Ei hyvän tähden, mitä miettimistä siinä on? Tänne tulee nykyään niitä jotka tätä silpomista harrastaa joten tietenkin pitää olla laki joka sen kieltää. Ennen ei tarvittu kun ei täällä juuri ollenkaan ollut näitä pakolaisia tämmöisiä määrinä kuin nykyään.
Se on jo pahoinpitely tai törkeä pahoinpitely. HS:n jutun mukaan THL:n tutkintapäällikkö Reija Klemetin "mielestä ongelma ei ole laki vaan se, että mahdolliset tapaukset eivät tule viranomaisten tietoon."
Kaksi aukeamaa HS:ssä, joten en kaikkea lähde kirjoittamaan. Kuitenkin joitakin otteita samasta artikkelista:
'Ikraam Abdi ja Khadra Sugulle ovat espoolaisia terveydenhoitajia. Abdi muutti Suomeen lapsena Somaliasta, Sugulle on syntynyt Suomessa. He ovat olleet aktiivisia silpomisen vastaisessa työssä ja esimerkiksi järjestäneet THL:n kanssa keskustelutilaisuuksia.
Joitakin vuosia sitten he kokivat, ettei julkinen keskustelu vastannut heidän kohtaamaansa todellisuutta. Heidän mielestään silpomisongelmaa on paisuteltu.
Abdi työskentelee neuvolan terveydenhoitajana ja kohtaa työssään juuri Suomeen muuttaneita turvapaikanhakijoita. Heitä saapuu myös maista, joissa silpomista yhä harjoitetaan: esimerkiksi Somaliasta, Etiopiasta, Eritreasta, Syyriasta, Sudanista ja tietyiltä kurdialueilta.
"Lähes kaikki naiset tietävät valmiiksi, että silpominen on Euroopassa kielletty. He tietävät, että se on rikos, vaikka heillä ei olisi tarkkaa tietoa juuri Suomen lainsäädännöstä", Abdi sanoo.
Hänen mukaansa naiset pelkäävät menettävänsä lapsensa, jos he tekevät näille jotain kiellettyä.
Hän ei usko, että erillislaki toisi mitään uutta käytännön ehkäisytyöhön. Hänen mukaansa nykyinen laki riittää pelotteeksi.
Silpomista koskevissa asenteissa on ylipäätään tapahtunut huikea muutos parinkymmenen vuoden aikana, Abdi sanoo.
"Ihmisillä on älypuhelimia ja enemmän tietoa kaikkialla. Usein naiset sanovat, että he eivät aio tehdä tyttärelleen sitä vääryyttä, mikä heille on tehty."
Hän ei sulje pois sitä, että jotkut tytöt saattavat olla vaarassa joutua silvotuksi.
"Emme voi kuvitella, että täällä asuu näin paljon silpomisen riskimaista tulevia ihmisiä, eikä sitä tapahtuisi lainkaan. On kuitenkin väärin antaa kuva, että Suomessa ongelma olisi laaja."
(- - -)
Sugulle on samoilla linjoilla. Silpomiskeskustelussa uhriutetaan hänen mielestään herkästi kaikki tiettyihin vähemmistöihin kuuluvat eikä huomata, että monien osalta perinne on jo katkennut.
"Kuulun itse riskiryhmään, sillä äitini on silvottu mutta minua ei. En edes tiennyt lapsuudessani koko asiasta. Äidin mielestä se ei kuulunut minulle."
(- - -)
"Jos täällä [pääkaupunkiseudulla] somaliyhteisössä saadaan tietää, että tyttöä ollaan viemässä ulkomaille silpomista varten, yhteisö yrittää [haastateltujen somalitaustaisten] naisten mukaan estää asian. Viranomaiset eivät välttämättä saa tietää", Alakärppä sanoo.
(- - -)
Gynekologi kertoi aikoinaan Nadialle, että tämä voisi tehdä rikosilmoituksen. Teko ei ollut vanhentunut, ei ole vieläkään, sillä törkeä pahoinpitely vanhenee 20 vuodessa. Mutta Nadia ei ole halunnut vielä asiaa eteenpäin.
"En ole halunnut kaivaa esiin jotain, mikä on jo haudattu. Olen saavuttanut asian kanssa rauhan."
Viranomaisille puhuminen merkitsisi välien katkaisemista perheeseen. Se olisi uusi trauma.
(- - -)
Nadia kannattaa siitä huolimatta tyttöjen sukuelinten silpomisen kriminalisoimista laissa erikseen. Jos muutamakin tyttö joutuu silvotuksi, laki ei ole hänestä tarpeeksi vahva.
"Kun ihmiset ymmärtävät, että teolla on vakavia seurauksia, he eivät tee sitä niin helposti. He miettivät kaksi kertaa."
Hän on yrittänyt puhua ympärileikkauksesta myöhemmin omien vanhempiensa kanssa. Se on väkinäistä, hän sanoo. Nadia ajattelee, että vanhemmat olivat tietämättömiä. Että he luottivat vääriin ihmisiin.
Vanhemmat vaikuttavat katuvan asiaa.
"He tietävät, että heidän ei olisi pitänyt tehdä sitä."'