ostaa joskus 15 vuotta sitten tusinan AS532 Cougar -koptereita. Täysin eurooppalaisia, kokoonpano Sveitsissä, saivat heti käyttöön. Hintaa oli pikaisesti googlaamalla jotain miljardi Sveitsin frangia, en jaksa etsiä vanhoja vaihtokursseja enkä selvitellä mitä kaupassa tuli mukana.
RPG83
Soome Majori
Miten nyt määritellään vastaava vaihe? Joka tapauksessa NH90:n taival on aika helvetin pitkä, jos verrataan esim. UH-60:n aikatauluun: viidessä vuodessa ensilennosta käyttöönottoon (vai miten "introduction" nyt pitäisi ottaa) vs NH90:n 12 vuotta.
Slammer
Kenraali
Tämä on yleinen ilmiö, vertailukohtana vaikka F-15 vs F-22. Enemmän samaa aikakautta edustavalla Merlinillä meni myös 12 vuotta.
RPG83
Soome Majori
Haluan kuitenkin tehdä ehdotuksen siitä, miten kuljetushelikopterihankinnan olisi voinut hoitaa.
Nh90 kuljettaa 20 miestä. EC635, joka on EC135:n militarisoitu versio, kuljettaa enintään kahdeksan miestä lentäjä(t) mukaanluettuna. Käytännössä voitaneen sanoa, että NH90:n ja EC635:n kuljetuskyvyn suhdeluku on 1:3 1/3. EC635 helikoptereita olisi siis pitänyt hankkia n. 70 kappaletta 20 NH90 helikopterin sijaan. Rahdinkaan puolella ei ole suurta eroa: NH90 kuljettaa (ulkoisesti) enintään 4 000 kg, kun EC635 kuljettaa runsaat 1 400 kg.
Muilta mielestäni tärkeiltä ominaisuuksiltaan kopterit ovat melko lähellä toisiaan: NH90 omaa suuremman maksiminopeuden (300 km/h vs. 259 km/h) ja suuremman kantaman (800 km vs. 650 km), mutta EC635 omaa suuremman nousunopeuden (10,9 m/s vs. 8 m/s). EC635 on lennettävissä yhdenkin lentäjän miehistöllä toisin kuin (nähtävästi) NH90, joskin kaksi pilottia lienee aina hyvä asia toimittaessa lähellä maanpintaa.
Miten hankintahinnat vertautuvat? NH90 maksoi Suomelle n. 20 miljoonaa euroa per helikopteri (ymmärtääkseni vuonna 2001), jos lasketaan kaupan kokonaishinnalla, johon ei ilmeisesti sisältynyt kovin valtavaa varaosatoimitusta. EC635 maksoi vuonna 1999 kopterin alun perin tilanneelle Portugalille 35 miljoonaa euroa yhdeksältä kopterilta, eli n. 4 miljoonaa per helikopteri. Pitää huomioida, että EC635 ei omaa täysin samoja ominaisuuksia (lämpökamera, omasuojalaitteistot) kuin NH90. Näihin voinee laskea 1-2 miljoonaa euroa per helikopteri, jolloin EC635 helikoptereita olisi saanut yhden NH90:n hinnalla 3,5-4 kappaletta.
Isoin säästö tulisi kuitenkin käyttökuluista. NH90 helikopterin lentotunnin hinnaksi vuonna 2013 lasketaan valtiovarainministeriön toimesta 4 500 euroa. EC135 helikopterin lentotunnin hinnan arvioitiin olevan 584 euroa vuonna 2003 Britanniassa (ko. laskelmassa kopteria käytettiin lääkintähelikopterina). Inflaatiokorjattuna (Nordean rahanarvonkerroin laskuri) tuo vastaa kahta senttiä vaille 700 euroa. Koska siviilikäytössä ei ole samoja kuluja kuin sotilaskäytössä (vartiointi ym.), lasketaan EC135/635:n lentotunnin hinnaksi 900 euroa, jolloin yhden NH90:n hinnalla voisi lentää viittä EC135/635 helikopteria.
