Oikeudenkäyttö

off topic

Luonnevika ei puhumalla parane. Persoonallisuushäiriöinen...

Narsistisen persoonallisuushäiriön eri alatyyppien kohdalla asia on käsittääkseni niin, että jos häiriöisellä on
- sairaudentuntu
- aito ja todellinen halu parantua
- halu myöntää oma osuutensa häiriöstä
- korjata se ja maksaa korjaamisen ei-rahallinen hinta
- halu luopua siitä vallasta ja vallan tunteesta jota narsistisuus tuo
- halu luopua siitä ylemmyyden ja erehtymättömyyden tunteesta joka asiaan liittyy
- halu olla itselleen ja muille rehellinen
- halu kohdata ja hoitaa kuntoon minuutensa pirstaleisuus
ja muutama muu pikkujuttu, niin parantumisennuste voi nousta nollasta ihan valtavasti.

Tämmöiseen tilaan pitkäaikaisesti päätyvät sairaalloisen narsistiset ihmiset ovat suurin piirtein yhtä yleisiä kuin lentäessään sukkia neulovat Mansikit. Narsisti haluaa olla narsisti ja pitää kynsin hampain kiinni "oikeudestaan" siihen.

Toipumiseen valmiiden harvinaisuudesta huolimatta sairaassa narsismissa pysytteleminen on kuitenkin osin oma valinta. On olemassa todellinen mahdollisuus valita toisin, mutta narsisti ei halua tehdä niin.

Vähän sama kuin vaikka sairaassa alkoholismissa. Ketään ei voi parantaa ulkoa käsin hoitamalla. Ihminen voi kuitenkin lähteä paranemiseen vievälle tielle sillä että suostuu kohtaamaan totuuden itsestään. Sitä narsisti ei kuitenkaan halua juuri koskaan tehdä.

Vähän kyynisesti ja leikillisesti voisi sanoa, että "henkilö on itse valinnut olla patologinen tapaus".
 
off topic



Narsistisen persoonallisuushäiriön eri alatyyppien kohdalla asia on käsittääkseni niin, että jos häiriöisellä on
- sairaudentuntu
- aito ja todellinen halu parantua
- halu myöntää oma osuutensa häiriöstä
- korjata se ja maksaa korjaamisen ei-rahallinen hinta
- halu luopua siitä vallasta ja vallan tunteesta jota narsistisuus tuo
- halu luopua siitä ylemmyyden ja erehtymättömyyden tunteesta joka asiaan liittyy
- halu olla itselleen ja muille rehellinen
- halu kohdata ja hoitaa kuntoon minuutensa pirstaleisuus
ja muutama muu pikkujuttu, niin parantumisennuste voi nousta nollasta ihan valtavasti.

Tämmöiseen tilaan pitkäaikaisesti päätyvät sairaalloisen narsistiset ihmiset ovat suurin piirtein yhtä yleisiä kuin lentäessään sukkia neulovat Mansikit. Narsisti haluaa olla narsisti ja pitää kynsin hampain kiinni "oikeudestaan" siihen.

Toipumiseen valmiiden harvinaisuudesta huolimatta sairaassa narsismissa pysytteleminen on kuitenkin osin oma valinta. On olemassa todellinen mahdollisuus valita toisin, mutta narsisti ei halua tehdä niin.

Vähän sama kuin vaikka sairaassa alkoholismissa. Ketään ei voi parantaa ulkoa käsin hoitamalla. Ihminen voi kuitenkin lähteä paranemiseen vievälle tielle sillä että suostuu kohtaamaan totuuden itsestään. Sitä narsisti ei kuitenkaan halua juuri koskaan tehdä.

Vähän kyynisesti ja leikillisesti voisi sanoa, että "henkilö on itse valinnut olla patologinen tapaus".

Michael Marialla olisi aikaa pohtia asiaa asiantuntijoiden avustuksella Niuvanniemessä vaikka koko loppuikänsä.

