Olikko Patria AMV oikea valinta Suomelle?

[Huhta]

Paseissa on liian kevyt panssarointi ja tykkitornin paino on niin suuri että kolmella akselilla ja pienitehoisella moottorilla maastoliikkuvuus heikkenee liikaa eikä taida enää kovin montaa penkkiä jäädä takatilaan. Tietääkseni Pasit läpäisee kaikilla panssariluodeilla ja myös tavallisilla 12,7 millisillä. AMV ja Saksan Boxer ovat omassa luokassaan mitä tulee pyörillä varustettuihin taisteluajoneuvoihin.

Maastoliikkuvuus totta kai heikkenee, kun painoa lisätään. Toisaalta esimerkiksi XA-203:ssa on aiempia Paseja isommasta moottorista huolimatta vähemmän moottoritehoa suhteessa painoon, koska vaunun panssarointia on kasvatettu, ja liikkuvuus on näin ollen kärsinyt. Eikö silloin vanhempienkin Pasien painoa voisi kasvattaa konetykillä? Luonnollisesti käytettävä tykki, kaliberi ja torni pitäisi valita huolellisesti, jotta painonlisäys pysyisi kurissa. CV:n torni Pasin alustalla voisi olla liikaa, mutta miehittämätön torni 20-25, ehkä jopa 30, mm tykillä voisi olla mahdollisuuksien rajoissa.

Akselien määrä taas ei sinänsä ole kriittistä konetykin kannalta. Maailmalla on paljon kolmeakselisia, raskaasti aseistettuja ajoneuvoja, esimerkiksi seuraavat:

SIBMAS - Wikipedia

en.wikipedia.org

VBTP-MR Guarani - Wikipedia

en.wikipedia.org

WZ-551 - Wikipedia

en.wikipedia.org

RN-94 - Wikipedia

en.wikipedia.org

Ratel IFV - Wikipedia

en.wikipedia.org

EBRC Jaguar - Wikipedia

en.wikipedia.org

Se miten hyvin tai huonosti panssaroitu ajoneuvo kannattaa varustaa konetykillä, siitä voi kiistellä. Kuitenkin isoista pelureista USMC on todennut, että heikohkosti panssaroitu LAV-25 kannattaa varustaa konetykillä. Samoin monessa yläpuolella listaamassani ajoneuvossa on jokseenkin vaatimaton panssarointi, paljon lähempänä Pasia kuin huippuunsa lisäpanssaroitua AMV:tä.

Lisäksi ruotsalaisilla on 20 mm konetykillä varustettuja Paseja. Se on varmaan paras esimerkki siitä, että Pasinkin voi varustaa konetykillä?

 

[KymJP2K]

Maastoliikkuvuus totta kai heikkenee, kun painoa lisätään. Toisaalta esimerkiksi XA-203:ssa on aiempia Paseja isommasta moottorista huolimatta vähemmän moottoritehoa suhteessa painoon, koska vaunun panssarointia on kasvatettu, ja liikkuvuus on näin ollen kärsinyt. Eikö silloin vanhempienkin Pasien painoa voisi kasvattaa konetykillä? Luonnollisesti käytettävä tykki, kaliberi ja torni pitäisi valita huolellisesti, jotta painonlisäys pysyisi kurissa. CV:n torni Pasin alustalla voisi olla liikaa, mutta miehittämätön torni 20-25, ehkä jopa 30, mm tykillä voisi olla mahdollisuuksien rajoissa.

Akselien määrä taas ei sinänsä ole kriittistä konetykin kannalta. Maailmalla on paljon kolmeakselisia, raskaasti aseistettuja ajoneuvoja, esimerkiksi seuraavat:

SIBMAS - Wikipedia

en.wikipedia.org

VBTP-MR Guarani - Wikipedia

en.wikipedia.org

WZ-551 - Wikipedia

en.wikipedia.org

RN-94 - Wikipedia

en.wikipedia.org

Ratel IFV - Wikipedia

en.wikipedia.org

EBRC Jaguar - Wikipedia

en.wikipedia.org

Se miten hyvin tai huonosti panssaroitu ajoneuvo kannattaa varustaa konetykillä, siitä voi kiistellä. Kuitenkin isoista pelureista USMC on todennut, että heikohkosti panssaroitu LAV-25 kannattaa varustaa konetykillä. Samoin monessa yläpuolella listaamassani ajoneuvossa on jokseenkin vaatimaton panssarointi, paljon lähempänä Pasia kuin huippuunsa lisäpanssaroitua AMV:tä.