Säästö on melkoinen. Vaikka hankintakuluissa mentäisiinkin melko lailla tasan, säästetään käyttökuluissa huomattavasti, jos operoidaan 70:ä EC635 helikopteria 20:n NH90 helikopterin sijaan. Taistelunkestävyys nousee uuteen potenssiin sekä koteihinsa tapettavien lentäjien
)) että alas ammuttavien koptereiden määrän kasvaessa. Lisäksi helikoptereita riittää hieman joka paikkaan, ja pieni helikopteri voi hyvinkin olla parempi kuin iso toimittaessa erikoisjoukkojen kanssa.
Etenkin siinä tapauksessa, että helikopterit olisi jyvitetty erikoisjoukkojen tueksi ja hankittu niitä minimimäärä, olisi säästö voinut olla suhteessa paljon suurempi. Koska muutaman helikopterin/lentokoneen/panssarivaunun ostamisessa ei ole mitään järkeä niiden aiheuttamien huollollisten rasitusten takia, olisi helikoptereita joka tapauksessa pitänyt ostaa enemmän kuin muutama NH90, jolloin 10 EC635 helikopteria olisi voinut osoittautua hyvinkin toimivaksi ratkaisuksi.
Otin vahingossa esimerkiksi EC635:n, mutta ainakin siitä löytyi ideologiaani tukevaa tietoa ja se olisi ollut vaihtoehto NH90 hankinnalle. Alun perin vertailuun suunnittelemani UH-72 voisi olla yksi vaihtoehto tänä päivänä.
Vastuuvapautuslauseke: Tämä laskelma ei ota huomioon helikoptereiden suunniteltua käyttöikää tai käyttöarvon muutosta "heikomman" kopterimallin takia.
Nh90 kuljettaa 20 miestä. EC635, joka on EC135:n militarisoitu versio, kuljettaa enintään kahdeksan miestä lentäjä(t) mukaanluettuna. Käytännössä voitaneen sanoa, että NH90:n ja EC635:n kuljetuskyvyn suhdeluku on 1:3 1/3. EC635 helikoptereita olisi siis pitänyt hankkia n. 70 kappaletta 20 NH90 helikopterin sijaan. Rahdinkaan puolella ei ole suurta eroa: NH90 kuljettaa (ulkoisesti) enintään 4 000 kg, kun EC635 kuljettaa runsaat 1 400 kg.
Muilta mielestäni tärkeiltä ominaisuuksiltaan kopterit ovat melko lähellä toisiaan: NH90 omaa suuremman maksiminopeuden (300 km/h vs. 259 km/h) ja suuremman kantaman (800 km vs. 650 km), mutta EC635 omaa suuremman nousunopeuden (10,9 m/s vs. 8 m/s). EC635 on lennettävissä yhdenkin lentäjän miehistöllä toisin kuin (nähtävästi) NH90, joskin kaksi pilottia lienee aina hyvä asia toimittaessa lähellä maanpintaa.
Miten hankintahinnat vertautuvat? NH90 maksoi Suomelle n. 20 miljoonaa euroa per helikopteri (ymmärtääkseni vuonna 2001), jos lasketaan kaupan kokonaishinnalla, johon ei ilmeisesti sisältynyt kovin valtavaa varaosatoimitusta. EC635 maksoi vuonna 1999 kopterin alun perin tilanneelle Portugalille 35 miljoonaa euroa yhdeksältä kopterilta, eli n. 4 miljoonaa per helikopteri. Pitää huomioida, että EC635 ei omaa täysin samoja ominaisuuksia (lämpökamera, omasuojalaitteistot) kuin NH90. Näihin voinee laskea 1-2 miljoonaa euroa per helikopteri, jolloin EC635 helikoptereita olisi saanut yhden NH90:n hinnalla 3,5-4 kappaletta.
Isoin säästö tulisi kuitenkin käyttökuluista. NH90 helikopterin lentotunnin hinnaksi vuonna 2013 lasketaan valtiovarainministeriön toimesta 4 500 euroa. EC135 helikopterin lentotunnin hinnan arvioitiin olevan 584 euroa vuonna 2003 Britanniassa (ko. laskelmassa kopteria käytettiin lääkintähelikopterina). Inflaatiokorjattuna (Nordean rahanarvonkerroin laskuri) tuo vastaa kahta senttiä vaille 700 euroa. Koska siviilikäytössä ei ole samoja kuluja kuin sotilaskäytössä (vartiointi ym.), lasketaan EC135/635:n lentotunnin hinnaksi 900 euroa, jolloin yhden NH90:n hinnalla voisi lentää viittä EC135/635 helikopteria.
