NH90

Ainakin mitä joskus yli 5 vuotta sitten kuulin yhdeltä NH90 huoltotoiminnassa olleelta kaverilta niin väärän kopterityypin lisäksi vähintään yhtä suuri virhe oli aikoinaan harkitsemattomasti ja hätiköiden toteutettu PV:n kopteritoiminnan siirto Ilmavoimilta Maavoimille.

Käytännössä Maavoimat joutui nopealla aikataululla tyhjästä polkaisemaan käyntiin helikopteritoiminnan, joka oli vuosikymmenet sitä ennen ollut Ilmavoimien vastuulla. Teknisesti yksinkertaisemman ja jo vuosikymmeniä käytössä olleen Mi-8 kaluston kohdalla tämä vielä jotenkin onnistui, mutta NH90-projektiin lähdettäessä Maavoimilla ei ollut käytännössä minkäänlaista organisatorista kokemusta monimutkaisten ilma-alusten kehitystyö- ja käyttöönottoprojektien läpiviemisestä. Vikaa oli siis yhtälailla sekä myyjän, että ostajan puolella ja monet asiat jouduttiin Maavoimissa opettelemaan kantapään kautta...

En tiedä mitä siellä on tapahtunut, mutta käsitykseni on ollut, että maavoimien ilmailu nojasi ja nojaa edelleen hyvin pitkälti ilmavoimiin. Ilmavoimien asiantuntemusta käytetään edelleen koulutuksessa ja jos hankinnassa ongelmana on ollut maavoimien osaamisen puute, niin varsinainen moka vaikuttaa tapahtuneen siinä ettei ilmavoimien osaamista ole hyödynnetty apuna.

Ei ilmavoimillakaan ollut mitää kokemusta laajasta helikopteritoiminnasta, teknistä osaamista kyllä, mutta en usko sen olleen se suurin akileenkantapää. Mutta kieltämättä vaihdos ei helpottanut asiaa.
Ennen NH hankintaa Suomalainne helikopteritoiminta keskittyi erikoisjoukkojen tukemiseen ja SAR toimintaan. Miehet osasivat lentää koptereita ja toiset pitää ne lentokunnossa.

Osaamista ja kokemusta maavoimien tukemisesta helikoptereilla ei ollut, mistä sellainen kokemus olisikaan saatu.
Oli vain visio, että isossa maassa voitaisiin nopeasti siirtää jalkaväkeä helikoptereilla ja siten vastata sen hetkiseen asymmetriseen uhkaan. Ei visio ole viallinne, se on kuten kaikki yhden miehen visiot, epätäydellinen ja osatotuus. Kun sitten melko tyhjästä piti laajentaa ja oppi maavoimien kopteritoiminta, ei ole mikään yllätys jos siihen vierähtää 10 vuotta. Ei kyse ole edes kopteriväen osaamisesta, vaan siitä, että ylin johto ymmärtäisi koptereiden rajoitteet ja mahdollisuudet. Se vie vielä enemmän kuin 10 vuotta. Meillä on ollut panssareita lähes 100 vuotta ja silti niiden käyttöperiaatteet ovat tuntemattomia ja epäselviä. Ei siinä ole mitään ihmeteltävää, tai hävettävää.

NH-90 on kallis ja hyvin hienostunut heko jonka ylläpitäminen on varmasti kallista. Suomi EI tarvitse 20 kpl noita koneita koska niistä valtaosa seisoo rauhanaikana ja sodassa niiden käyttö on hyvin marginaalista, varsinkin ilman niitä tarvittavia suojakoptereita. Tästä on puhuttu täällä jo liikaakin, mutta sanon nyt vielä oman mielipiteeni:

A. Suomelle riittäisi 10-12 kpl monitoimikoptereita erikoisoperaatioihin, hybridisodankäyntiä ja rauhanajan antiterroristi-operaatioita varten.
B. suojakopterit pitäisi olla erikseen tai kuljetuskopterit olisi oltava mahdollista varustaa tulitukiaseistuksella , mikäli koneita edes ajateltaisiin käytettävän sodassa. Hankintahan jäi näiltä osin kesken.
C. hekorykmentti ja NH-hankinnat olivat yksi PV:n epäonnistuneimmista hankkeista vuosikymmeniin, johon hassattiin rahaa jota meillä olisi tarvittu muuhun. Kenraalien vouhotukset maksoivat liikaa ja hankinta kohdistui keskeneräiseen konetyyppiin vaikka saatavilla olisi ollut käyttövarmaa kalustoa.

Tartun tuohon vahvennettuun kohtaan.
Kuka on arvollinen sanomaan mitä tarvitaan?
Mainitsemillasi periaatteilla, suurin osa PV:n kalustosta voidaan työntää luiskaan, koska ne vain seisovat rayhanaikana. Niiden käytöstä sodan aikana en lähtisi sanomaan mitään, koska miksei niitä voisi käyttää. Tappioiden pelossa mitään kalustoa, tai miehiä ei voi käyttää ja vastustajan ilmatorjunnan yliarviointi taas on menee "jumalansormi" kategoriaan.
Kun kuulen noita koptereita lentävän miehen sanovan ette niiden käyttö on sodan aikana marginaalista, uskon sen, sinun sanomanasi en ihan heti usko.

A. NH:t hankittiin maavoimien pataljoona kokoisen joukon siirtämiseen. Sinä puhut toisesta asiasta ja perustelet, että vähempi riittäisi. Ei riittäisi siihen mihin ne on hankittu.
B. Taisteluhelikopterit olisivat kieltämättä hyviä, mutta kuten sanoit, rahat loppuivat kesken.
C. NH saattaa olla huono hankinta, mutta jos ikinä ei uskalleta hankkia mitään uutta, ollaan jossain vaiheessa tilanteessa jossa meillä on vain vanhanaikaisia taktiikoita ja välineitä. Joskus pitää uskaltaa uudistua ja siihen kuuluu riski epäonnistumisesta.

Onko NH hyvä, tai huono kopteri en ota kantaa, ei riitä osaaminen arvioimaan tätä, mutta koptereiden tarve on ilmeinen.

Lopuksi on hyvä muistaa ero kahdella asialla, "ei tarvitse" ja "ei ole varaa".
 
Ei tunnuta oikein tajuttavan miksi kopterit hankittiin. Ylläri taas.

Ihmeellisiä ajatuksia motiiveista.

Miksi alettiin kehittämään valmiusjoukkoja ja erikoisjoukkoja? Mahtaisiko tämä avata forumin erikoisemmalle kodinturvasakille hieman taustoja?


Oliko erikoisjoukot alunperin mielessä tärkeimpänä käyttäjänä? Hienoa jos oli.
Itse olen pitänyt hankintaa onnena onnettomuudessa, meillä on nyt hyvä määrä kalustoa erikoisjoukkojen ja niihin rinnastettavien käyttöön.

Tämä itsellä on se visio mihin pitää pyrkiä ja sitä se on nyt vaikuttanut olevankin.

 
Joo onni onnettomuudessa tässä NH90-saagassa on, että alunperin ilmakuljetteisen pataljoonan kuljettamiseen hankitut kopterit taipuivatkin sitten varsin hyvin PV:n laajentuneen ja huimasti 1990-luvulta kehittyneen erikoisjoukkotoiminnan tarpeisiin.

Eiköhän noilla koptereilla nykyään riitä aikalailla kädet täynnä töitä erilaisten erikoisyksiköiden tukemisessa aina Merivoimien Erikoistoimintayksiköstä Utin erikoisjääkäreihin ja vähän kaikkeen muuhunkin siltä väliltä...
 
Ei tunnuta oikein tajuttavan miksi kopterit hankittiin. Ylläri taas.