Lisäksi ruotsalaisilla on 20 mm konetykillä varustettuja Paseja. Se on varmaan paras esimerkki siitä, että Pasinkin voi varustaa konetykillä?

Olisiko 1v1 kohtaustaistelussa voittaminen vs. ilmakuljetuskelpoisuus? Suomellahan skenaario on bemari model XXX kohtaustaistelussa nokikkain, jolloin panssaroinin latominen on yksinkertaista.

Kauko-ohjatun Cockerill tornin hinta on muuten noin 1,5mil. Samalla rahalla saa monta pasia.

 

[Huhta]

Minulle kyse ei ole siitä, onko AMV riittävän hyvä aseistettavaksi konetykillä ja Pasi liian huono aseistettavaksi konetykillä, vaan onko koko konseptissa järkeä. Vihollisen mekanisoitua kärkeä vastaan ei voi ajaa tuloksekkaasti ilman taistelupanssarivaunuja, näin on muistaakseni todettu ammattilaisten toimesta. Pyöräajoneuvon kyky pysyä taistelupanssarivaunun matkassa maastossa taas on kyseenalainen.

Potentiaaliseksi konetykillisen pyöräajoneuvon käyttötavaksi jääkin siis lähinnä yhtä kevyesti tai kevyemmin varustettua vihollista vastaan taisteleminen. Tai sitten pitää taistella itselle erittäin edullisessa maastossa ja tilanteessa?

Olisiko 1v1 kohtaustaistelussa voittaminen vs. ilmakuljetuskelpoisuus? Suomellahan skenaario on bemari model XXX kohtaustaistelussa nokikkain, jolloin panssaroinin latominen on yksinkertaista.

Kauko-ohjatun Cockerill tornin hinta on muuten noin 1,5mil. Samalla rahalla saa monta pasia.

Ei taida olla monikaan noiden ajoneuvojen käyttäjistä kovin merkittävä ilmakuljettaja. No, ehkä USMC, Ranska ja varauksin Kiina.

Sen sijaan tuo tornin kustannus on hyvä huomio. Sillä rahallahan saa melkoisesti tulivoimaa myös niille vaunun sisältä jalkautuville jääkäreille. Amerikkalaisten Stryker-prikaateissa löytyy tarvittaessa joka ryhmälle Javelin-laukaisin - meillä löytyy lähimmät Spiket pataljoonatasolta... Toki taistelumaastotkin ovat täällä "vähän" peitteisempiä, mutta onhan tuossa silti eroa.

Samoin ajoneuvo säilyy todennäköisemmin ehjänä pidempään ja kuskaa ehkä vielä toisen ja kolmannenkin ryhmän täydennysmiehiä taisteluun, kun sitä ei viedä kosketukseen. Mutta jos vaunu ajetaan sinne minne jalkaosakin, niin ajoneuvon elinkaari lyhenee.

 

[kimmo.j]

En ihan ymmärrä, mihin pyrit. Eli miksipä emme aseistaisi myös Paseja konetykeillä, jos AMV:hen tykin laitamme?

Pasi on luokassaan jotain ihan muuta. Sen panssarointinsa puolesta "ohutkuorinen", siksi sen aseistaminen konetykillä ei ole järkevää.

 

[kimmo.j]

Minulle kyse ei ole siitä, onko AMV riittävän hyvä aseistettavaksi konetykillä ja Pasi liian huono aseistettavaksi konetykillä, vaan onko koko konseptissa järkeä. Vihollisen mekanisoitua kärkeä vastaan ei voi ajaa tuloksekkaasti ilman taistelupanssarivaunuja, näin on muistaakseni todettu ammattilaisten toimesta. Pyöräajoneuvon kyky pysyä taistelupanssarivaunun matkassa maastossa taas on kyseenalainen.

Potentiaaliseksi konetykillisen pyöräajoneuvon käyttötavaksi jääkin siis lähinnä yhtä kevyesti tai kevyemmin varustettua vihollista vastaan taisteleminen. Tai sitten pitää taistella itselle erittäin edullisessa maastossa ja tilanteessa?