Ei tuo Penttilän suuntautuneisuus tai kieroontuneisuus ole oiennut elämän ensimmäisen puolivuosisadan aikana sen paremmin vapaudessa kuin vankilassakaan.

Missä määrin persoonallisuushäiriöt ovat synnynnäisiä tai geneettisesti periytyviä ominaisuuksia, varmaan vaihtelee. Taipumusten harjoittaminen ja toteuttaminen muiden tuhoksi on kuitenkin tietoinen valinta. Omat kokemukset ovat lähinnä machiavellistisestä manipuloijasta.

All three dark triad traits are conceptually distinct although empirical evidence shows them to be overlapping. They are associated with a callous-manipulative interpersonal style.

1588148557807.png
https://en.wikipedia.org/wiki/Dark_triad
 
Viimeksi muokattu:
Parempi pitää kyy kopassa ja hattivatti aisoissa niin ei käy lompakon päälle:cool:


Ampumaharjoituksissa muiden nähden masturboinut varusmies sai sakkorangaistuksen
Varusmies oli myös esitellyt sukuelimiään varsin avoimesti tuvassa muille varusmiehille.

Porin prikaatissa palvellut alikersantti on tuomittu sotilaan sopimattomasta käytöksestä sakkorangaistukseen.
Tuomion taustalla on miehen estoton tapa esitellä ja käsitellä sukuelimiään vuonna 2018 palveluksensa aikana.

Syytteen mukaan mies oli vapaa-aikana tuvassaan muiden varusmiesten läsnäollessa esiintynyt toistuvasti alastomana ja esitellyt sukuelintään "heilutellen heppiään" aiheuttaen pahennusta muille tuvassa oleskelleille.
Mies oli myös ampumaharjoituksen harjoitusalueella masturboinut majoitusteltan naamioverkon alla toisen varusmiehen kuvatessa suorituksen videotallenteelle.

Alikersantti myönsi toimineensa syytteessä kuvatulla tavalla.
Hänet tuomittiin maksamaan 25 päiväsakkoa.
Maksettavaa kertyi 150 euroa.
Tuomio ei vielä ole lainvoimainen eli siitä voi valittaa.
 
Miksei, onko joku laki muuttunut?

Pelkkä persoonallisuuden häiriö ei ole peruste pakkohoidolle. Sitä pohdittiin 2006 mutta käsittääkseni siitä ei tullut lakia. Ihan varma en ole asiasta.

Penttilä ei ole syyntakeeton, joten pakkohoito sen perusteella ei tule kysymykseen. Vaikka hänellä on piuhat sekaisin päässään, hän ei ole oikeustoimikelvoton.

Siltavuoren tapaus oli hiukan erilainen. Hänet tuomittiin alentuneesti syyntakeisena ja hänen todettiin olevan vaaraksi muille mielentilansa takia vapauduttuaan.

On mahdollista, että Jammu ei alun alkaenkaan ollut ollenkaan järjissään, mutta kun kansa vaati linnatuomiota niin hänet todettiin vain "varttihulluksi". Pelkona oli, että hän pääsisi nopeasti pois mielisairaalasta eikä saisi teoistaan tuomiota. Asia meni kuitenkin ihan hyvin lopuksi.

Totta kai Penttilä kuuluisi laitokseen loppuelämäkseen. On hän sen verran sekaisin eikä hän linnan opeilla mihinkään muutukkaan (ei taida kyllä muuttua lääkäreiden opeillakaan). Mutta ei taida pykälät taipua.
 
Vuonna 2020 kuusitoista murhaajaa vapautuu vankilasta. Heidän rikostensa seurauksena menetti henkensä 21 ihmistä, joista kuusi oli naisia. Murhattujen joukossa oli myös kaksi pientä lasta.

