Lepukki
Eversti
Kaiken tämän herra A:ta kohtaan esitettyjen avoimien kysymysten ja siitä provoisoituneiten A:n puolustajien kommenttejen jälkeen haluaisin palautella puheenaihetta lähemmäs threadin alkuperäistä aihetta.
En tiedä paljoakaan tiedustelusta enkä maiden välisten tiedustelutietojen vaihdosta. Minulla on kuitenkin käsitys jostain perustavanlaatuisesta tiedonkäsittelystä.
Ensin täytyy tiedustelutietoa varten saada jostain raakaa tiedusteludataa. Tämän tuottamiseen NATO:lla on tietenkin aivan valtavasti paremmat resurssit suhteessa Suomen olemattomiin.
Tämän jälkeen dataa analysoidaan. Nyt on esitetty väitteitä siitä, että NATO:n datan analysointitaito olisi niin heikko, että sen tuottamat data analyysit rappeuttaisivat Suomalaisen tiedutelutiedon luotettavuuden.
Analysodun datan perusteella tehdään sitten tulkintoja.
Nyt herää pari kysymystä. Minkä tason tiedustelutietoa ylipäätään NATO:n ja Suomen välillä vaihtuisi? Data-, analyysi- vai tulkitatason?
Jos kyse on Data-tason tiedosta, niin silloinhan suomella ei NATO:n tiedustelutietojen saamisesta mitään haittaa koituisi? Kaikki olisi vain plussaa. Kyllähän datan kohdalla aina arvoidaan sen luotettavuutta.
Jos kyseessä on analyysi-tason datasta, niin ollaanko Suomessa todellakin niin sinisilmäisiä, että kaikki analyysi-tason tieto otetaan todesta mitään kyseenalaistamatta? Itse uskoisin, että tieto käy täälläkin ensin jonkilaisen tarkastelun läpi jolloin tiedutelutieto olisi edelleen vain plussaa.
Jos kyseessä on tulkinta-tason tieto, niin silloin pitää olla kyllä kova luotto tiedonjakajan ammattitaitoon ja oikeisiin motiiveihin. Tämän tason tiedosta on siis hyötyä vain jos ollaan varmoja tiedon tuottajan luotettavuudesta monella eri tasolla.
Itse olisin kyllä näiden pohdintojeni perusteella kallistumassa siihen, että NATO:on liittyminen ja sen tiedustelutietoihin käsiksi pääsemin tuskin pääsisi rappeuttamaan suomalaisen tiedusteluorganisaation tietojen laatua. Kunhan pysytään lähdekrittisinä.
En tiedä paljoakaan tiedustelusta enkä maiden välisten tiedustelutietojen vaihdosta. Minulla on kuitenkin käsitys jostain perustavanlaatuisesta tiedonkäsittelystä.
Ensin täytyy tiedustelutietoa varten saada jostain raakaa tiedusteludataa. Tämän tuottamiseen NATO:lla on tietenkin aivan valtavasti paremmat resurssit suhteessa Suomen olemattomiin.
Tämän jälkeen dataa analysoidaan. Nyt on esitetty väitteitä siitä, että NATO:n datan analysointitaito olisi niin heikko, että sen tuottamat data analyysit rappeuttaisivat Suomalaisen tiedutelutiedon luotettavuuden.
Analysodun datan perusteella tehdään sitten tulkintoja.
Nyt herää pari kysymystä. Minkä tason tiedustelutietoa ylipäätään NATO:n ja Suomen välillä vaihtuisi? Data-, analyysi- vai tulkitatason?
Jos kyse on Data-tason tiedosta, niin silloinhan suomella ei NATO:n tiedustelutietojen saamisesta mitään haittaa koituisi? Kaikki olisi vain plussaa. Kyllähän datan kohdalla aina arvoidaan sen luotettavuutta.
Jos kyseessä on analyysi-tason datasta, niin ollaanko Suomessa todellakin niin sinisilmäisiä, että kaikki analyysi-tason tieto otetaan todesta mitään kyseenalaistamatta? Itse uskoisin, että tieto käy täälläkin ensin jonkilaisen tarkastelun läpi jolloin tiedutelutieto olisi edelleen vain plussaa.
Jos kyseessä on tulkinta-tason tieto, niin silloin pitää olla kyllä kova luotto tiedonjakajan ammattitaitoon ja oikeisiin motiiveihin. Tämän tason tiedosta on siis hyötyä vain jos ollaan varmoja tiedon tuottajan luotettavuudesta monella eri tasolla.
Itse olisin kyllä näiden pohdintojeni perusteella kallistumassa siihen, että NATO:on liittyminen ja sen tiedustelutietoihin käsiksi pääsemin tuskin pääsisi rappeuttamaan suomalaisen tiedusteluorganisaation tietojen laatua. Kunhan pysytään lähdekrittisinä.