Ei taida olla monikaan noiden ajoneuvojen käyttäjistä kovin merkittävä ilmakuljettaja. No, ehkä USMC, Ranska ja varauksin Kiina.

Sen sijaan tuo tornin kustannus on hyvä huomio. Sillä rahallahan saa melkoisesti tulivoimaa myös niille vaunun sisältä jalkautuville jääkäreille. Amerikkalaisten Stryker-prikaateissa löytyy tarvittaessa joka ryhmälle Javelin-laukaisin - meillä löytyy lähimmät Spiket pataljoonatasolta... Toki taistelumaastotkin ovat täällä "vähän" peitteisempiä, mutta onhan tuossa silti eroa.

Samoin ajoneuvo säilyy todennäköisemmin ehjänä pidempään ja kuskaa ehkä vielä toisen ja kolmannenkin ryhmän täydennysmiehiä taisteluun, kun sitä ei viedä kosketukseen. Mutta jos vaunu ajetaan sinne minne jalkaosakin, niin ajoneuvon elinkaari lyhenee.

Jopa veli venäläisellä on joukkoja joilla ei ole taisteluvaunuja mukana.
Kysymys on siitä onko meillä sellaisia joukkoja joilla voitaisiin operoida monella eri tavalla.
Panssaroidulla taksilla pitää olla passiivinen, IFV:llä voi valita oletko aktiivinne , vai passiivinen.

Mielestäni lukittaudut nyt liikaa tuohon pyörä asiaan. Pyörä vs tela ei ole se juttu tässä. Suoja ja tulivoima ovat. Eikä liikkuvuus ole pahitteeksi.

 

[KymJP2K]

Minulle kyse ei ole siitä, onko AMV riittävän hyvä aseistettavaksi konetykillä ja Pasi liian huono aseistettavaksi konetykillä, vaan onko koko konseptissa järkeä. Vihollisen mekanisoitua kärkeä vastaan ei voi ajaa tuloksekkaasti ilman taistelupanssarivaunuja, näin on muistaakseni todettu ammattilaisten toimesta. Pyöräajoneuvon kyky pysyä taistelupanssarivaunun matkassa maastossa taas on kyseenalainen.

Potentiaaliseksi konetykillisen pyöräajoneuvon käyttötavaksi jääkin siis lähinnä yhtä kevyesti tai kevyemmin varustettua vihollista vastaan taisteleminen. Tai sitten pitää taistella itselle erittäin edullisessa maastossa ja tilanteessa?



Ei taida olla monikaan noiden ajoneuvojen käyttäjistä kovin merkittävä ilmakuljettaja. No, ehkä USMC, Ranska ja varauksin Kiina.

Sen sijaan tuo tornin kustannus on hyvä huomio. Sillä rahallahan saa melkoisesti tulivoimaa myös niille vaunun sisältä jalkautuville jääkäreille. Amerikkalaisten Stryker-prikaateissa löytyy tarvittaessa joka ryhmälle Javelin-laukaisin - meillä löytyy lähimmät Spiket pataljoonatasolta... Toki taistelumaastotkin ovat täällä "vähän" peitteisempiä, mutta onhan tuossa silti eroa.

Samoin ajoneuvo säilyy todennäköisemmin ehjänä pidempään ja kuskaa ehkä vielä toisen ja kolmannenkin ryhmän täydennysmiehiä taisteluun, kun sitä ei viedä kosketukseen. Mutta jos vaunu ajetaan sinne minne jalkaosakin, niin ajoneuvon elinkaari lyhenee.

Tarkoitin lähinnä hiekkasotavaunua vs kotimaista bmp pataljoonan kohtaajaa. Kotimaisen käyttö on niin rajattua että tehokas suunnittelukin on helppoa. Panssarit keulaan ja paljon sirpalesuoja kattoon. Hiekkavaunuun pitää tehdä pohjaa ja RPG:n kestävää kylkeä.

Kotimaisessa konseptissa 3v1 taistelu ja vähintään 2:1 tuhosuhde vaatii selviytymistä ensimmäisestä kohtaamisesta, parempaa pimeänäkökykyä, yhteistoimintaominaisuuksia ja kantomatkaa. Pasi ei pärjää edes BTR vaunuille panssaroinnissa, joten turha kai siihen on tykkiä silloin lyödä kun sirpale tulee lähiosumalla ohjaamon katosta sisään?