Ihmeellisiä ajatuksia motiiveista.

Miksi alettiin kehittämään valmiusjoukkoja ja erikoisjoukkoja? Mahtaisiko tämä avata forumin erikoisemmalle kodinturvasakille hieman taustoja?

Tarvitseeko koptereita nyt valkopestä tuolla tavoin?

NH90:t tilattiin vuonna 2001. Valmiusjoukkoja alettiin kouluttaa tänä vuonna, vuonna 2017. Ei mene yhteen mun päässä...

Utin erikoisjääkäreitä taas on vain kourallinen, vaikka heidän kouluttamisensa alkoikin suhteellisen samoihin aikoihin NH90-hankinnan kanssa. 20 keskiraskasta kuljetuskopteria heidän tarpeisiinsa on liioittelua. Liioittelua, vaikka mukaan laskisi merivoimien oletettavasti vielä harvalukuisemmat ammattilaiserikoisjoukot, joille tosin venekalusto saattaisi olla pääosin luontevampi liikkumistapa.

Mi-8:n tilalle olisi tietysti tarvittu pienehkö määrä kuljetushelikoptereita erikoisjoukkojen siirtoihin, ilmatorjunnan koulutukseen, ilmauhan demonstroimiseen ja vastaaviin käyttötarkoituksiin. Ei sitä varmaan kukaan kiellä. Mutta kyllä tilanne vaikuttaa vahvasti siltä, että alkuperäinen suunnitelma ilmarynnäkköjoukkojen luomisesta jäi puolitiehen ja NH90-hankinta mitoittui sen vuoksi yläkanttiin.

Nyt olisi tietysti miehiä ilmarynnäköintiin, kun valmiusjoukkoja on alettu kouluttaa, mutta hommasta tulee torso taisteluhelikoptereiden puutteessa. Omaa epäsuoraa ei ole käytettävissä, jos miehetkin joudutaan kuljettamaan paikalle helikoptereilla, mutta myöskään ilmatukea ei juurikaan ole saatavissa. Paska homma kaiken kaikkiaan.
 
Joo onni onnettomuudessa tässä NH90-saagassa on, että alunperin ilmakuljetteisen pataljoonan kuljettamiseen hankitut kopterit taipuivatkin sitten varsin hyvin PV:n laajentuneen ja huimasti 1990-luvulta kehittyneen erikoisjoukkotoiminnan tarpeisiin.

Eiköhän noilla koptereilla nykyään riitä aikalailla kädet täynnä töitä erilaisten erikoisyksiköiden tukemisessa aina Merivoimien Erikoistoimintayksiköstä Utin erikoisjääkäreihin ja vähän kaikkeen muuhunkin siltä väliltä...

Kyllä ne ovat yhä vajaakäytöllä:

Mihin kuntoon toimintavalmius on saatu nostettua? Pari vuotta sitten oltiin jossain 50% tienoilla.

Tuolloin ilmoitettiin myös, että parempaa ei tavoitella kun käytettävissä olevilla lentotunneilla enempää koneita ei tarvita. En ole kuullut, että tilanne olisi muuttunut.

Mutta Tähystäjä, olet kokemukseni mukaan asiamies, joten halunnet kovaa materiaalia?

Tässä tulee numeroita suoraan valtiovarainministeriön sivuilta!

Koptereilla lennetään vuodessa n. 1650 tuntia. 20 kopterilla jaettuna tämä tarkoittaa hieman yli 80 tuntia per kopteri per vuosi. Vertailun vuoksi Horneteilla lennetään melkein tuplat, n. 150 tuntia per kone per vuosi.

