NH90

Hoho, enpä muistanutkaan että Kopteri-Kustaan aikana visiot olivat noin suuruudenhulluja. 50-60 tst-kopteria! Mainittakoon että Länsi-Euroopan suurin tst-kopterifliitti on Iso-Britannian 67 WApachea. Majuri Laarin suositus raskaasta MH-53-kopterista "joita tarvitsisi hankkia vain muutama kymmen" ei paljoa jatkokommenttia kaipaa sekään.
Venäläiset vaihtoehdot näyttävät olleen mukana yllättävän pitkään, senkin jälkeen kun velkaoptio laukesi, epäilemättä tuonaikaisen hyvin halvan ruplan houkuttelemina.
Ansiokas leikekokoelma!

Varsin kunnianhimoisia hankkeita tosiaan. Jos nuo olisivat toteutuneet mentäisiin Maavoimissa nyt todennäköisesti ainoastaan helikoptereilla. Kaikki muu olisi ollut pakko stenata.

Hieno leikekokoelma tosiaan. Olin vähän niin kuin karkkikaupassa kun sain tuon kaverin jäämistöstä haltuuni. Materiaalia oli yhteensä useampi kopiopaperilaatikollinen. Ainoana merkittävänä puutteena se että leikkeiden alkuperä ei näy skannauksissa koska se oli merkitty papereiden kääntöpuolelle.
 
Muistakaa että lentotunnin hinta riippuu siitä paljonko lennetään. Jos koko kopterifliitti on maassa vuoden läpi paitsi yksi kopteri käy heittämässä tunnin koelennon, niin lentotuntihinnaksi tulee kymmeniä miljoonia...
NH90:n korkeat lentotuntihinnat johtunevat osaksi siitä ettei niillä lennetä niin paljon kuin tarvitsisi.

Kyllähän tuo on linjassa ulkomaisten kokemusten kanssa, on olemassa tyyppejä joissa varaosien hinta ym. tekee lentämisen hinnan korkeammaksi. Ei tuossa lasketa pääomakustannuksia.
 
Jos Ahvenanmaalla alkaa olemaan vihreitä miehiä, niin eikös NH-90:illä saa nopeasti porukkaa saarelle? Lento lähellä meren pintaa saarten ja luotojen suojassa (ja niitä riittää sadoittain) niin pitkälle kuin mahdollista.
Ahvenanmaa on niin iso saari, että kyllä sieltä laskeutumisille löytyy suojaisia paikkoja.
Sulan veden aikaan paikalle toki voidaan viedä joukkoja Jehuilla ja Jurmoilla, mutta jäiden aikaan lähes ainoa mahdollisuus on kopterit.
 
Jos Ahvenanmaalla alkaa olemaan vihreitä miehiä, niin eikös NH-90:illä saa nopeasti porukkaa saarelle? Lento lähellä meren pintaa saarten ja luotojen suojassa (ja niitä riittää sadoittain) niin pitkälle kuin mahdollista.
Ahvenanmaa on niin iso saari, että kyllä sieltä laskeutumisille löytyy suojaisia paikkoja.
Sulan veden aikaan paikalle toki voidaan viedä joukkoja Jehuilla ja Jurmoilla, mutta jäiden aikaan lähes ainoa mahdollisuus on kopterit.
En lähtisi uhraamaan koptereita kuormineen. Jos siellä on vihreitä ukkeleita on siellä myös ilmatorjuntaa. Manpadeja..
 
Varmasti siellä olisi ilmatorjuntaa. Juurikin siksi lentäminen lähellä veden pintaa niin, että saaret ja luodot suojaavat.
Saari on niin iso, että laskeutumisen voisi suorittaa aivan toisaalle kuin missä vihreät miehet ovat.
 
En lähtisi uhraamaan koptereita kuormineen. Jos siellä on vihreitä ukkeleita on siellä myös ilmatorjuntaa. Manpadeja..

Jos Ahvenanmaalla tosiaan olisi vihreitä miehiä ns. "yks kaks", sinne takuulla mentäisiin täyttä höökää ja erikoisjoukot NH:lla on ihan varteenotettava vaihtoehto. Voi tuolla olla riskinsä, mutta riskejä varmasti myös otettaisiin. Ahvenanmaan menettäminen olisi kuitenkin se suurin riski, joka toteutuessaan lamauttaisi maan.

Lentotuntihinta 1650 x 16kE = 26,4mE vuodessa. 30 vuoden ajalta about 792mE.

Lahjoitetaan NH-90:t pois, hankitaan 7 Blackhawkia tilalle, lennetään niillä sama 82.5h vuodessa = 577,5h.