Useimpien vapauttavien päätösten perusteissa mainitaan vankeusajan käyttäytyminen, rangaistusajan suunnitelman onnistuminen tai osittainen onnistuminen, opiskelu ja päihteettömyys.
Vankilatyöntekijöiden mukaan hovioikeus kuitenkin tekee vapautuspäätökset liian kaavamaisesti ja heitä kuulematta.

Vankiloissa on myös toimintavelvollisuus eli vankien tulee joko osallistua työntekoon tai opiskella. Ainakin tämä näyttö siis saadaan kaikilta.

Kolmessa tapauksessa Rise on vastustanut vapauttamista. Hovioikeuden perustelut ovat huvittavia. Joskus perusteluksi riittää "keskimääräistä pitempi vankeusaika".

 
Tuo päiheettömyys vankilassa....no totta vitussa ne on päihteettömiä vankilassa kun ei siellä ole linnapubia tai Alkon osastoa vankilan kioskissa. Joten se ei pitäisi olla peruste yhtään mihinkään koska se on itsestäänselvyys.
 
Jos baarimikon paikalla olisi ollut poliisi, olisiko tämä saanut ampua ja jäänyt rangaistuksetta?
Perustuslakiin pitäisi kyllä lisätä luovuttamaton oikeus puolustautua kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla oikeudetonta hyökkäystä vastaan. Jälleen kerran oikeus asetti uhrille velvollisuuden olla rajattomasti hakattavana.


Baarimikko puukotti asiakasta helsinkiläisessä Blue Ocean -ravintolassa Pohjois-Haagassa marraskuussa 2018.

Tapahtumat saivat alkunsa, kun ravintolan työntekijä ei tarjoillut eräälle pöytäseurueelle alkoholia.

Tästä tuli riitaa pöytäseurueesta yhden henkilön ja ravintolan työntekijän välille.

Pöytäseurueeseen kuulunut henkilö oli tullut luvatta henkilökunnalle varatulle alueelle, ja työntekijä tuuppi häntä pois ja alkoi soittaa poliisille. Pöytäseurueeseen kuulunut 22-vuotias hermostui tilanteessa ja pui käsiään nyrkkiin ollessaan tarjoilutiskillä. Työntekijä puolestaan otti puukon käteensä. Nopeassa yhteenotossa ravintolan 22-vuotias asiakas löi useita kertoja häntä huomattavasti pienikokoisempaa työntekijää ja 55-vuotias työntekijä puolestaan puukotti asiakasta.

Asiakkaan rintakehään aiheutui veitsen lyönnistä asiakkaan rintakehään kymmenen senttimetriä pitkä syvä haava, joka lävisti rasvakudoksen ja rintalihaksen sekä yhden kylkiluista.

Molemmat saivat Helsingin käräjäoikeudessa tuomion välikohtauksesta, työntekijä hätävarjelun liioitteluna tehdystä tapon yrityksestä ja asiakas pahoinpitelystä. Asiakas vaati, että hänelle pahoinpitelystä tuomittua sakkorangaistusta alennetaan. Helsingin hovioikeus päätti keskiviikkona, että aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ei ole.

Asiakkaan rangaistukseksi jäi siten 70 päiväsakkoa ja työntekijän rangaistukseksi oli 2 vuotta 6 kuukautta vankeutta.


 
Totta kai Penttilä kuuluisi laitokseen loppuelämäkseen. On hän sen verran sekaisin eikä hän linnan opeilla mihinkään muutukkaan (ei taida kyllä muuttua lääkäreiden opeillakaan). Mutta ei taida pykälät taipua.

Näistä tapauksista on Hannu Lauermakin kirjoittanut, että tarvittaisiin näitä tapauksia varten kokonana uusi menettelytapa. Oma tulkintani tästä on turvasäilö, mutta se on perusoikeuksien kannalta hyvin hankala.
Ehkä paras tapa olis poistaa kokonaan jaotteli murhaan ja lievään murhaan, ja tuomita henkirikoksesta aina elinkautiseen ilman mahdollisuutta ehdonalaiseen. On tästä kaikenlaista lässytystä, mutta tämä on ihan validi menettelytapa ja vaikka USA:aa voi moensta juridisesta menettelystä ansaitusti arvostellakin, tämä on siellä rajatusti käytössä.