Jos alikäyttö ei ole riittävän paha sinällään, ajatelkaapa tätä: tuollaisen kopterin elinikä on helposti 6000 tuntia (en löytänyt tarkkaa lukua nopeasti, mutta peräti 10 000 tunnista puhuttiin mahdollisuutena). Jopa enemmän, mikäli jatketaan käyttöikää. Nykyisellä kalustolla voidaan siis lentää varovaisestikin arvioiden 75 vuotta ennen kuin tunnit on täynnä. Joskus tämän vuosisadan lopulla saadaan sitten alkaa etsiä korvaajaa. Ajatelkaa pojat, jos ilmavoimat lentäisi vieläkin DC-3:lla! Toivottavasti tuotetukea riittää eikä teknologinen kehitys mene niin nopeasti eteenpäin, että NH90:t saadaan raijata museoon jo puolivälissä rakenteellista elinkaartaan...

Sotatila on toki toinen asia, silloin koptereista otettaisiin varmasti se irti, mitä resurssien puitteissa irtoaa. Mutta mitä ne resurssit ovat? Noilla tuntimäärillä meillä on liian vähän lentäjiä kaikkien koptereiden pitämiseksi miehitettyinä koko ajan. Tai vaihtoehtoisesti meidän helikopterilentäjämme ovat tasoa ambomaa. Todennäköisesti molemmat.

Jenkeissä helikopterilentäjälle kertyy rauhan aikanakin tuollaisesta 150 tunnista ylöspäin per vuosi, 200-250 ei sekään ole vielä ihmeellisestä. Jos meillä on yksi miehistö per helikopteri, niin siinä tulee tunteja 80... Ja tuolla miehistö/kopteri-suhteella ei vielä paljoa toimita kellonympäri, siihen tarvittaisiin useampi kuin yksi miehistö per kopteri. Ja kun tuosta 80 tunnista per vuosi mennään vielä alaspäin, niin ambomaa-taso tulee hyvin äkkiä vastaan.
 
Eikös sotakaluston pidä ollakkin vajaakäytöllä. Milläs ne joukot varustetaan tai tapellaan jos kalusto on jo nyt täyskäytöllä.

Lentolaitteet nyt ovat sellaista sotamateriaalia, jonka tehokas operointi vaatii jatkuvaa harjoittelua. Kukas niitä käyttää, jos meillä ei ole ketään lentotaitoista?

Puhumattakaan sitten siitä seikasta, että NH90-lentotuntien määrä on kovin alhainen suhteessa Horneteihin. Mistäköhän mahtaisi johtua, persaukisuudesta vai vapaasta valinnasta?
 
Lentolaitteet nyt ovat sellaista sotamateriaalia, jonka tehokas operointi vaatii jatkuvaa harjoittelua. Kukas niitä käyttää, jos meillä ei ole ketään lentotaitoista?

Puhumattakaan sitten siitä seikasta, että NH90-lentotuntien määrä on kovin alhainen suhteessa Horneteihin. Mistäköhän mahtaisi johtua, persaukisuudesta vai vapaasta valinnasta?

Saatat olla hyvinkin oikeassa, mutta mikä on se riittävä ja mikä pitäisi olla tavoitetaso vuotuisissa lentotunneissa. Ei mitään hajua, mutta kieltämättä esittämäsi 80h/vuosi kuullostaa vähältä.
Alhaisiin tunteihin on kolmaskin selitys, organisaatio ei saa enenmpää irti kalustosta, on vika sitten kummassa tahansa. Ongelma on, ettemme tiedän totuutta numeroiden takana.
 
Hesari kertoo että lentotunnin hinta pompsahti koska hankintavaihe on päättynyt ja kustannukset ovat tulleet osaksi ylläpitoa.

Eli suomeksi sanottuna rahat riittivät vispilöiden ostoon, mutta ei lentämiseen.

Ei se PE ole päätöksentekijänä sen kummoisempi kuin mikään muukaan organisaatio.
Sitoutumisen eskalaatio
 
Meinasin kommentoidakin, että muistikuvani mukaan kopterit vaativat enemmän huollon ja ylläpidon miestuntimääriä kuin hävittäjät. Lukuja en kyllä muista. Mutta kopterit ovat todella monimutkaisia häkkyrä-vispilöitä. Rasvanippoja riittää.

