NH90

Perinteisesti ideana on kai ollut, että lentäjä tulee itse pois sieltä jostakin. Vähän romantisoitu kuva, kyllä, mutta en näe syytä lähettää automaattisesti helikopteria hakemaan pois jokaista omalle alueelle pudonnutta lentäjää.

Jos heittoistuinhypyssä ei ole tullut näkyviä vakavia vammoja, niin helikopterikuljetuksen odottamista nopeampaa lienee kävellä uran varteen ja soittaa ambulanssi, ottaa taksi tai liftata lähimpään sairaalaan tarkastettavaksi. Lappia lukuunottamatta uran varteen pääsee yleensä satojen metrien tai enintään muutaman kilometrin kävelyllä. (Esimerkiksi vuoden 2013 Hawk-onnettomuudesta selvinnyt lentäjä käveli itse ambulanssiin hypyn jälkeen.) Tai jos ei pysty esim. murtuman takia, niin vetää Temgesic-napin ensiapupakkauksesta ja jää odottelemaan paikallisjoukkojen urhoja hakemaan pois metsästä.

Toki kopteri on luonnollinen väline hakea ohjaaja turvaan, jos putoaminen on tapahtunut jonnekin Lapin erämaahan 30 kilometrin päähän lähimmästä urasta tai keskelle suurta vesialuetta. Tai jos hypyssä on saanut hengenvaarallisia vammoja, tosin maateitse voi usein saada apua nopeammin ja kuljetuksen sairaalan turvallisemmin. Rankavammat kun eivät hirveästi tykkää helikopterikyydin pomppuisuudesta.

Ja mitä tulee materiaalikätköihin ja tiedustelijoihin, niin eiköhän ne saa järkevämmin perille maateitse. Helikoptereiden käyttö tarvitsee enemmän suunnitelmallisuutta ja yhteistoimintaa: koptereiden lentäjät pitää briiffata tehtävästä, koptereille pitää mahdollisesti hankkia hävittäjäsuojaus, koptereiden pitää saapua jostakin ja käydä tankkaamassa jossakin... plus niille voi olla muitakin, kiireellisempiä tarvitsijoita.

Aika paljon nopeampaa on, että harmaan vaiheen yllättäessä hirmmmuisellla tahdillla Kainuun prikaatin komentaja määrää yksinkertaisesti C-/CE-kortillisia varusmiehiä/reserviläisiä ajamaan materiaalia ja miehiä ympäriinsä. Yksi isohko kuorma-auto vetää useamman kopterin edestä materiaalia/miehiä, ei tarvitse kysellä helikopteritukea ylemmiltä portailta, ei tarvitse odottaa kopterien saapumista Utista.

Pakko kysyä noista heittoistuinhypyn jälkeen näkyvistä vammoista. Miten ne vammat näkyvät? Eihän tollanen ole tästä maailmasta. Loukkaantuneen evakointi mastosta on muuten hyvinkin raskasta ja hidasta hommaa ja kuten tiedämme , vammapotilas hyötyy nopeasta hoitoon pääsystä. Eli jos kopteri on käytettävissä on käyttö varsin perusteltua.

Rankavamman potilaan soveltuvuudesta kopteri kyytiin puhut potaskaa. Rankavamma potilas tuetaan kunnolla, esim tyhjiöpatjalla, oli kyyti sitten kantopaareila, ambulanssilla, kuorma-auton lavalla, tai kopterissa. Päinvastoin se maastoevakointi on usein paljon röykkyisempi kuin ilmaevakointi.
 
Pakko kysyä noista heittoistuinhypyn jälkeen näkyvistä vammoista. Miten ne vammat näkyvät? Eihän tollanen ole tästä maailmasta. Loukkaantuneen evakointi mastosta on muuten hyvinkin raskasta ja hidasta hommaa ja kuten tiedämme , vammapotilas hyötyy nopeasta hoitoon pääsystä. Eli jos kopteri on käytettävissä on käyttö varsin perusteltua.

Kyllähän sen nyt huomaa, jos kipu on sietämätön kun yrittää varata painoa jalalle. Tai jalat eivät tottele ollenkaan ja tunto puuttuu.

Nopeasta hoitoon pääsemisestä hyötyy, kyllä, mutta kopteri ei aina ole nopein tai paras edes silloin kun se olisi nopein. Karkeasti voinee sanoa, että mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä enemmän kopterille on käyttöä, ja mitä etelämpänä ollaan, sitä useammin maakuljetus voittaa ajassa.