Strykeriä taas en pidä juuri minään mittatikkuna. Kanadalaisten LAVista modattu vaunu johon on myöhemmin laitettu torni. Koko vehje vaikuttaa liian korkealta, kiikkerältä ja jotenkin alitehoiselta painoonsa nähden. MGS Stryker vaikuttaa ratkeavan kahtia aina pääaseen ampuessa. Täysin susi viritelmä kunnes toisin todistetaan ja tulivoimattomien stryker prikaatien koko olemassaolon tarkoitus on minulle mysteeri.

Jos halpaa tulitukivaunua haettaisiin, voitaisiin ostaa AMX rc10 tyyppinen reservi, jota sitten siirretäisiin painopisteeseen. (Tai AMV:hen ne tykit, mutta se on niin kaluttu aihe)

Kuvassa suosikkiajoneuvoni panhard EBR.

 

[KymJP2K]

Pasi on luokassaan jotain ihan muuta. Sen panssarointinsa puolesta "ohutkuorinen", siksi sen aseistaminen konetykillä ei ole järkevää.

Juu. Pasissa panssari kestää 7.62 konekiväärin ja AMV:ssä 30mm nuolen. Iso ero. Toisekseen Pasiin tornin painon lisääminen voisi vaatia uuden moottorinkin, kun paino nousee monta tonnia.

 

[Huhta]

Pasi on luokassaan jotain ihan muuta. Sen panssarointinsa puolesta "ohutkuorinen", siksi sen aseistaminen konetykillä ei ole järkevää.

Jopa veli venäläisellä on joukkoja joilla ei ole taisteluvaunuja mukana.
Kysymys on siitä onko meillä sellaisia joukkoja joilla voitaisiin operoida monella eri tavalla.
Panssaroidulla taksilla pitää olla passiivinen, IFV:llä voi valita oletko aktiivinne , vai passiivinen.

Mielestäni lukittaudut nyt liikaa tuohon pyörä asiaan. Pyörä vs tela ei ole se juttu tässä. Suoja ja tulivoima ovat. Eikä liikkuvuus ole pahitteeksi.

Eli Pasi on ohutkuorinen, ja siksi sitä ei kannata aseistaa konetykillä? Kuitenkin meillä on vieläkin heikommin panssaroidut (miinauhka) BMP-2:t rivissä konetykeillä varustettuna...

 

[Huhta]

Tarkoitin lähinnä hiekkasotavaunua vs kotimaista bmp pataljoonan kohtaajaa. Kotimaisen käyttö on niin rajattua että tehokas suunnittelukin on helppoa. Panssarit keulaan ja paljon sirpalesuoja kattoon. Hiekkavaunuun pitää tehdä pohjaa ja RPG:n kestävää kylkeä.

Kotimaisessa konseptissa 3v1 taistelu ja vähintään 2:1 tuhosuhde vaatii selviytymistä ensimmäisestä kohtaamisesta, parempaa pimeänäkökykyä, yhteistoimintaominaisuuksia ja kantomatkaa. Pasi ei pärjää edes BTR vaunuille panssaroinnissa, joten turha kai siihen on tykkiä silloin lyödä kun sirpale tulee lähiosumalla ohjaamon katosta sisään?

Strykeriä taas en pidä juuri minään mittatikkuna. Kanadalaisten LAVista modattu vaunu johon on myöhemmin laitettu torni. Koko vehje vaikuttaa liian korkealta, kiikkerältä ja jotenkin alitehoiselta painoonsa nähden. MGS Stryker vaikuttaa ratkeavan kahtia aina pääaseen ampuessa. Täysin susi viritelmä kunnes toisin todistetaan ja tulivoimattomien stryker prikaatien koko olemassaolon tarkoitus on minulle mysteeri.

Jos halpaa tulitukivaunua haettaisiin, voitaisiin ostaa AMX rc10 tyyppinen reservi, jota sitten siirretäisiin painopisteeseen. (Tai AMV:hen ne tykit, mutta se on niin kaluttu aihe)

Kuvassa suosikkiajoneuvoni panhard EBR.
Katso liite: 52636

Meillähän nimenomaan on käytössämme hiekkasotavaunuja! Sekä Pasi että AMV suunniteltiin suojaamaan miehistöä ja matkustajia miinaräjähdyksiltä, sillä oli iso osa suunnittelussa.