UH-60 hankintahinta 21,3m USD, pyöristetään 25mE:n härpäkkeillä = 175mE

UH-60 lentotuntien hinta vuodessa 577,5 x 4000 = 2,3mE vuodessa x 30 = 69mE = pyöristetään 75mE

Yhteiskustannukset 250mE vs. 792mE. Tässä olisi siis hankittu vieläpä uudet kopterit...

Lasketaan vielä 20x UH-60 hankinta a 25mE = 500mE ja sama lentotuntimäärä kuin nykyään 30v ajan olisi 198mE, yht. 698mE eli vieläkin jäisi rahaa säästöön.

Hyvällä tuurillahan joku vieläpä maksaisi noista NH-90 koptereista. Jokainen penni, joka niistä saisi, vaikkapa sitten Kuusakoskelta, olisi askel eteenpäin.

Huolto-organisaatio sun muu... Jos tuo esittämäsi olisi kirkkaasti paras vaihtoehto niin eiköhän me tehtäisi niin jo.
 
Maailma on muuttunut sitten 80-luvusta... Sissien toiminta on nykyään aika paljon hankalampaa kuin aikana jolloin ei ollut lennokkeja ja tehokkaita sensoreita.

Samalla lailla hyökkääjän toiminta on muuttunut., kun meillä on sensoreita ja lennokkeja. Jos yhdellä, kahdella komppanialla on mukana myös Stingereitä, Luulis heidän mahdollista TST-Hekoista huolimatta, pystyvän yllättävään iskuun pienempää kolonnaa vastaan. Sissihän katoaa iskun jälkeen , kuin tuhka tuuleen.
 
Samalla lailla hyökkääjän toiminta on muuttunut., kun meillä on sensoreita ja lennokkeja. Jos yhdellä, kahdella komppanialla on mukana myös Stingereitä, Luulis heidän mahdollista TST-Hekoista huolimatta, pystyvän yllättävään iskuun pienempää kolonnaa vastaan. Sissihän katoaa iskun jälkeen , kuin tuhka tuuleen.

Toisaalta voi myös kysyä, että onko se sisseily sitten jonkinlainen itseisarvo? Siis voisiko sissien tehtävien tavoitteet hoitaa jotenkin muuten? Kylkimiinat ovat toki ihan jänniä, mutta voisiko suunnilleen saman saada aikaan sillä, että sisseillä on käytössään lennokkijärjestelmä (tai muita sensorijärjestelmiä), kranaatinheittimiä ja miinoja (ja tässä paikassa voisi panostaa erillaisiin älykkäisiin järjestemiin).
 
Kahden vuosikymmenen takaisia kopterivisioita lukiessa herää kysymys mitkä ovat en tämän päivän kopterihankkeet? Onko jotain yhtä älytöntä nyt suunnitelmissa?

Uskallan väittää että ei ole. 90-luvulla oli "ongelmana" että todennäköisen vihollisen suorituskyvyn romuttuessa sotalaitoksella oli yhtäkkiä liikaa aikaa. Silloin tulee näitä ajatuskukkasia. Nyt on enemmän kuin tarpeeksi puuhaa, että yrittää pysyä Venäjän kehityksessä mukana.
 
Tallink & Viking toimi vielä silloin kun vihreät olisi paikalla, sillä yhteiskunnan rattaat ei pysähdy silloin kuin tieto on ensimmäisilä.

Olin taannoin kuuntelemassa luentoa "Laivapalon sammutus".
Uskoni Tallink&Viking rintaman käyttökelpoisuuteen kärsi melkoisen kolauksen. Jos vihollinen voi ampua alas kopterin, se voi ampua sen matkustajalautan tuleen.
 
Norjalaiset ja ranskalaiset käyttävät tuota vispilää operatiivisiin tehtäviin ja saavuttavat 38% käyttöasteen. 50% on tavoite, onkohan siihen päästy? Joka tapauksessa sodan aikana kaikki tuppaa olemaan hankalampaa.

50% ilmoitettiin saavutetun joskus vuosi tai pari sitten ja samalla todettiin, että sen parempaa ei tavoitella. Sodan pitkittyessä kaikki kyllä hankaloituu, mutta niin kauan kuin pystytään toimimaan valmiina olevilla resursseilla ja prosessi on kunnossa, niin pitkälti yli 90% käytettävyydet eivät ole olleet länsikalustolla mitenkään poikkeuksellisia. Tuo 50% tavoite on asetettu ihan kustannussyistä ja jos on kova tarve parempaan, niin kustannuksista ei luonnollisesti tarvitse piitata.

Keskusteluun kopterien tarkoituksesta voi vain todeta, että mitä realistisempana uhkakuvana pitää vihreitä miehiä ja muita täysimittaista sotaa vähäisempiä konfliktin asteita, sitä suurempi merkitys helikoptereilla on.
 