Rankavamman potilaan soveltuvuudesta kopteri kyytiin puhut potaskaa. Rankavamma potilas tuetaan kunnolla, esim tyhjiöpatjalla, oli kyyti sitten kantopaareila, ambulanssilla, kuorma-auton lavalla, tai kopterissa. Päinvastoin se maastoevakointi on usein paljon röykkyisempi kuin ilmaevakointi.

Lentäjien pelastamista maasta NH90:llä on yleisesti kuvattu erikoisjääkärien tehtäväksi. Hyvä tietysti, jos siellä on mukana tarpeeksi kokenutta lääkintähenkilöstöä ja riittävästi välineistöä.

Myönnän, että olin misinformoitu kopterikuljetuksen kontraindikaatioista. Eräälle putoamistapaturman uhrille nyt vain oli kerrottu tämä rankavammojen pahenemisen riski syyksi, miksi mennään maateitse eikä helikopterilla, vaikka lääkäri saapui paikalle kopterikyydillä. Mutta ilmeisesti se oli vain helpoin perustelu, ja todellinen syy oli jossakin muualla.
 
Kyllähän sen nyt huomaa, jos kipu on sietämätön kun yrittää varata painoa jalalle. Tai jalat eivät tottele ollenkaan ja tunto puuttuu.

Nopeasta hoitoon pääsemisestä hyötyy, kyllä, mutta kopteri ei aina ole nopein tai paras edes silloin kun se olisi nopein. Karkeasti voinee sanoa, että mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä enemmän kopterille on käyttöä, ja mitä etelämpänä ollaan, sitä useammin maakuljetus voittaa ajassa.



Lentäjien pelastamista maasta NH90:llä on yleisesti kuvattu erikoisjääkärien tehtäväksi. Hyvä tietysti, jos siellä on mukana tarpeeksi kokenutta lääkintähenkilöstöä ja riittävästi välineistöä.

Myönnän, että olin misinformoitu kopterikuljetuksen kontraindikaatioista. Eräälle putoamistapaturman uhrille nyt vain oli kerrottu tämä rankavammojen pahenemisen riski syyksi, miksi mennään maateitse eikä helikopterilla, vaikka lääkäri saapui paikalle kopterikyydillä. Mutta ilmeisesti se oli vain helpoin perustelu, ja todellinen syy oli jossakin muualla.

Olin mukana kun tuttava liukastui frisbeegolfradalla joka oli kallioisessa maastossa.

Avomurtuma potilaan evakointi 200 m päähän sirralle kesti pari varttia.

Toki huuhtikuu, kaikki kalliot peilikirkkaana jäässä jne
 
Viimeksi muokattu:
Kyllähän sen nyt huomaa, jos kipu on sietämätön kun yrittää varata painoa jalalle. Tai jalat eivät tottele ollenkaan ja tunto puuttuu.

Nopeasta hoitoon pääsemisestä hyötyy, kyllä, mutta kopteri ei aina ole nopein tai paras edes silloin kun se olisi nopein. Karkeasti voinee sanoa, että mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä enemmän kopterille on käyttöä, ja mitä etelämpänä ollaan, sitä useammin maakuljetus voittaa ajassa.



Lentäjien pelastamista maasta NH90:llä on yleisesti kuvattu erikoisjääkärien tehtäväksi. Hyvä tietysti, jos siellä on mukana tarpeeksi kokenutta lääkintähenkilöstöä ja riittävästi välineistöä.

Myönnän, että olin misinformoitu kopterikuljetuksen kontraindikaatioista. Eräälle putoamistapaturman uhrille nyt vain oli kerrottu tämä rankavammojen pahenemisen riski syyksi, miksi mennään maateitse eikä helikopterilla, vaikka lääkäri saapui paikalle kopterikyydillä. Mutta ilmeisesti se oli vain helpoin perustelu, ja todellinen syy oli jossakin muualla.
Loukkaantunut itse on toki jollaisessa käsityksessä, mutta ulkopuoliset eivät. Ja koska olen skeptinen siihen ehdotettiin taksin soittamiseen, yhteydenpito perustuu ns. Pelastusradioon. Sen vientiyhtiöiden aukottomuuden kyseenalaistan. Eli saadaanko pudonneeseen lentäjän yhteys jolla hänen vointinsa voidaan varmistaa on kyseenalainen asia. Siksi paikalle lähetettävä kopteri on nopea välinen paitsi evakuointeihin, mutta myös etsintään.
Eihän kopteri aina ole paras väline tähän, mutta ehdottoman hyödyllinen jos se on lähettyvillä.