Tietty yksi tapa voisi olla julistaa Penttilän kaltaiset sosiopaatit tarkasti rajatussa menettelyssä holhouksenalaisiksi ja määrätä suljettuun laitokseen sillä perusteella?

Huomautan, että sanomani ovat enemmän pohdintaa kuin varsinaisia toimenpide-ehdotuksia.
 
Ei taida onnistua pitää psykopaatit pois kaduilta niin kauan kuin meidän vankilasysteemiä pidetään rehabilitoivana sen sijaan että olisi pelkästään rangaistus ja kosto rikoksista.
 
Näistä tapauksista on Hannu Lauermakin kirjoittanut, että tarvittaisiin näitä tapauksia varten kokonana uusi menettelytapa. Oma tulkintani tästä on turvasäilö, mutta se on perusoikeuksien kannalta hyvin hankala.
Ehkä paras tapa olis poistaa kokonaan jaotteli murhaan ja lievään murhaan, ja tuomita henkirikoksesta aina elinkautiseen ilman mahdollisuutta ehdonalaiseen. On tästä kaikenlaista lässytystä, mutta tämä on ihan validi menettelytapa ja vaikka USA:aa voi moensta juridisesta menettelystä ansaitusti arvostellakin, tämä on siellä rajatusti käytössä.

Tietty yksi tapa voisi olla julistaa Penttilän kaltaiset sosiopaatit tarkasti rajatussa menettelyssä holhouksenalaisiksi ja määrätä suljettuun laitokseen sillä perusteella?

Huomautan, että sanomani ovat enemmän pohdintaa kuin varsinaisia toimenpide-ehdotuksia.

Olen Lauerman kannalla.

Itse kannatan myös elinkautista ilman ehdonalaista. Mutta en joka murhasta vaan toistuvista henkirikoksista. Murhan tunnusmerkistö kun täyttyy välillä asioista jotka eivät välttämättä heijasta taparikollisuutta.

Kuolemanrangaistus on liian hapokas minulle. Oikeus ei ole erehtymätön missään ja se on vähän paskempi huomata vuosien jälkeen että hups... Persoonallisuuden häiriöt ovat liian vaikeita arvioitavia nykytiedolla.

Nykyään tuon pykälän alle putoaisi suomessa kymmenkunta tapausta. Penttilä, Huohvanainen, Seppänen, Hyvönen ja muutama muu mies. Naisissakin löytyisi kai ainakin Butt ja Nykopp. Psykiatrisella on pari sitten todella vaarallista tapausta jotka eivät ilmeisesti koskaan pääse ulos nytkään, mutta he ovat siis asia erikseen.
 
Itse kannatan myös elinkautista ilman ehdonalaista. Mutta en joka murhasta vaan toistuvista henkirikoksista.

Huomautan sen verran, että koska Suomessa valtaosa henkirikoksista tuomitaan lievänä murhana, valtaosa uusijoista on tuomittu taposta. Vertailun vuoksi, vuonna 1990 langetettiin muistaakseni 12 elinkautista ja henkirikoksia tehtiin noin 150 vuodessa. 2010-luvulla elinkautisia alkoi olla jo noin 50 vuodessa ja vuosikymmenen lopussa henkirikoksia tehtiin enää noin 70 vuodessa. Lisäksi väkivaltarikoksen vakavuus korreloi hyvin vahvasti uustintariskin kanssa. Kyllä siihen on ihan perusteitakin miksi tässä pitää olla first strike law. Tietysti vaikkapa 20 vuotta moitteettomasti käyttäytyneen vangin laskemista ehdonalaiseen voitaisiin harkita- kunhan sen tekee joku joku muu kuin Helsingin tai Itä-Suomen hovioikeus vaan asiantunteva taho.