Venäläiskalustoa saa toki fanittaa, mutta ihan rehellistä ei ole väittää BTR:ää (BTR-80?) paremmin panssaroiduksi kuin Pasi. Riippuu toki verrattavista versioistakin. 200-sarjalaiset Pasit menevät heittämällä BTR-80:stä yli (jopa lisäpanssaroidusta BTR-82:sta), ja vanhemmat (XA-180, XA-185) ovat karkeasti samassa luokassa kuin BTR-80. Oikeastaan mieluummin olisin Pasin sisällä kuin BTR:n, jos pitäisi tulla kohti ammutuksi.

Wiki-tiedolla mennään, mutta olkoon. Pasi (vanhat versiot):

The main superstructure is mainly manufactured from 6 to 12 mm of armour steel and the bottom is mine-strengthened, and the front windows are bullet-resistant and equipped with protective hatches.

Patria Pasi - Wikipedia

en.wikipedia.org

Venäläinen(?) BTR:stä

BTR-80 has a weakly differentiated bulletproof armor protection. Body armor conveyor going through welding of rolled homogenous steel armor sheet thickness from 5 to 9 mm.

Fozzy

 

[Huhta]

Juu. Pasissa panssari kestää 7.62 konekiväärin ja AMV:ssä 30mm nuolen. Iso ero. Toisekseen Pasiin tornin painon lisääminen voisi vaatia uuden moottorinkin, kun paino nousee monta tonnia.

Ei nyt ehkä montaa tonnia. Riippuu toki suojauksesta (parempaa kuin muu ajoneuvo ei varmaan ainakaan kannata laittaa), tykin kaliberista, toissijaisista aseista sekä ampumatarvikkeiden määrästä.

Miehitetty Oto Melaran Hitfist-torni 30 mm kanuunalla tekisi 2670 kg.

Hitfist - Wikipedia

en.wikipedia.org

Puolalaisten BMP-1:n päivityksessä (Puma MW-30) iippojen miehittämätön torni 30 mm kanuunalla vain 1500 kg.

List of BMP-1 variants - Wikipedia

en.wikipedia.org

Eli alle kahden tonnin luulisi suht helposti pääsevän miehittämättömällä tornilla. Ehkä jopa tonnin paikkeille pienempikaliberisella konetykillä? Toki jokin 20 mm on jo aika mopo, mutta 25 mm voisi olla toimiva. Sillähän amerikkalaisetkin korkkasivat T-72:ia, tosin käytössä oli kai DU-nuolet, mutta kai volframinuoletkin ovat kehittyneet läpäisyssä viimeisen 30 vuoden aikana.

 

[kimmo.j]

Eli Pasi on ohutkuorinen, ja siksi sitä ei kannata aseistaa konetykillä? Kuitenkin meillä on vieläkin heikommin panssaroidut (miinauhka) BMP-2:t rivissä konetykeillä varustettuna...

Kohtaamistaistelussa se miinasuojaus ei ole se juttu. Toisaalta Bemarilla on puutteensa, mutta silti sillä on suunniteltu ajettavan kontaktiin agressiivisesti.

 

[KymJP2K]

Ei nyt ehkä montaa tonnia. Riippuu toki suojauksesta (parempaa kuin muu ajoneuvo ei varmaan ainakaan kannata laittaa), tykin kaliberista, toissijaisista aseista sekä ampumatarvikkeiden määrästä.

Miehitetty Oto Melaran Hitfist-torni 30 mm kanuunalla tekisi 2670 kg.

Hitfist - Wikipedia

en.wikipedia.org

Puolalaisten BMP-1:n päivityksessä (Puma MW-30) iippojen miehittämätön torni 30 mm kanuunalla vain 1500 kg.

List of BMP-1 variants - Wikipedia

en.wikipedia.org

Eli alle kahden tonnin luulisi suht helposti pääsevän miehittämättömällä tornilla. Ehkä jopa tonnin paikkeille pienempikaliberisella konetykillä? Toki jokin 20 mm on jo aika mopo, mutta 25 mm voisi olla toimiva. Sillähän amerikkalaisetkin korkkasivat T-72:ia, tosin käytössä oli kai DU-nuolet, mutta kai volframinuoletkin ovat kehittyneet läpäisyssä viimeisen 30 vuoden aikana.