Rauhan aikana lääkärikopteria ei aina käytetä johtuen niiden pienuudesta. Potilaan hoitaminen matkan aikana on tilan puutteen johdosta hyvin haastava/mahdotonta. Siksi ambulanssia käytetään monesti kopterin tilalla. Tämä saattaa olla syy käsityksesi.
 
Loukkaantunut itse on toki jollaisessa käsityksessä, mutta ulkopuoliset eivät. Ja koska olen skeptinen siihen ehdotettiin taksin soittamiseen, yhteydenpito perustuu ns. Pelastusradioon. Sen vientiyhtiöiden aukottomuuden kyseenalaistan. Eli saadaanko pudonneeseen lentäjän yhteys jolla hänen vointinsa voidaan varmistaa on kyseenalainen asia. Siksi paikalle lähetettävä kopteri on nopea välinen paitsi evakuointeihin, mutta myös etsintään.
Eihän kopteri aina ole paras väline tähän, mutta ehdottoman hyödyllinen jos se on lähettyvillä.

Rauhan aikana lääkärikopteria ei aina käytetä johtuen niiden pienuudesta. Potilaan hoitaminen matkan aikana on tilan puutteen johdosta hyvin haastava/mahdotonta. Siksi ambulanssia käytetään monesti kopterin tilalla. Tämä saattaa olla syy käsityksesi.

Ja SA-hommiin kun on hankittu niitä koptereita, niin sama niille on keksiä hyötykäyttöä.
 
Suomen rajallisilla resursseilla meillä pyöritellään 24/7 rinnakkaisia kopteriorkestereja. Siviilipuolen sairas- ja onnettomuuslennätykset, RVL ja intti. Varmasti löytyy muutakin.

Oliskohan ihan mahdotonta paketoida yli-poikkihallinnollisesti kaikki samaan revohkaan? Varmasti nykyiseen tilanteeseenkin löytyy hyviä perusteluja, mutta ehkä viranomaiskopteritoiminta pitäisi olla kaikkineen yksissä kansissa, kuorissa ja pahveissa. So what, jos "joka tilanteeseen" ei löydykään juuri täsmälleen oppikirjan mukaista kalustoa....löytyyköhän nytkään? Mitä väliä, jos jotkut kyydit ajaa ylisuuri kalusto....organisaatio, huolto, ylläpito ym. seikat maksavat varmasti sen verran, että yli-isolla lentely on siihen verrattuna lasten leikkirahaa.

Tuollaiseen yhteiseen kopteriorganisaatioon voisi yhdistää kaikkinaisen kouluttamisen, ylläpidon, johdon, hajautusmallit rakenteineen, viestiorganisaatiot, tukitoimet.....
 
Suomen rajallisilla resursseilla meillä pyöritellään 24/7 rinnakkaisia kopteriorkestereja. Siviilipuolen sairas- ja onnettomuuslennätykset, RVL ja intti. Varmasti löytyy muutakin.

Oliskohan ihan mahdotonta paketoida yli-poikkihallinnollisesti kaikki samaan revohkaan? Varmasti nykyiseen tilanteeseenkin löytyy hyviä perusteluja, mutta ehkä viranomaiskopteritoiminta pitäisi olla kaikkineen yksissä kansissa, kuorissa ja pahveissa. So what, jos "joka tilanteeseen" ei löydykään juuri täsmälleen oppikirjan mukaista kalustoa....löytyyköhän nytkään? Mitä väliä, jos jotkut kyydit ajaa ylisuuri kalusto....organisaatio, huolto, ylläpito ym. seikat maksavat varmasti sen verran, että yli-isolla lentely on siihen verrattuna lasten leikkirahaa.

Tuollaiseen yhteiseen kopteriorganisaatioon voisi yhdistää kaikkinaisen kouluttamisen, ylläpidon, johdon, hajautusmallit rakenteineen, viestiorganisaatiot, tukitoimet.....

Lääkintäkopterit tuli nousukauden mukana. Ja monesti yksityisten rahoilla
 
Lääkärikopterit tulivat pääsääntöisesti lahjoitusvaroilla, mutta ne olivat ensihoidon kehityksen vetureita.
Tavallinen harhaluulo on yksikön suurimman arvon syntyvän kopterista, ei synny vaan siitä lääkäristä jonka ammattitaito ja osaaminen auttaa ensihoitaja isolla alueella (maakunta).
Silti kopteri tuo oman kiistattoman arvonsa, mutta on hyvä huomata, että kopterin operaattori ei ole sama organisaatio, vaan se on ostopalvelu. Periaatteessa palvelu voitaisiin ostaa Rajalta, tai PV:ltä, mutta ne tuskin pärjäisivät kilpailutuksessa.
 