Siksi tämä ei ole varsinaisesti yllätys, vaikka ilmeisesti varaosakustannukset ovat olleet myös ongelma.

Maavoimien uuden helikopterin lentotunnin hinta on lähes 16 000 euroa – 6 600 euroa enemmän kuin Hornetin

---

Tämä näkökulma on tärkeä myös HX-hankkeessa.
 
Tarvitseeko koptereita nyt valkopestä tuolla tavoin?

NH90:t tilattiin vuonna 2001. Valmiusjoukkoja alettiin kouluttaa tänä vuonna, vuonna 2017. Ei mene yhteen mun päässä...

Utin erikoisjääkäreitä taas on vain kourallinen, vaikka heidän kouluttamisensa alkoikin suhteellisen samoihin aikoihin NH90-hankinnan kanssa. 20 keskiraskasta kuljetuskopteria heidän tarpeisiinsa on liioittelua. Liioittelua, vaikka mukaan laskisi merivoimien oletettavasti vielä harvalukuisemmat ammattilaiserikoisjoukot, joille tosin venekalusto saattaisi olla pääosin luontevampi liikkumistapa.

Mi-8:n tilalle olisi tietysti tarvittu pienehkö määrä kuljetushelikoptereita erikoisjoukkojen siirtoihin, ilmatorjunnan koulutukseen, ilmauhan demonstroimiseen ja vastaaviin käyttötarkoituksiin. Ei sitä varmaan kukaan kiellä. Mutta kyllä tilanne vaikuttaa vahvasti siltä, että alkuperäinen suunnitelma ilmarynnäkköjoukkojen luomisesta jäi puolitiehen ja NH90-hankinta mitoittui sen vuoksi yläkanttiin.

Nyt olisi tietysti miehiä ilmarynnäköintiin, kun valmiusjoukkoja on alettu kouluttaa, mutta hommasta tulee torso taisteluhelikoptereiden puutteessa. Omaa epäsuoraa ei ole käytettävissä, jos miehetkin joudutaan kuljettamaan paikalle helikoptereilla, mutta myöskään ilmatukea ei juurikaan ole saatavissa. Paska homma kaiken kaikkiaan.




Erikoisjääkärit, erikoistoimintaosasto, erikoisrajajääkärit, laskuvarjojääkärit, rajajääkärit, tiedustelijat, lentäjien etsintä ja pelastus, jo nuo takaavat täydet lentotunnit.
Ja monta kertaa se vene tai mönkijät kuljetetaan noilla koptereilla haluttuun paikkaan.
Kopterit eivät ole turhakkeita, tällä käytöllä niistä saadaan paljon tehoja irti.
Viime sodissa kaukopartiot toimivat sekalaisella kalustolla ja siitä oli pulaa, osa oli lainassa saksalaisilta.


Rajajääkärit%20NH90%202.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Saatat olla hyvinkin oikeassa, mutta mikä on se riittävä ja mikä pitäisi olla tavoitetaso vuotuisissa lentotunneissa. Ei mitään hajua, mutta kieltämättä esittämäsi 80h/vuosi kuullostaa vähältä.
Alhaisiin tunteihin on kolmaskin selitys, organisaatio ei saa enenmpää irti kalustosta, on vika sitten kummassa tahansa. Ongelma on, ettemme tiedän totuutta numeroiden takana.

En tiedä paljonko simulaattori vaikuttaa koptereissa.

Hanke sujui vauhdikkaasti: sopimus syntyi 2013 ja nyt laite on käytössä. Ensimmäiset oppilaat pääsivät simulaattoriin osana NH90-tyyppikurssia heinä-elokuussa. Laitteella on lennetty nyt noin 150 tuntia ja käytettävyys on ollut 95 prosenttia.


