Maavoimien uuden helikopterin lentotunnin hinta on lähes 16 000 euroa – 6 600 euroa enemmän kuin Hornetin
Suomi tilasi vuonna 2001 NH90-kuljetushelikoptereita 20 kappaletta. Niiden yhteishinta oli alun perin 350 miljoonaa euroa.
NH90-helikopteri oli Rovaniemellä maaliskuussa 2015. (KUVA: ESA SYVÄKURU / HS)
Jarmo Huhtanen HS
Julkaistu: 22.1. 18:48
VALTIOVARAINMINISTERIÖN laskelmien mukaan Maavoimien käyttämän uuden NH90-kuljetushelikopterin lentotunnin hinta on noussut parissa vuodessa yli kaksinkertaiseksi.
Lentotunnin hinnaksi on arvioitu tälle vuodelle 15 900 euroa. Vuonna 2015 toteutunut lentotunnin hinta oli vain 6 832 euroa.
Samaan aikaan Hornet-hävittäjän lentotunnin hinta on noussut paljon vähemmän eli viidenneksen: 7 469 eurosta 9 250 euroon.
VALTIOVARAINMINISTERIÖN vertailussa Ilmavoimien hävittäjän lennättäminen on yli kolmanneksen edullisempaa kuin Maavoimien kuljetushelikopterin.
Miten helikopterien käytön kustannusten ponnahdus on selitettävissä, Maavoimien ilmailun päällikkö, everstiluutnantti Jaro Kesänen?
”Ei voi sanoa, että kustannukset olisivat ponnahtaneet. Kaluston hankintavaihe on päättymässä, jolloin hankkeen sisältämät ylläpito-osuudet siirtyvät osaksi käyttökustannuksia”, Kesänen sanoo.
Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että iso osa uusien helikoptereiden ylläpidon vaatimista kustannuksista on tähän asti ollut piilossa eli osana koptereiden kauppahintaa.
Esimerkiksi helikoptereiden tukipalvelut, jotka aiemmin katettiin koptereiden ostohinnassa, muuttuivat vuosi sitten maksullisiksi.
Maavoimat on nyt vastaanottanut kaikki helikopterit, jolloin niiden ylläpitokulut ovat siirtyneet kokonaan Puolustusvoimien kontolle. Tämä näkyy suoraan helikopterien keskimääräisessä lentotunnin hinnassa.
SUOMI tilasi vuonna 2001 NH90-kuljetushelikoptereita 20 kappaletta. Niiden yhteishinta oli alun perin 350 miljoonaa euroa.
Kyseessä oli uusi kopterimalli, jonka kehittäminen osoittautui vaikeaksi. Toimitukset myöhästyivät. Vieläkin kymmenen Suomen ostamaa kopteria odottaa päivitystä lopulliseen versioon. Se tapahtuu ensi vuoden loppuun mennessä.
”On haasteellista verrata Hornetia ja NH90-helikopteria”, sanoo Kesänen.
”Luvut eivät ole keskenään suoraan vertailukelpoisia. Puhumme elinkaaren eri vaiheissa olevasta suorituskyvystä. Toinen elää elinkaarensa loppupäätä ja toinen on vasta rakentumassa.”
Kesäsen mukaan Suomen kuljetushelikopterit eivät ole sen kalliimpia lentää kuin muutkaan maailmalla olevat vastaavat helikopterit.
Armeija lennättää NH90-koptereita nyt kuitenkin vähemmän kuin niitä hankittaessa suunniteltiin, koska Puolustusvoimilla on rahaa odotettua vähemmän.
Tänä vuonna NH90-lentotunteja tulee 1 650. Vertailun vuoksi 62 Hornetilla lennetään noin 8 800 tuntia.
NH90-HELIKOPTERIEN käytettävyys on ollut heikolla tasolla. Pahimmillaan suurin osa kalustosta on seissyt huollossa, korjattavana tai odottamassa varaosia.
Koptereiden korjaukset ovat kestäneet kauan ja varaosien hinnat ovat olleet korkeita.
Kesänen sanoo, että korjausten ja varaosien suhteen tilanne on parantunut. Yhtenä syynä on se, että valmistajan NH Industriesin linjoilla ei ole enää sellaista ruuhkaa kuin takavuosina. Kesäsen mukaan ongelmaan on myös puututtu määrätietoisesti Suomen puolustushallinnossa.
Käytettävyys on saatu nostettua noin 50 prosenttiin eli puolet koneista on lentokelpoisia. Käytettävyyttä ei yritetä kuitenkaan enää nostaa, koska rahat eivät riitä koneiden lennättämiseen.
Onko Puolustusvoimilla siis liikaa kuljetushelikoptereita?
”Jos kysytään, onko juuri tälle päivälle liikaa koneita, kun lennämme lentokoulutusta, tuemme muita viranomaisia sekä joukkojen harjoittelua ja valmistautumista kriisiaikaan, niin vastaus voisi hyvinkin olla kyllä”, Kesänen myöntää.
”Mutta jos mietimme, mihin suunnittelemme niitä kriisiaikana käytettävän, niin en allekirjoita, että meillä olisi liikaa helikoptereita.”
Tuollainen hintaero on mielestäni täysin tolkuton, eikä sitä voi perustella enää yhtään millään verukkeella. 