Loukkaantunut itse on toki jollaisessa käsityksessä, mutta ulkopuoliset eivät. Ja koska olen skeptinen siihen ehdotettiin taksin soittamiseen, yhteydenpito perustuu ns. Pelastusradioon. Sen vientiyhtiöiden aukottomuuden kyseenalaistan. Eli saadaanko pudonneeseen lentäjän yhteys jolla hänen vointinsa voidaan varmistaa on kyseenalainen asia. Siksi paikalle lähetettävä kopteri on nopea välinen paitsi evakuointeihin, mutta myös etsintään.
Eihän kopteri aina ole paras väline tähän, mutta ehdottoman hyödyllinen jos se on lähettyvillä.

Mitä tarkoitat vientiyhtiöillä? Ennakoiva tekstinsyöttö teki källin?

Sotilaskäytössä ei nojata mihinkään veneilijöiden hätäpoijuihin. Puheviestimahdollisuudet on ollut jo Korean sodan ajoilta lähtien. Nykyisellään kuvittelisin Hornet-piloteilla olevan käytössä jokin noista Wikipediankin listaamista jenkkiradioista, toki tuolta listan modernimmasta päästä.

Mikäänhän ei myöskään estä antamasta lentäjälle kännykkää mukaan lennolle. Ei paina paljoa eikä vie paljoa tilaa.

Myös parin toinen kone voi jäädä lentämään putoamispaikan ympärille, olettaen sen selvinneen. Ohjaaja pystyy mahdollisesti havaitsemaan, missä kunnossa hypännyt lentäjä on (liikkuuko, onko paikallaan jne.) ja ohjaamaan pelastajia paikalle.
 
Mitä tarkoitat vientiyhtiöillä? Ennakoiva tekstinsyöttö teki källin?

Sotilaskäytössä ei nojata mihinkään veneilijöiden hätäpoijuihin. Puheviestimahdollisuudet on ollut jo Korean sodan ajoilta lähtien. Nykyisellään kuvittelisin Hornet-piloteilla olevan käytössä jokin noista Wikipediankin listaamista jenkkiradioista, toki tuolta listan modernimmasta päästä.

Mikäänhän ei myöskään estä antamasta lentäjälle kännykkää mukaan lennolle. Ei paina paljoa eikä vie paljoa tilaa.

Myös parin toinen kone voi jäädä lentämään putoamispaikan ympärille, olettaen sen selvinneen. Ohjaaja pystyy mahdollisesti havaitsemaan, missä kunnossa hypännyt lentäjä on (liikkuuko, onko paikallaan jne.) ja ohjaamaan pelastajia paikalle.
Viestiyhteyden, kävi vanhanaikaisesti, sori.

Kännykän suhteen on hyvä muistaa laitteen aktiivisuus ja huono turvallisuus. Eikä ole mitään takuita toimiiko koko verkkokaan.
 
Viimeksi muokattu:
Viestiyhteyden, kävi vanhanaikaisesti, sori.

Kännykän suhteen on hyvä muistaa laitteen aktiivisuus ja huono turvallisuus. Eikä ole mitään takuita toimiiko koko verkkokaan.

Kännykässä on omat ongelmansa, mutta syvemmällä omalla alueella sen käyttö ei ole samalla tavalla riskialtista. Ylipäätään puhelun kaappaaminen tuollaisilta etäisyyksiltä valetukiaseman avulla olisi melkoinen homma, saati sitten se, että vihollinen lähettäisi omia erikoisjoukkojaan koptereineen syvälle ilmatilaamme sieppaamaan yhden lentäjän vangiksi. Ja jos sillä lällärillä tilaa vain taksin tiettyyn osoitteeseen, niin eihän vastustaja tiedä, kuka soittelee, vaikka kuulisi puhelun ja pystyisi paikantamaan sijainnin. Voi olla leipuri, lentäjä tai vaikka ravintolaan lähtijä. Akku pidetään myös luonnollisesti irti kaiken varalta, jos puhelinta ei välittömästi tarvita.

Mutta joka tapauksessa, kyllä siihen lentäjään saadaan yhteys, jos se vain tajuissaan on ja radion kantamalla on joku kuuntelemassa. Maa-asema ei välttämättä kuule suoraan pitkiltä etäisyyksiltä, mutta toinen lentokone tai helikopteri samalla alueella ilmassa poimii kyllä helposti hätätaajuuksilla käydyt keskustelut. Ja jos USA lainaa hieman kommunikaatiosatelliittiensa kaistaa, niin sitäkin kautta kulkee viesti modernilla radiolla.