Kahden vuosikymmenen takaisia kopterivisioita lukiessa herää kysymys mitkä ovat en tämän päivän kopterihankkeet? Onko jotain yhtä älytöntä nyt suunnitelmissa?
Tuon ajan vaihtoehtoiskirjallisuutta ei otettu ilmeisesti ollenkaan vakavasti. Nyt kun riittävä etäisyys asiaan on saavutettu huomaa lukiessa monia hyviä kritiikin aiheita. Esim. kopterikritiikissä nostettiin esille kenraali Ahola ja hän painotti operatiivisen laskennan huonoa tasoa. Eli vaihtoehtoiskustannuksia ei osattu tai haluttu ottaa huomioon. Tuotiin esille monet asiat parempana vaihtoehtona, joihin sittemmin päädyttiin. Esim. raskaat raketinheittimet. Ei olisi ollut varaa päätyä jos taisteluhelikopterit olisi hankittu.
 
Lentotuntihinta 1650 x 16kE = 26,4mE vuodessa. 30 vuoden ajalta about 792mE.

Lahjoitetaan NH-90:t pois, hankitaan 7 Blackhawkia tilalle, lennetään niillä sama 82.5h vuodessa = 577,5h.

UH-60 hankintahinta 21,3m USD, pyöristetään 25mE:n härpäkkeillä = 175mE

UH-60 lentotuntien hinta vuodessa 577,5 x 4000 = 2,3mE vuodessa x 30 = 69mE = pyöristetään 75mE

Yhteiskustannukset 250mE vs. 792mE. Tässä olisi siis hankittu vieläpä uudet kopterit...

Lasketaan vielä 20x UH-60 hankinta a 25mE = 500mE ja sama lentotuntimäärä kuin nykyään 30v ajan olisi 198mE, yht. 698mE eli vieläkin jäisi rahaa säästöön.

Hyvällä tuurillahan joku vieläpä maksaisi noista NH-90 koptereista. Jokainen penni, joka niistä saisi, vaikkapa sitten Kuusakoskelta, olisi askel eteenpäin.

Unohdat nyt että 20 x UH-60 ei ole suorituskyvyltään sama kuin 20 x NH-90. Seitsemän sellaista ei sitten ole lähelläkään. Mikset vertaillut saman tien yhden polkupyörän kustannuksia NH-fleettiin? Olisi vielä halvempaa ja aivan yhtä järkevää.

Jos pelkkä henkilö- tai kuormankuljetuskykyä käytetään yksinkertaisena mittarina niin laskeppas sitten montako UH-60:aa tarvittaisiin. Sitten kalkuloi montako kuskia ja mekaanikkoa tarvittaisi lisää ja niistä aiheutuvat menot. Aletaan pääsemään jo lähemmäs mutta ollaan silti helvetin kaukana totuudesta. Ei kuitenkaan niin kaukana kuin esittämissäsi numeroissa.
 
Kysymys on myös siitä oikeasta tarpeesta eli kuinka realistista on ylipäätään, että lennätetään kompaniallinen äijiä jonnekin korpeen? Medevac on asia sinänsä ja siinä taas koptereiden määrä nousee suhteessa niiden kuljetuskykyyn, omasta mielestäni tärkeämmäksi. Ne äijät ei siellä korvessa yksin tee mitään vaan tarvitsevat tukiosia jotka joutuu edelleen sinne paikalle menemään pyörillä tai teloilla.


Eikö nykyajan Sissikoulutuksen saanut komppania, joka nopeasti on Hekoilla tuotu läheisyyteen, pysty enää tuhoamaan pientä korpitielle ilmestynyttä kolonnaa ja nopeasti sen jälkeen häviämään metsän kätköihin? Ei siihen mitään tukiosia tarvi, ei tarvinnut ennenkään. Eikö tuo ole nimenomaan sitä nykyajan liikkuvaa sodankäyntiä?
Väitteeni pystyy kumoamaan vain, alan ammattimies, joka todella osaa sen minulle perustella(senkin jälkeen epäilen). Ei siis mikään kaltaiseni nettisoturi.
 
Edellisellä sivulla keskusteltiin penkkien määrästä. Jotta tulisi vielä monimutkaisemmaksi, heitetään mukaan PV:n näkemys:

  • Miehistö 2 + 1
  • Matkustajia 16

http://maavoimat.fi/nh90

Entä sattuuko joku tietämään, kuka hoitaa oviampujan tehtäviä? Ressut vai palkattu henkilöstö? Jos palkattu henkilöstö, niin onko se jonkun päätehtävä vai hoitaako esim. mekaanikot oman työnsä ohessa? Voisi meinaan olla aika kysyttyä hommaa varusmiesten keskuudessa... ja hyvät promovideot siitä ainakin saisi. :uzi:
 
Olin jo pitkään sitä mieltä, etten enää jaksa kirjoitella Maanpuolustus.netiin, koska liian monta kertaa on jo haukuttu vihervassariksi. Porukalla on kuitenkin niin vääriä/vanhentuneita käsityksiä kopukoista, että ehkä niitä on kuitenkin syytä oikaista...