Säästö on melkoinen. Vaikka hankintakuluissa mentäisiinkin melko lailla tasan, säästetään käyttökuluissa huomattavasti, jos operoidaan 70:ä EC635 helikopteria 20:n NH90 helikopterin sijaan. Taistelunkestävyys nousee uuteen potenssiin sekä koteihinsa tapettavien lentäjien
)) että alas ammuttavien koptereiden määrän kasvaessa. Lisäksi helikoptereita riittää hieman joka paikkaan, ja pieni helikopteri voi hyvinkin olla parempi kuin iso toimittaessa erikoisjoukkojen kanssa.Etenkin siinä tapauksessa, että helikopterit olisi jyvitetty erikoisjoukkojen tueksi ja hankittu niitä minimimäärä, olisi säästö voinut olla suhteessa paljon suurempi. Koska muutaman helikopterin/lentokoneen/panssarivaunun ostamisessa ei ole mitään järkeä niiden aiheuttamien huollollisten rasitusten takia, olisi helikoptereita joka tapauksessa pitänyt ostaa enemmän kuin muutama NH90, jolloin 10 EC635 helikopteria olisi voinut osoittautua hyvinkin toimivaksi ratkaisuksi.
Otin vahingossa esimerkiksi EC635:n, mutta ainakin siitä löytyi ideologiaani tukevaa tietoa ja se olisi ollut vaihtoehto NH90 hankinnalle.
Alun perin vertailuun suunnittelemani UH-72 voisi olla yksi vaihtoehto tänä päivänä.Vastuuvapautuslauseke: Tämä laskelma ei ota huomioon helikoptereiden suunniteltua käyttöikää tai käyttöarvon muutosta "heikomman" kopterimallin takia.
AKE-ukki
Respected Leader
oma
Tämä kuvaa oikein hyvin NH90 ympärillä käytävää keskustelua. Edelleenkään ei ole mitään todisteita siitä että kone olisi jotenkin huono. En väitä etteikö se voisi olla, mutta kyllä minä ainakin yritän perustaa ajatukseni johonkin faktaan varsinkin kun niitä muille ilmaisen.
Ne tekniset ominaisuudet toki varaosien saatavuuden lisäksi ovat merkittävimpiä tekijöistä tositilanteessa. Myöhästymisten todelliset syyt pitäisi tuoda paremmin esiin.
fulcrum
Greatest Leader
Isoin säästö tulisi kuitenkin käyttökuluista. NH90 helikopterin lentotunnin hinnaksi vuonna 2013 lasketaan valtiovarainministeriön toimesta 4 500 euroa. EC135 helikopterin lentotunnin hinnan arvioitiin olevan 584 euroa vuonna 2003 Britanniassa (ko. laskelmassa kopteria käytettiin lääkintähelikopterina). Inflaatiokorjattuna (Nordean rahanarvonkerroin laskuri) tuo vastaa kahta senttiä vaille 700 euroa. Koska siviilikäytössä ei ole samoja kuluja kuin sotilaskäytössä (vartiointi ym.), lasketaan EC135/635:n lentotunnin hinnaksi 900 euroa, jolloin yhden NH90:n hinnalla voisi lentää viittä EC135/635 helikopteria.
Säästö on melkoinen. Vaikka hankintakuluissa mentäisiinkin melko lailla tasan, säästetään käyttökuluissa huomattavasti, jos operoidaan 70:ä EC635 helikopteria 20:n NH90 helikopterin sijaan. Taistelunkestävyys nousee uuteen potenssiin sekä koteihinsa tapettavien lentäjien
Öh, en taida uskoa että 70 kopteria tulisi halvemmaksi käyttää kuin 20. Veikkaan ettei mukana ole lentäjien palkkoja ja koulutusta - kopterilentäjäkoulutusmäärien 3.5 -kertaistaminen maksaisi paljon. Hallitilaa menisi myös enemmän jne. Operatiivisesti isompi kopterimäärä toisi joitain etuja, mutta pieni kopteri ei sitten pystyisi nostamaan isoja ulkoisia kuormia. En tiedä miten merkittävässä roolissa tämä vaatimus on, mutta luultavasti kuitenkin jonkunmoisessa.
