Sarek1
Ylipäällikkö
Voi olla näin, että NH90 on ollut kallis ((ja varmasti keskentekoinen) hankinta. Tähän en ota kantaa. Meillä nyt kuitenkin on niitä ja nykytilanne vahvistaa niiden tarvetta.
Helikoptereista on verrattoman suurta hyötyä erilaisissa tehtävissä, joita niitäkin on tuotu tässä ketjussa esille. Oma vaatimaton kosketuspintani erääseen koptereiden käyttömahdollisuuteen liittyy 80-luvun puolivälissä varusmiesaikana RVL:ssa viikon mittaiseen jaksoon, jolloin sain yllättäen tehtäväkseni suorittaa helikopteritiedustelua sekä toteuttaa ja koordinoida omalta osaltani iskuryhmätoimintaa vihollisen sissipartioita ja -ryhmiä vastaan. Käytössä oli vain yksi kopteri ja siihen mahtui vain muutama heppu kerrallaan kyytiin (lentäjää ei lasketa), mutta voi pojat että sillä sai porukan sopivalle hollille joutuisasti vaikka vispilä haki useimmiten täydennystä lähtöalueelle. Yhtäaikainen suunnistaminen ja tähystäminen oli keskittymistä vaativaa puuhaa kun ajettiin pinnassa urku auki. Ei ollut automatiikkaa eikä gps -laitteita. Silti, siirtyminen oli nopeaa ja tehokasta. Ko. tehtävä oli luonnollisesti niitä palvelusajan ehdottomia huippuhetkiä.
Miten menneen suuruuden muistelot suhteutuvat nykyaikaan? Ns. vihreiden tunnuksettomien miesten (tai sporttisten verkkaridesanttien jos niin halutaan asia ilmaista) aikana nuoruus on palannut mieleen juurikin sen vuokratun auton penkillä nollaviitosissa istuessa. Itseä hulikupperit eivät enää nostele, mutta ajatus niiden käytöstä nykymuotoisten pulmatilanteiden ratkaisemisessa on kirkastunut.
Koptereiden käyttö erikoisjoukkojen ja specopstiimien siirroissa jo yksistään on erittäin tarpeellinen suorituskyky, joka parantaa omien joukkojen mahdollisuuksia monenlaisissa tehtäväskenaarioissa. Ja sitten tulevat ne muut moninaiset tarpeet. Kopterit ovat kalliita käyttää ja ylläpitää, mutta niitä korvaavia vehkeitä ei ole vielä keksitty.
Helikoptereista on verrattoman suurta hyötyä erilaisissa tehtävissä, joita niitäkin on tuotu tässä ketjussa esille. Oma vaatimaton kosketuspintani erääseen koptereiden käyttömahdollisuuteen liittyy 80-luvun puolivälissä varusmiesaikana RVL:ssa viikon mittaiseen jaksoon, jolloin sain yllättäen tehtäväkseni suorittaa helikopteritiedustelua sekä toteuttaa ja koordinoida omalta osaltani iskuryhmätoimintaa vihollisen sissipartioita ja -ryhmiä vastaan. Käytössä oli vain yksi kopteri ja siihen mahtui vain muutama heppu kerrallaan kyytiin (lentäjää ei lasketa), mutta voi pojat että sillä sai porukan sopivalle hollille joutuisasti vaikka vispilä haki useimmiten täydennystä lähtöalueelle. Yhtäaikainen suunnistaminen ja tähystäminen oli keskittymistä vaativaa puuhaa kun ajettiin pinnassa urku auki. Ei ollut automatiikkaa eikä gps -laitteita. Silti, siirtyminen oli nopeaa ja tehokasta. Ko. tehtävä oli luonnollisesti niitä palvelusajan ehdottomia huippuhetkiä.
Miten menneen suuruuden muistelot suhteutuvat nykyaikaan? Ns. vihreiden tunnuksettomien miesten (tai sporttisten verkkaridesanttien jos niin halutaan asia ilmaista) aikana nuoruus on palannut mieleen juurikin sen vuokratun auton penkillä nollaviitosissa istuessa. Itseä hulikupperit eivät enää nostele, mutta ajatus niiden käytöstä nykymuotoisten pulmatilanteiden ratkaisemisessa on kirkastunut.
Koptereiden käyttö erikoisjoukkojen ja specopstiimien siirroissa jo yksistään on erittäin tarpeellinen suorituskyky, joka parantaa omien joukkojen mahdollisuuksia monenlaisissa tehtäväskenaarioissa. Ja sitten tulevat ne muut moninaiset tarpeet. Kopterit ovat kalliita käyttää ja ylläpitää, mutta niitä korvaavia vehkeitä ei ole vielä keksitty.