Tornit painaa jotain alla olevan suuntaan, mutta suunnittelun perustana on IFV jossa näille on paikat. Nythän suomi hankkii 200 uutta pasia, joten niissä on varmaan tämäkin asia saatu mietittyä. Painokin on tuplaantunut ja vapaata kantokykyä brösyyrissä on yli 8t.

Se tuleeko niihin konetykkejä riippunee taas erityisen erityisistä olosuhteista. IMO maavoimat voisivat hankkia (uutena) 100 vaunutornia jotka saisi seuraavaankiin vaunuun kierrätettynä, merivoimien tapaan.

 

[BobLeeSwagger]

Tornit painaa jotain alla olevan suuntaan, mutta suunnittelun perustana on IFV jossa näille on paikat. Nythän suomi hankkii 200 uutta pasia, joten niissä on varmaan tämäkin asia saatu mietittyä. Painokin on tuplaantunut ja vapaata kantokykyä brösyyrissä on yli 8t.

Se tuleeko niihin konetykkejä riippunee taas erityisen erityisistä olosuhteista. IMO maavoimat voisivat hankkia (uutena) 100 vaunutornia jotka saisi seuraavaankiin vaunuun kierrätettynä, merivoimien tapaan.


Katso liite: 52700

Tuulilasilla varustettua panssariajoneuvoa ei tänä päivänä ole järkevää varustaa konetykillä. Valtava hinta suhteessa lopputulokseen.

 

[JäitäHattuun]

Jos Suomella on joskus varaa ostaa pyöräajoneuvoihin konetykkejä, niin ainoa järkevä alusta on AMV, jonka katolla oleva Protector RWS taas siirretään uuteen 6x6 ajoneuvoon.

Muussa tapauksessa kävisi niin, että torni ja alusta ovat keskenään ristiriitaisessa toimintaympäristössä.

 

[Vääpeli]

Ainut mitä 6x6 katolle, niin 12.7/50cal ja osaan krkk vielä lisäksi. Konetykit on jo liian järeetä taksin katolle.

 

[Samovarius]

APC tosiaan on vähän väärä paikka konetykille. Se on liian ohutkuorinen paikkaan, missä sellaista tarvitaan, ellei puhuta jostain aivan erityistapauksista (ruotsin 20 mm aseistetut Pasit olivat ymmärtääkseni kaupunkijääkärispolleille, joille IFV olisi jo liian raskas ajoneuvo). Lisäksi painava torni korkealla tekee vaunusta kiikkerän, ja sekä vie tilaa että lisää kuollutta painoa tuomatta riittävää hyötyä. Ennenkaikkea niiden varusteluun sitoutuvat varat olisi järkevämpää käyttää suuremman ajoneuvomäärän hankkimiseen, APC olisi kovasti tarpeen monenlaisille joukoille jotka ovat (maasto)kuorma-autojen varassa tätä nykyä. Mieluummin kunnollisella suojalevyllä varustettu RsKK, tällaiseen kehtoon lisä- GPMG on turha sivuase. Jos todella koetaan, että esmes BMD-uhkaa vastaan ei 12,7x108 mm riitä, niin eikös lännestä(kin) saa myös 14,5x114 pesitettyjä raskaita konekiväärejä (KPV:tä on tietääkseni tehty lisenssillä ainakin Puolassa)? Se vielä olisi APC:hen realismin rajoissa, aseen paino on 49 kg kun NSV:n on 25 kg, Pyöräjalustakehtoineen 14,5 mm ZPU-1 painaa 413 kg, alle puolet tykkitornista.

 

[SJ]

APC tosiaan on vähän väärä paikka konetykille. Se on liian ohutkuorinen paikkaan, missä sellaista tarvitaan, ellei puhuta jostain aivan erityistapauksista (ruotsin 20 mm aseistetut Pasit olivat ymmärtääkseni kaupunkijääkärispolleille, joille IFV olisi jo liian raskas ajoneuvo).

Jos puhutaan erityistapauksista, niin sinulta jäi ehkä se merkityksellisin mainitsematta, eli ne aseet oli entisiä lentokonetykkejä, jotka oli asennettu APC torniin ja sitten sen vaunutyypin poistuttua käytöstä (CV-90:n tieltä uskoakseni) ne oltiin kierrätetty Paseihin. Itse ainakin näkisin että kierrätetyt aseet ovat erityistapaus, kun ei tuollaisen aseen voi odottaa soveltuvan niin hyvin käyttötarkoitukseensa, vaan siihen käytetään sitä mitä on saatavilla.