NH90 on ollut vientimarkkinoilla suosittu joten ilmeisesti sitä on pidetty luokassaan edullisena. Tietysti aikataulut osoittautuivat 'vähän' optimistisiksi. Jos oltaisiin haluttu säästää merkittävästi hankintamenoissa, niin ainoa vaihtoehto olisi luultavasti ollut Mi-17. Sen hankintahinta on noin puolet NH90:stä. Käyttökustannukset olisivat jonkun verran isommat, mutta kopteri kuljettaa myös enemmän kuormaa (24-30 sotilasta vs 20). Meillä olisi sille ollut myös koulutus- ja huoltojärjestelmä valmiina. Huonona puolena sitten tietysti vanhanaikaisuus, kaikkia PV:n vaatimuksia se ei olisi millään täyttänyt. Toisaalta ehkä osin tätä olisi voitu paikata hankkimalla rinnalle kevyt moderni länsimainen kopteri, esimerkiksi juuri tuo EC635. 10 raskasta ja 10-12 kevyttä kopteria olisi näin tullut luultavasti sekä hankinta- että käyttökustannuksiltaan edullisemmaksi kuin 20* NH90, samalla kuljetuskyvyllä (jopa paremmalla sillä Mi-17 pystyy kuljettamaan isompia yksittäisiä kuormia kuin NH90). Tietysti siinä olisi ollut sitten omat haittapuolensakin. EC635:ssäkin on muuten ollut vissiin ongelmia: "Back in September 2008, the Swiss arms procurement agency Armasuisse confirmed media reports that the aircraft delivered to Switzerland suffered from substantial construction deficiencies that made them prone to inflight instabilities."
Eri lähteistä olevia lentotuntihintoja ei välttämättä kannata vertailla sillä laskentatavat voivat olla erilaisia. Esimerkiksi tässä ketjussa on esitetty taas eri luokkaa olevia arvioita.
Muista vaihtoehdoista, Blackhawk on hyvä ja taistelunkestävä kopteri, mutta hintaisekseen hyvin ahdas. Sitä harkittiin Rajavartiostolle 80-luvulla, mutta oli kuulemma ainakin silloin hyvin kallis. Cougar olisi voinut olla hyvä ja koeteltu valinta kun se on käytännössä sama kuin Super Puma jota meillä myös ennestään on.
RPG83
Soome Majori
Ei niin paljon. En tunne puolustusvoimien helikopterilentäjien koulutuspolkua (hyödynnetäänkö siviilipuolta/Patriaa?), mutta jos ajatellaan, että ensin lennetään 200 tuntia MD 500 kalustolla ja sitten toiset 200 tuntia NH90 kalustolla, niin ei se kasvu ole 3.5 kertainen. MD 500 kalustosta syntyvät kustannukset tietysti 3.5 kertaistuisivat (jos lasketaan käytettävän yhä kahden lentäjän miehistöjä,), mutta kun pienemmän kopterin (EC635) lentotuntihinta on sitä kolmasosan-neljäsosan luokkaa isosta kopterista (NH90), ei kokonaishinta kasvaisi esittämälläsi tavalla. Samaten voi miettiä sitä, että riittääkö yhden hengen miehistö per kopteri? Kun pienempiä laitteita lennetään yleisesti yhdellä lentäjällä, en näe, että puolustusvoimatkaan tarvitsisi väistämättä kahta lentäjää. Lienee teoreettinen tilanne, että toinen lentäjä haavoittuisi/kuolisi, mutta toinen olisi edelleen lentokykyinen. Tilannesidonnaista, tiedetään. Pienillä koptereilla on ongelmakohtansa, esimerkiksi köysilaskeutuminen, mutta toisaalta pienestä helikopterista ukot saanee pudotettua talon katolle leijunnasta. NH90:llä en ehkä yrittäisi samaa.