Kuolemantuomiota en kannata eikä sitä ole kukaan ehdottanutkaan. Jos filosofinen jaarittelu sallitaan, niin voiman ja vastavoiman laki on luonnonlaki, mutta se on käytännössä niin ongelmallinen että lähes kaikki oikeusvaltiot ovat siitä luopuneet, eivätkä vallan perusteetta. Tietysti voitaisiin pohtia vaikka sitä, että miksi valtio saa määrätä täysin kunniallisen miehen univormu päällään varmaan kuolemaan mutta murhamiestä ei?

Huomautan edelleen tekeväni lähinnä akateemishenkistä pohdintaa.
 
Jos seuraava presidentti on esimerkiksi Olli Rehn, niin saattaa armahtaa Penttilän.

Aika kevyttä spekulaatiota. Esmes tällä foorumilla usein parjattu Tarja Halonen on pitänyt yllättävän tiukkaa armahduslinjaa. Samoin on Niinistö, mutta hänen kaudellaan armahdus oli jo laajennettu Helsingin hovioikeuteen, joten luvut eivät ole vertailukelpoisia.
 
Huomautan sen verran, että koska Suomessa valtaosa henkirikoksista tuomitaan lievänä murhana, valtaosa uusijoista on tuomittu taposta. Vertailun vuoksi, vuonna 1990 langetettiin muistaakseni 12 elinkautista ja henkirikoksia tehtiin noin 150 vuodessa. 2010-luvulla elinkautisia alkoi olla jo noin 50 vuodessa ja vuosikymmenen lopussa henkirikoksia tehtiin enää noin 70 vuodessa. Lisäksi väkivaltarikoksen vakavuus korreloi hyvin vahvasti uustintariskin kanssa. Kyllä siihen on ihan perusteitakin miksi tässä pitää olla first strike law. Tietysti vaikkapa 20 vuotta moitteettomasti käyttäytyneen vangin laskemista ehdonalaiseen voitaisiin harkita- kunhan sen tekee joku joku muu kuin Helsingin tai Itä-Suomen hovioikeus vaan asiantunteva taho.

Kuolemantuomiota en kannata eikä sitä ole kukaan ehdottanutkaan. Jos filosofinen jaarittelu sallitaan, niin voiman ja vastavoiman laki on luonnonlaki, mutta se on käytännössä niin ongelmallinen että lähes kaikki oikeusvaltiot ovat siitä luopuneet, eivätkä vallan perusteetta. Tietysti voitaisiin pohtia vaikka sitä, että miksi valtio saa määrätä täysin kunniallisen miehen univormu päällään varmaan kuolemaan mutta murhamiestä ei?

Huomautan edelleen tekeväni lähinnä akateemishenkistä pohdintaa.

Suurin osa tapon tehneistä ei kuitenkaan uusi tekoaan vaikka uusimisriski onkin kieltämättä kohonnut. Tappoon liittyvä impulsiivisuus ei mielestäni oikeuta heti ehdottomaan elinkautiseen. Lisäksi syy murhatuomioiden lisääntymiseen on nähdäkseni enemmän laintulkinnan muutoksesta johtuva kuin itse tekojen tyypissä tapahtunut muutos.

Suomessa kuitenkin varsinaiset ennalta suunnitellut murhat ovat hyvin harvinaisia. Toisaalta siksi meillä on niin korkea selvitysprosenttikin.
 