Uudella simulaattorilla annetaan tyyppiperehdyttämisen ohella kertauskoulutusta. Lisäksi sillä voidaan lentää taktisia tehtäviä. Niihin kuuluvat siirtolento (korkeus 100-200 jalkaa), taustalento (50-100 jalkaa) sekä pintalento (0-50 jalkaa) ovat kaikki mahdollisia.

http://www.lentoposti.fi/uutiset/ut...hallin_lisasiipeen_matkavuorokaudet_vahenevat
 
Puhuttiinko nytten lentäjien vähäisestä lentomäärästä vai kaluston vähäisestä käyttöasteesta?
Menee vellit ja puurot sekaisin
 
Einomies tarkoittaa siis, että yleisesti ottaen parempi? Eikä nimenomaan taistelunkestävämpi. Sillä mikäli pitäisi arvata, kumpi kestää paremmin vihollisen vaikutusta, niin ottaisin ennemmin NH90:n milloin hyvänsä.
HH-60 versiot ovat ottaneet paljon enemmän pataan vuosikymmenten kriiseissä kuin NH90 joten en menisi vannomaan. Jotain kokemuksestakin voi oppia. Emme myöskään tiedä kuinka NH-90 häiverakenne reagoi kun sitä ammutaan API-ammuksella tms. sen tiedän että kun sen komposiitti syttyy palamaan, se palaa erittäin myrkyllisesti eikä valmistajalta ole herunut tietoja rakenteen ominaisuuksista vaikka sitä on yritetty hankinnan aikana selvittää.
Vaikka vanha konstruktio olisikin pyritty pitämään ajantasalla mahdollisimman hyvin, perusrakenne on silti sama. Jos Sikorskya pyydettäisiin suunnittelemaan helikopteri tänä päivänä, niin tuskin ratkaisu olisi sama kuin Black Hawk? Sen sijaan muotoilussa olisi luultavasti pyrkimystä alhaiseen herätteeseen, materiaalivalinnoissa käytettäisiin enemmän komposiitteja jne.
Tämä on nyt se mistä puhuit:
Onko meillä tuohon varaa ja kauanko kestää ennenkuin se on kehitetty varmaksi? Suomella ei kerta kaikkiaan ole pienenä valtiona varaa ostella kokeellisia laitteita, se on jo nähty ilmatorjunnassa, Tuuli-sössäyksessä ja tässä hekokaupassa.

Jos vertaus sallitaan, niin NH90 on kuljetushelikoptereiden F-35: suorituskykyinen mutta kustannukset ja aikataulut ylittänyt lentolaite.
Näin voisi sanoa.

Riippuu tehtävästä. Erilaiset täydennykset hankalissa paikoissa oleville joukoille, haavoittuneiden evakuoinnit ja erikoisjoukkojen kuljetukset onnistuvat ilmankin taisteluhelikoptereita. Alkuperäinen ilmarynnäköinti jää haaveeksi, mutta on ehkä hyvä, että jääkin.
Hekojen tarvetta en kiistä mutta vähempikin riittäisi evakuointeihin ja rauhanajan tehtäviin sekä pienten joukkojen kuljetuksiin.
Erikoisjääkärit, erikoistoimintaosasto, erikoisrajajääkärit, laskuvarjojääkärit, rajajääkärit, tiedustelijat, lentäjien etsintä ja pelastus, jo nuo takaavat täydet lentotunnit.
Ja monta kertaa se vene tai mönkijät kuljetetaan noilla koptereilla haluttuun paikkaan.
Kopterit eivät ole turhakkeita, tällä käytöllä niistä saadaan paljon tehoja irti.
Viime sodissa kaukopartiot toimivat sekalaisella kalustolla ja siitä oli pulaa, osa oli lainassa saksalaisilta.
Kyllä mutta edelleenkin 10-12 kopteria riittäisi kunhan kalusto on luotettavaa. NK-90 on liian hienostunut ja kokematon meille.