NH90 on myynyt viennissä seuraaviin maihin: Australia, Belgia, Suomi, Kreikka, Uusi-Seelanti, Norja, Oman ja Ruotsi. EC725 on myynyt viennissä Brasiliaan, Indonesiaan, Kazakstaniin, Malesiaan, Meksikoon ja Thaimaaseen. Black Hawk on myynyt viennissä 1990-luvun lopulta eteenpäin Taiwaniin, Meksikoon, Brasiliaan, Turkkiin ja Ruotsiin. Black Hawkin sisarta Seahawkia on myyty 2000-luvulla Singaporeen, Turkkiin ja Brasiliaan, minkä lisäksi kopterin on tilannut ainakin Tanska ja valinnut Australia. Jos Black Hawk ja Seahawk lasketaan yhdeksi ja samaksi, kuten mielestäni on kohtuullista (koska myös NH90 helikopterista on laivastoversio), on sitä viety yhtä moneen maahan kuin NH90 helikopteria.
Myös EC725 olisi varmaankin ollut vaihtoehto NH90:lle (Wikipedia antaa hinnaksi v. 2013 NH90:lle 42 milj. USD ja EC725:lle v. 2012 45-55 milj. USD), koska EC725 kuljettaa 28 miestä. Tosin säästö per kyytiläinen olisi ehkä ollut 10 prosentin luokkaa, eli tuskin "merkittävä".
Jos oltaisiin haluttu pitää kiinni ilmarynnäkkökyvystä, josta tosin lopulta tuli pannukakku, silloin tuo ehdotuksesi olisi varmaan ihan pätevä. Mutta jos palattaisiin vuosituhannen alkuun tekemään kopterihankintaa tiukasti erikoisjoukkoja varten, niin mitä ostaisit? Voisiko olla, että MD 500 Defenderien lisähankinta olisi taloudellisesti järkevin vaihtoehto, vaikka sinne ei menekään kuin kolme matkustajaa + yksi perämiehen paikalle, jos miehistöä on vain yksi? Vai olisiko EC635 tai AS350 (tai vast.) minimi edes tuohon käyttöön?
Onko tarjouskilpailussa esitetyt vaatimukset vielä jossakin näkyvillä? Tai mitä yleisesti ottaen vaadittiin?
Hyvä on, jos tiedot ovat kaikki samasta lähteestä/käyttäjältä. Käytännössä tähän on kuitenkin vaikea päästä, ja pahimmillaan lentotunnin hintaan voidaan laskea jopa ilma-aluksen hankintakustannus. Linkkaan tähän loppuun yhden taulukon Yhdysvaltain hallinnosta, liittyy heikosti.
No EC725 kehitettiin vajaassa viidessä vuodessa 2000-luvulla. Olkoonkin, että sitä ei lähdetty kehittämään täysin tyhjästä.
Raveni
Greatest Leader
Muistelisin että yksi vaatimuksista olisi ollut peräramppi... Tiedä sitten miksi...
Tuossa on PDF asiakirja tuosta NH90 hankinnasta
http://www.defmin.fi/files/1213/Helikopterihanke.pdf
Tuossa on PDF asiakirja tuosta NH90 hankinnasta
http://www.defmin.fi/files/1213/Helikopterihanke.pdf
Raveni
Greatest Leader
Mitä tuossa lun niin monet maat ovat olleet tyytymättömi koptereihinsa... Korroosio ja kulumisongelmia...
http://www.n-tv.de/politik/Der-NH90-rostet-article12451481.html
http://www.n-tv.de/politik/Der-NH90-rostet-article12451481.html
Raveni
Greatest Leader
http://www.talouselama.fi/uutiset/v...mat+joutuu+seisottamaan+koptereitaan/a2239636
Suomen armeijan käyttämät NH-90 -helikopterit ovat osoittauneet oletettuakin suuremmaksi rahareijäksi. Koptereiden käyttökulut ylittivät viime vuonna lähes 20 prosenttia arvioidun kustannuksen.
Yhteiseurooppalaisen NH-90 -helikopterin lentotunnin hinnaksi oletettiin viime vuodelta 3770 euroa, mutta kustannus pomppasi kertaheitolla viidenneksen 4500 euroon tunnilta.