No tämäpä se juuri onkin se ongelma. Porukka jostain syystä ajattelee, että suutuspäissään sattumanvaraisesti tehty puukotus olisi jotenkin normaalia ja vain kylmäverisesti erikseen harkittu teko paha.
Menepä kertomaan se vaikka sarjahukuttajan (oliko viisi aivan päivänselvää murhaa) tai Porvoon mäkkärimustalaisen (viides raato ja kolmas kerta kun tuomitaan taposta) urheille, että teossa ei ollut mitään pahaa ja tekijä ansaitsee vapautensa. Ketjumurhaajien määrä on suomessa mitätön juuri siksi, että heidät on erityisestävällä tavalla eristetty yhteiskunnasta. Ketjutappajien määrä sen sijaan on suuri koska tuomiot vastaavat jokseenkin ammattikorkeakoulua. Kyse on käytännössä täydestä arvanheitosta tuomioistuimessa höystettynä juristien keskinäisellä piereskelyllä puhelinkopissa, että kenen flatuksessa on hienostuineimmat nyanssit. Muutenkin olen aina sanonut, että Suomi on väkivaltainen maa lähinnä koska oikeusistuimet haluavat niin.

Ite pidän sitä sattumanvaraisesti tappavaa tyyppiä paljon vaarallisempana. Sen toimintaan ei voi satunnainen ulkopuolinen vaikuttaa, se voi kohdata ketä tahansa. Se harkittu henkirikollisuus liittyy lähes aina rikollispiireihin ja niihin kuulumisen voi valita.
 
No tämäpä se juuri onkin se ongelma. Porukka jostain syystä ajattelee, että suutuspäissään sattumanvaraisesti tehty puukotus olisi jotenkin normaalia ja vain kylmäverisesti erikseen harkittu teko paha.
Menepä kertomaan se vaikka sarjahukuttajan (oliko viisi aivan päivänselvää murhaa) tai Porvoon mäkkärimustalaisen (viides raato ja kolmas kerta kun tuomitaan taposta) urheille, että teossa ei ollut mitään pahaa ja tekijä ansaitsee vapautensa. Ketjumurhaajien määrä on suomessa mitätön juuri siksi, että heidät on erityisestävällä tavalla eristetty yhteiskunnasta. Ketjutappajien määrä sen sijaan on suuri koska tuomiot vastaavat jokseenkin ammattikorkeakoulua. Kyse on käytännössä täydestä arvanheitosta tuomioistuimessa höystettynä juristien keskinäisellä piereskelyllä puhelinkopissa, että kenen flatuksessa on hienostuineimmat nyanssit. Muutenkin olen aina sanonut, että Suomi on väkivaltainen maa lähinnä koska oikeusistuimet haluavat niin.

Ite pidän sitä sattumanvaraisesti tappavaa tyyppiä paljon vaarallisempana. Sen toimintaan ei voi satunnainen ulkopuolinen vaikuttaa, se voi kohdata ketä tahansa. Se harkittu henkirikollisuus liittyy lähes aina rikollispiireihin ja niihin kuulumisen voi valita.

En tiedä pidetäänkö sitä "normaalina" mutta heikolla itsesäätelyllä varustettujen herrojen ryypiskellessä viidettä päivää niin silloin tapaa sattua. Niistä ryyppyporukoista pois pysyminen takaa melko lailla sen, ettei satu sivulliselle. Minkä lisäksi suomalaiset ammattirikolliset ovat pääsääntöisesti juuri näitä keskenään ryypiskelijöitä jotka melkein aina tappavat toisiaan. Mafiamurhaajat puvut päällä ja kiikarikivääri kädessä ovat Hollywoodia.

On totta, että oikeuden päätökset eivät aina ole ihan järkeviä sen enempää tapoisa kuin muissakaan jutuissa. Suomessa saa 20k alvijutusta saman tuomion kuin potkaistessaan joltain kallon halki tai raiskatessaan muutaman naisen jos hyvin sattuu. Ei ihan järkevää tuokaan.

Silti kyllä erottelen jonkun Pentholmin tai sarjahukuttajan omaan kastiinsa ja Peran joka kännissä puukotti Paten kämpillä. Ei tuomio noistakaan voi mielestäni olla sama.
 
Back
Top