Siteeraan tuota Hesarin juttua:
Käytettävyys on saatu nostettua noin 50 prosenttiin eli puolet koneista on lentokelpoisia. Käytettävyyttä ei yritetä kuitenkaan enää nostaa, koska rahat eivät riitä koneiden lennättämiseen.

Onko Puolustusvoimilla siis liikaa kuljetushelikoptereita?

”Jos kysytään, onko juuri tälle päivälle liikaa koneita, kun lennämme lentokoulutusta, tuemme muita viranomaisia sekä joukkojen harjoittelua ja valmistautumista kriisiaikaan, niin vastaus voisi hyvinkin olla kyllä”, Kesänen myöntää.

”Mutta jos mietimme, mihin suunnittelemme niitä kriisiaikana käytettävän, niin en allekirjoita, että meillä olisi liikaa helikoptereita.”

Muistan kun hankinnan aikana NH-90 sai kritiikkiä sen heikosta kenttäkelpoisuudesta mm. polttoainehuollon osalta. Konetta ei voi tankata muu kuin siihen suunniteltu säiliöauto kun sensijaan Mil-17 tankin voi täyttää vaikka kaatamalla sinne kanisterista kerosiinia. En kyllä tiedä muista länsikoneista miten niitä voi tankata mutta onhan tuo siinä mielessä riski että jos tankkiauto tyssää matkalle tai tuhotaan niin konetta ei voi tankata kauempana käsin.

Sanoisin että myyntiin 8-10 hekoa niille maille jotka käyvät noita siirtomaasotiaan.

PV olisi voinut kerrankin tutkia koneen käyttöä kovissa olosuhteissa ja samalla tuoda turvaa omille joukoille Afganistanissa kun Suomalaiset kahinoivat pohjoisessa vuosia sitten. Sinne ei kuitenkaan kuljetettu tueksi kopterin kopteria vaan ne pidettiin kotimaassa naftaliinissa! Miten paljon kokemusta olisikaan piloteille ja huollolle saatu tuosta haastavimmasta operaatiosta miesmuistiin, mutta ei.
 
10-12 hekoa ei kyllä riitä.

Niitä kun käytetään sodan aikana aika moneen asiaan. Ja silloin ei kysellä toimintamenojen perään.
 
10-12 hekoa ei kyllä riitä.

Niitä kun käytetään sodan aikana aika moneen asiaan. Ja silloin ei kysellä toimintamenojen perään.

No ei todellakaan riitä, juuri ja juuri tuo nykyinen määrä palvelee noita joukkoja joita luettelin ja siitäkin varmasti jäi jotain pois.
Noista on ihmisten henget kiinni! Mitä ajattelee lentäjä tai tiedusteluryhmä jolle kerrotaan että kun koirat on perässä ja olet pian saarroksissa niin mitään muuta ei ole tarjota kuin pervitiiniä ja perkelettä.
 
No ei todellakaan riitä, juuri ja juuri tuo nykyinen määrä palvelee noita joukkoja joita luettelin ja siitäkin varmasti jäi jotain pois.
Noista on ihmisten henget kiinni! Mitä ajattelee lentäjä tai tiedusteluryhmä jolle kerrotaan että kun koirat on perässä ja olet pian saarroksissa niin mitään muuta ei ole tarjota kuin pervitiiniä ja perkelettä.

Puhumattakaan jopa haavoittuneista, vaikka se ei ole ihan ensisijainen tehtävä. Kyllä näitä asioita mietittiin aikoinaan PV:n sisällä ja vaikka hankinnassa ilmeni teknisiä ongelmia, niin eivät ne syyt ole mihinkään kadonneet.

Ja jos/kun "pieniä vihreitä miehiä" alkaa ilmaantumaan, niin vuokrapakullako niiden perään pitäisi lähteä....
 
Back
Top