 

[KymJP2K]

Tuulilasilla varustettua panssariajoneuvoa ei tänä päivänä ole järkevää varustaa konetykillä. Valtava hinta suhteessa lopputulokseen.

Tänä päivänä tuulilasin optiona näkee yleensä kamerat ja tietokoneruudun ohjaamossa. Tämä on myös tarpeellista yötoiminnan kannalta. 6x6 näkyvyyttä parantaa koripallotelineen kokoinen pleksi-ikkuna. Torni maksaa arvioidusti jotain 1.5mil tietämillä, halvimpien ollessa 900keur.

Alla Strykerin keula/tuulilasi ja alla 6x6 pasi. Ei tuo 6x6 minusta kovin taisteluvaunulta haiskahda, ellei tähän ole kehitetty jotain optioita. AMV:n tornit olisi edelleen helppo tapa nostaa tulivoimaa ja uudet pasit voi laittaa miehistönkuljetushommiin.

 

[Samovarius]

Jos puhutaan erityistapauksista, niin sinulta jäi ehkä se merkityksellisin mainitsematta, eli ne aseet oli entisiä lentokonetykkejä, jotka oli asennettu APC torniin ja sitten sen vaunutyypin poistuttua käytöstä (CV-90:n tieltä uskoakseni) ne oltiin kierrätetty Paseihin. Itse ainakin näkisin että kierrätetyt aseet ovat erityistapaus, kun ei tuollaisen aseen voi odottaa soveltuvan niin hyvin käyttötarkoitukseensa, vaan siihen käytetään sitä mitä on saatavilla.

Puretuista Pbv 302 -vaunuista ilmeisesti? Kuitenkin, 20 mm tykille nähtiin ilmeisesti sen verran tarvetta, että kohonneen massan ja lentokonetykin (HS. 404:n?) tapauksessa vielä tyypillisesti laskeneen luotettavuuden ja mahdollisesti rumpulipassyötön hinta on jossain tarkoituksessa haluttu maksaa. 60- / 70-lukujen taitteessahan APC-konseptia yritetiin laajentaa IFV:n suuntaan, kun jälkimmäinen konsepti oli vielä kypsymisvaiheessaan, kuuluisin esimerkki tästä lie Marder joka vähän on IFV 20 mm aseistuksella, ja vastaavasti toisinpäin Pbv oli APC 20 mm tykillä (hollantilaisilla taisi olla myös näin aseistettu M113?). Nämä jäivät vähän niché:ksi ajoneuvojen kehittyessä, itse näkisin 20 mm tykin APC:ssä tarpeelliseksi vain, jos rskk ei kertakaikkiaan riitä (vaikkapa läpäisy ei riitä vaikka maahanlasku/maihinnousuajoneuvojen torjuntaan tai halutaan rakennetulla alueella toimimiseen räjähtävä ammus). Suuremmalle aseelle APC on lähes aina liian pieni, kevyt, heikkotehoinen, heikosti suojattu tai näiden yhdistelmiä.

Tunnelman kohottamiseksi vielä kuva ruotsalaisesta XA-203:sta. Umpitornilla, 20 mm tykillä ja lisäpanssareilla varustettu vaunu on jo aika tukeva Pasiksi, massaakin taitaa olla 23 tonnia vs. ykköskoppaisen 16 ja koneena isompi 280 hp Valmet 612. Kai vaunut tehtiin osin kv-tehtäviä silmälläpitäen, Suomikin tilasi XA-200 -sarjaa noin 150 vaunua. Uintikykyinen tämä versio ei luonnollisesti ole.

 

[J0h1F]

Puretuista Pbv 302 -vaunuista ilmeisesti?

Eihän ainakaan kaikkia Pebboja purettu, niitähän oli naftaliinista kaivettu vielä käyttöön tässä vastikään.

https://twitter.com/x/status/1313542505112244225

https://www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=3352941851467114&id=149846591776672

Pbv 302 on myös palannut Ruotsin puolustusvoimien sivuille kalusto-osioon:

Pansarbandvagn 302

Bandgående Pansarbandvagn 302 används för transport av personal och materiel.

www.forsvarsmakten.se