Kyseessä näyttäisi olevan muiltakin aloilta tuttu tehtaan ”jälkilaskutus” kopterista, joka on muutoinkin osoittautunut varsinaiseksi murheenkryyniksi. Puolustusvoimien tilinpäätöksen mukaan kopterin lentotunnin hinnannousu on nimittäin aiheutunut varaosien kallistumisesta.
Kasvaneet varaosahinnat pakottivat maavoimat vähentämään koptereilla lentämistä. Kun vuonna 2012 kopterit pörräsivät taivaalla yhteensä 1850 tuntia, viime vuonna ne olivat ilmassa enää 1323 tuntia.
NH-90 -helikoptereiden pääkäyttäjiä ovat Suomen lisäksi Ranska, Italia, Itävalta ja Saksa. Miltei kaikissa maissa on raportoitu eriasteisia teknisiä ja toiminnallisia ongelmia.
Koptereiden käyttöhyväksyntä on viivästynyt monessa maassa. Suomessakin puolustusvoimat esittelee julkiselle sanalle vasta tänä keväänä ensimmäisen operatiiviseen käyttöön hyväksytyn kopterin, vaikka lentolaitteet ovat olleet täällä käytössä jo vuodesta 2008.
Suomen armeijan käyttämät NH-90 -helikopterit ovat osoittauneet oletettuakin suuremmaksi rahareijäksi. Koptereiden käyttökulut ylittivät viime vuonna lähes 20 prosenttia arvioidun kustannuksen.
Yhteiseurooppalaisen NH-90 -helikopterin lentotunnin hinnaksi oletettiin viime vuodelta 3770 euroa, mutta kustannus pomppasi kertaheitolla viidenneksen 4500 euroon tunnilta.
Kyseessä näyttäisi olevan muiltakin aloilta tuttu tehtaan ”jälkilaskutus” kopterista, joka on muutoinkin osoittautunut varsinaiseksi murheenkryyniksi. Puolustusvoimien tilinpäätöksen mukaan kopterin lentotunnin hinnannousu on nimittäin aiheutunut varaosien kallistumisesta.
Kasvaneet varaosahinnat pakottivat maavoimat vähentämään koptereilla lentämistä. Kun vuonna 2012 kopterit pörräsivät taivaalla yhteensä 1850 tuntia, viime vuonna ne olivat ilmassa enää 1323 tuntia.
NH-90 -helikoptereiden pääkäyttäjiä ovat Suomen lisäksi Ranska, Italia, Itävalta ja Saksa. Miltei kaikissa maissa on raportoitu eriasteisia teknisiä ja toiminnallisia ongelmia.
Koptereiden käyttöhyväksyntä on viivästynyt monessa maassa. Suomessakin puolustusvoimat esittelee julkiselle sanalle vasta tänä keväänä ensimmäisen operatiiviseen käyttöön hyväksytyn kopterin, vaikka lentolaitteet ovat olleet täällä käytössä jo vuodesta 2008.
RPG83
Soome Majori
Olipas kerrankin yksinkertainen ja inhimillisen mittainen valtionhallinnon selvitys! Täytyy kyllä sanoa, että pohjoismainen yhteistyö meni (jälleen kerran) askeleen liian pitkälle. Kun selvisi, että kaikki ostavat kuitenkin vähintään eri version kopterista, olisi voitu katsella muitakin vaihtoehtoja (etenkin AW101 olisi voinut olla vaihtoehto). Mikä vielä tärkeämpää, ensin olisi pitänyt selvittää käyttötarkoitus ja varmistaa, että se on muutenkin toteutettavissa, ennen kuin tilataan hurmassa koptereita ja todetaan puolet kalustosta (tst-helikopterit) jäävän puuttumaan.
On se kumma, että Lentopostin mukaan NH90 omaa suomalaistakin teknologiaa... ja peräti metsäteollisuudesta! Onko näillä nyt sitten aiheutettu sotilaiden kenkien lattiaan aiheuttamia vaurioita vai estetty niitä, sitä en osaa sanoa.
Viimeksi muokattu:
Komeasti ilmaistu kopterien lattian suojaksi laitetut vanerilevyt.