On kyllä melkoisen herkullinen tuollainen AN/PRQ-7: http://radionerds.com/index.php/AN~PRQ-7
 
Kun kone iskeytyy maahan, aktivoituu sen ELT eli emergency location transmitter. Mutta lentokoneissa nyt muutenkin toiminnot tuplataan tai triplataan, joten kyllä kai tuo känny mukaan joutaa.
 
Mikä NH-90 tekee niin kalliin ja monimutkaisen huoltaa? Aiemmin tulikin jo esille että tankkaamiseen tarvitaan erikoisauto, mikä on kyllä ihan käsittämätöntä. Mitä hyötyä tallaisesta ratkaisusta voi olla? Valmistajalla on kyllä käsittääkseni ennestäänkin ihan normaalihintaisia koptereita. Entä miten paljon tästä 16 000e maksavasta lentotunnista rahallisesti mahtaa jäädä kotimaahan?

Kopterityypillä alkaa kuitenkn olla ikää jo sen verran että lastentaudit luulisi olevan pikkuhiljaa korjattu
 
Erikoisauto tankkaamiseen? Poikkeaako polttoaine/liitin/paine jotenkin radikaalisti "vakioista"? Hawk juo "yleisjuomaa", Hornetillekin sitä saa antaa, mutta pääosin pitäisi juottaa "vähän lisäaineella viritettyä".
 
@STech Yleensä ei kannata kutsua jotain käsittämättömäksi jos on täysin epätietoinen kyseisestä asiasta, mutta kysyä voi aina tai ottaa asioista selvää.

Maavoimien kalusto jota käytetään NH90 tankkaamiseen ei varmaankaan ole sen erikoisempaa kalustoa kun muunkaan lentokaluston tankkaukseen käytetty. Pieniä koptereita/lentokoneita voidaan tankata varmaankin normaalilla huoltoasemaltakin tutulla pistoolilla, mutta jos tankit ovat isommat tarvitaan painetta, jotta tankkaus voidaan suorittaa järkevässä ajassa. Tällöin liitin on erilainen ja tankkausajoneuvossa pitää olla laitteisto korkeamman paineen tuottamiseen. @crane voi varmaankin kommentoida tätä

Mitä tulee noihin lentotuntihintoihin niin pitäisi tarkemmin tietää mitä ne pitää sisällään jotta niitä voitaisiin verrata muihin konetyyppien/käyttäjien lukuihin.
 
Tosiaan Ilmavoimien konekalustosta lähes kaikki vinkaa lukuunottamatta on painetankattavia koneita(huom en tiedä PC-kaluston osalta miten on). Painetankkaus tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että meillä on auto mikä saa tuotettua tarvittavan paineen letkuun ja letkun päässä koneiden tankkausliittimeen sopiva pää.
Tavallinen huoltiksen pistooli ei käy vaan käytetään ns "carter"-liitintä.
60427BH46H.18575017_large.jpg

Tankkauspaine vaihtelee konetyypeittäin ja tosiaan vaihtelee myös polttoaineen sekaan menevän lisäaineen määrä.
Periaatteessa lentokoneiden tankkaukseen voitaisiin käyttää pienellä muutoksella myös ihan tavallisia säiliöautoja, joilla toimitetaan huoltoasemillekin polttoaineet.
EDIT: Tosiaan, NH-90-koneissa on myös tuollainen paineliitin.
 
Onko tietoa, onko suomalaisiin koptereihin suksia? Ruotsalaisilla ilmeisesti ainakin on ja voisi kuvitella olevan täälläkin käyttöä.

rotor81uk_rotor_on_line_page_03_image_0001_500x0.jpg
 
Onko tietoa, onko suomalaisiin koptereihin suksia? Ruotsalaisilla ilmeisesti ainakin on ja voisi kuvitella olevan täälläkin käyttöä.

rotor81uk_rotor_on_line_page_03_image_0001_500x0.jpg
http://www.invent-gmbh.de/en/company/business-activities/component-qualification/
INVENT developed a ski set using fibre composites for the NH90 used by the Swedish Air Force. The design of the part and its construction were based on the material qualification programme and on full-scale tests which took the ski sets to their ultimate load, i.e. to the limits of their load-bearing capacity.

Following the development phase and the initial sample release, the ski sets entered series production. INVENT also compiled testing and repair instructions which describe how repairs could be carried out in the field.

Pystyyköhän kopterin laskutelineet nostaan, kun on sukset "jaloissa"?
 
Kyllä useat kopukkasukset on suunniteltu siten, että ne voi kiskaista "sisään". Osa koptereistakin on sellaisia, joissa rengas jää hieman ulos, niin ei tule puhdasta " mahalaskua" helppoon.
 
Back
Top