Löyty netistä tällainen "vastuujako keskustelu" rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien helikopterien käytöstä virka-aputehtävien yhteydessä.
Juttu on Turun Sanomista vuodelta 2009.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/98...t+kopterit+++siirtyvat+siviilien+pelastajiksi
Ensi vuoden alusta merihätään joutunut tai metsään eksynyt saattaa saada kyydin turvaan puolustusvoimien uudella NH90-kuljetushelikopterilla. Utin jääkärirykmentin NH90-komppanian koulutus on edennyt siihen pisteeseen, että kalustoa voidaan tarjota virka-avuksi esimerkiksi pelastuslaitokselle tai rajavartiolaitoksen meripelastustehtäviin.
– Tarkoituksena on käynnistää virka-apupäivystys 4.1. alkaen. Virka-aikana valmiusaika tulee olemaan puoli tuntia, ja virka-ajan ulkopuolella päivystys tehdään niin sanottuna kotipäivystyksenä, eli saamme helikopterin ilmaan kahden tunnin sisällä hälytyksestä, selvittää Utin jääkärirykmentin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Ali Mättölä.
Virka-apupäivystystä ryhdyttiin puuhaamaan heti, kun kopterit päätettiin hankkia 2000-luvun puolivälissä. Mättölä muistuttaa, että vaikka NH90:t on ensisijaisesti tarkoitettu armeijan kriisiajan käyttöön, puolustusvoimien toinen päätehtävä on muiden viranomaisten tukeminen. Armeijakäyttöön suunniteltu kopteri soveltuu Mättölän mukaan hyvin myös siviilitehtäviin.
– Siinä on hyvät lento- ja liikehdintäominaisuudet, sillä pystytään lentämään kaikissa sää- ja näkyvyysolosuhteissa ja lentonopeus on suurempi, eli NH90 pystyy kulkemaan nopeammin saman matkan kuin rajavartiolaitoksen Puma.
”VALTAKUNTA ON ISO
JA LÄÄNIÄ RIITTÄÄ”
Rajavartiolaitoksen vartiolentuelaivueen apulaiskomentaja Risto Jääskeläinentoppuuttelee silti hieman puolustusvoimien intoa. Hänen mukaansa rajavartiolaitos on edelleen meripelastustehtävissä johtava viranomainen.
– Tietysti puolustusvoimien isoilla koneilla on oma statuksensa, mutta ne ovat tyypiltään taktisia kuljetuskoneita, joten toiminta eroaa meidän kulttuuristamme. Puolustusvoimien päivystämisestä voin todeta sen verran, ettei meillä ole suunnitelmissa muuttaa käytäntöjämme. Rajavartiolaitos on edelleen meripelastuksen johtava viranomainen, ja meidän koneet on tähän tehtävään hankittu, Jääskeläinen toteaa.
Hanke on kuitenkin edennyt hyvässä yhteisymmärryksessä, hän kiittelee.
Myös Mättölä korostaa, että pelastustehtävien ensisijainen vastuu on yhä rajavartiolaitoksella.
NH90:t lähtevät töihin vain, mikäli rajavartiolaitos niin hyväksi katsoo. Tarvittaessa esimerkiksi varusmiesten harjoitukset keskeytetään.
– Olemme haarukoineet, että vuoden aikana puhuttaisiin noin 10–20 tehtävästä, Mättölä laskee.
Jääskeläinenkin myöntää, että puolustusvoimien virka-avusta on hyötyä. Päällekkäisyys ei ole ongelma, hän toteaa.
– Valtakunta on iso ja lääniä riittää. NH90:t tuovat lisäarvoa erityisesti maalla tapahtuvaan pelastustoimeen. Käytännössä puolustusvoimat vähentävät meidän tarvetta olla joka paikassa, joten voimme keskittyä päätehtäväämme eli meripelastukseen.
VIISI MIEHISTÖÄ
KOULUTETTU
Jos puolustusvoimilta irtoaa apua pariinkymmeneen tehtävään, käytännössä pelastustehtävät jäävät yhä rajavartiolaitokselle. Pumat tekevät vuosittain noin 350 erityyppistä pelastuskeikkaa.
– Se on aika paljon, ja määrä on myös melko vakiintunut. Suurin osa niistä on meripelastustehtäviä. Korkeintaan 30 prosenttia on muuta, eli maalla tai saaristossa tapahtuvaa toimintaa, Jääskeläinen listaa.
Utin jääkärirykmentti on kouluttanut viisi 3–4 hengen miehistöä päivystystä varten. Palkat ja muut kustannukset syövät puolustusvoimien varoja noin 160 000 euroa vuodessa.
– Uskomme, että pystymme hoitamaan kunnialla tämän tehtävän, Mättölä tiivistää.