Minulla on ollut ilo olla mukana kahdessa harjoituksessa, joissa mukana on ollut kopterit. Toisesta on jo hetki aikaa ja silloin mukana oli yksi Mi-8. Viime syksynä olin harjoituksessa, johon osallistui muutaman päivän ajan NH-90. Pääsin tutustumaan kopukkatoimintaan asiakkaan/tilaajan roolissa ja täytyy sanoa, että minusta on näiden kokemusten myötä tullut kopteriuskovainen!

Muutamia havaintoja:
  • Kopterit ovat varmasti kalliita operoida rauhan aikana, mutta se toimintatehon lisäys, minkä pienikin määrä koptereita tuo kriisin/sodanaikaan maksaa itsensä takaisin. Pelkästään yksi kopteri toi toimintaan sellaista tempoa ja tehokkuuden kasvua, että sitä ei olisi ollut mahdollista saavuttaa millään maassa kulkevalla härvelillä.
  • Minut yllätti se tehtäväkentän laajuus, joihin kopteri tarjosi oivan työkalun. Veikkaan, että puolustusvoimissakin aletaan vasta ymmärtää kaikki ne lisäarvot, joita koptereilla voidaan saavuttaa. Suurvalta-armeijoissahan tämä on ollut itsestäänselvyys jo 1970-luvulta.
  • Samoin minut yllätti lentosuoritteiden määrä, joita nykyaikainen kopteri pystyy suorittamaan. Kopteri ei todellakaan makaa platalla, vaan niitä kyllä käytetään ja käytöstä syntyy lisäarvoa. Keskimääräinen tehtävä ei kestä kauaa ja vuorokauteen mahtuu useita tehtäviä.
  • Nykyaikaisen sotilaskopterin ampuminen alas ei ole suomalaisessa maastossa todellakaan mikään helppo rasti. Minulle oli suuri yllätys se, mistä ja miten esim. NH-90 lentää. Vastaavaan pystyy (tai pystynevät) itäiset kopterit eli vastustajan kopterit tulee todellakin ottaa omassa toiminnassa huomioon. NH-90 on muuten myös hämmästyttävän hiljainen, siinä on selkeä ero mm. Mi-8:aan.
  • Koptereita ei ole pakko käyttää keskitetysti, jo pieni määrä tuo toimintaan lisäarvoa. Tosin voin kyllä kuvitella, että keskitetty käyttö tuokin lisäarvoa jo runsaasti enemmän!
  • Harjoitusten lisäksi olen voinut seurata NH-90:n lentoa täällä pääkaupunkiseudulla ja muutamissa lentonäytöksissä. Minulla on vahva, ehkä subjektiivinen näkemys eri kopukoista: Mi-8 on tehty 1970-luvun taistelukentälle, Blackhawk 1990-luvun taistelukentälle ja NH-90 2020-luvun taistelukentälle. Meillä on nykypäivään juuri oikea kopteri!
  • Monipuolisen kuljetuskyvyn lisäksi nykyaikainen kopteri on erittäin monipuolinen sensori ja aselavetti. Jälleen kykyjä, joita ei kannata väheksyä.
  • Parikymmentä kopteria on Suomen maavoimien kokoiselle pumpulle aika hyvä määrä. Suuremmalle määrälle löytyisi helposti käyttökohteita, mutta rauhanaikainen kustannus kasvaa jo liian suureksi. Venäjä on esimerkiksi ilmoittanut hankkivansa 1000 uutta kopteria. Vaikka määrä jäisi kolmannekseen, naapurin kopteriarmada tulee olemaan huomattava ja ihan syystä.
  • lentotuntihintojen vertailu on aivan sitä maanpuolustus.netiä itseään. Jos todellisuus olisi se, että saman suoritteen saisi murto-osalla kustannuksista, pv olisi varmasti jo tehnyt toimenpiteitä. Kopukka on kallis, mutta monesti aivan lyömätön apuväline!
 
Montako noita ”kuularuiskuja” hankittiin? Tuskin edes puoliin koptereihin veikkaisin. Tärkeintä että uutiskuviin saadaan minigunit ja muihin PKM konekiväärit.
 
Montako noita ”kuularuiskuja” hankittiin? Tuskin edes puoliin koptereihin veikkaisin. Tärkeintä että uutiskuviin saadaan minigunit ja muihin PKM konekiväärit.
Miniguneja? Muistelen puhutun kahdestakymmenestä. Joskin sitten ihmettelen, miten niitä on hoitanut myös RG-autojen katolle.
 
Back
Top