baikal kirjoitti:
No mitä sitten, vaikka asevelvollisuuden suorittaminen ei avaisikaan ovia suoraan pitäjän pankinjohtajistoon? Mitä sitten? On totta, että maailma on muuttunut, sivari saa työtä siinä kuin res-ups. kaikilla ansioilla tahi hinttiyrittäjä saa urakan, joka tekee hänestä rikkaan. Jos se nyt vielä jonkun uraan tuo nostetta tuo asevelvollisuuden suorittaminen niin hyvä.
Kysyn: mitä sitten, vaikka asevelvollisuuden suorittaminen ei tuokaan nostetta? Eihän se ole mikään asevelvollisuuden ansioita huonontava pointti. Juuu, kenraalit lupaa ja everstit hotisee, antaa vaan lupailla. Jos ottavat jatkossakin tuon käytettyjen autojen kauppiaan asenteen, ei se ole asevelvollisuuden vika, siinä pitäs mennä itseensä.
Mutta on ihan selvä, että jossain kohtaa kulkee raja milloin yleinen asevelvollisuus lakkaa olemasta kurantti tapa hoitaa turvallisuusvakuutus. Mielestäni pitäisi ehdottoman selvästi tuoda esille: KUINKA SUURET LKM JOUKOT KYKENEMME VARUSTAMAAN NYKYAIKAISTA SOTAA VARTEN? Tuon kysymyksen vastaus antaa pohjan laatia systeemi, joka tuottaa tarvittavan populan. Eiks jeh, kun tiedetään mihin kynnet yltää niin sitä varten tehdään sapluuna. Kutakuinkin näin se maailma pyörii muissakin jutuissa. Pelkkä pv:n kertomus: "noku me saadan sit valita siitä karjasta sopivimmat ja ketä me halutaan".... ei ole tätä päivää eikä varsinkaan huomista.
Katsotaanpa hieman näitä syitä miksi suomalainen mies suorittaa asevelvollisuutensa.
1.
Asevelvollisuuden suorittaminen todistaa, että mies on MIES. Psyykkisesti ja fyysisesti suorituskykyinen yhteisön jäsen. Mies on siis lunastanut itselleen täysivaltaisen kansalaisuuden. (Vanhimmat länsimaiset esimerkit löytyvät antiikista jossa sotapalvelus oli kansalaisuuden edellytys.) - Tähän voidaan todeta, että varsinkin kaupunkiväestön osalta aika on ajanut tämän ohi.
2.
Asevelvollisuuden suorittaminen hyvin tuo arvostusta. Upseerin tai aliupseerin arvo tuo arvostusta ja on "pätevän kaverin ja johtajan merkki" vaikka esim. koulutus ei työtehtäviin liittyisikään. - Varsinkin kansainvälityminen on syönyt tätä. Herraksi kelpuutetaan miehistö tai vaikka sivari jos vain muut palaset loksahtavat paikalleen. Hyvänä esimerkkinä vaikka ulkoministerimme.
3.
Armeijassa oppii taitoja joista on hyötyä myöhemmin elämässä. Ajat jolloin viestimiehiä palkattiin puhelinasentajiksi ovat kyllä takanapäin. Jotain ajokortteja pv:ssä taidetaan vielä suoritella. 90 % varusmieshistä ei hyödy ammatillisesti palveluksen suorittamisesta.
4.
Asevelvollisuuden suorittaminen on lakisääteinen pakko. Varmasti perustuu lakiin, mutta lain perusteena ei voi olla se, että laki sanoo näin. Loppujen lopuksi lait ovat vain kodifioituja tapoja- eivät mitään jumalrunoutta niin kuin Suomessa usein luullaan. Ei se asevelvollisuuden suorittaminen mikään ehdoton pakko ole on olemassa monia tapoja kiertää se.
5.
Isoisäkin taisteli Kannaksella ja entäs jos ryssät tulee. Kyllä nyt aletaan olemaan siinä tilantessa, että isoisätkin alkaa olemaan sitä sodanjälkeistä polvea. Eikä Suomella muutenkaan ole virallisesti mitään vihollisia.
Omat vinkkini asevelvollisuusjärjestelmän ylläpitoon ovat lähinnä tyyppiä keppi & porkkana.
Vapautuksia vähemmän kyllä ne fiksut ja hyväkuntoiset menee kun tietää, että
kaikki palvelee.
Selkeä viholliskuva olisi myös luotava. Esimerkiksi turvallisuuspoliitikan oppitunnilla alokasaikana olisi näytettävä filmejä Georgian ja Tsetsenian tapahtumista. Ihan kylmästi on näytettävä ruumiita, itkeviä naisia ja kidutuksen uhrien kertomuksia. Kun vielä päälle kerrotaan, että EU on paperitiikeri ja kuinka Yhdysvaltain joukot on sidottu siirtomaasotiin niin eiköhän useimmat tajua jutun juonen. Vastakkain on siis saatettava mukavuudenhalu ja se, että oma sisko raiskataan voittajan sotasaaliina. On vedottava niihin syvimpiin tunteisiin, jotka nostavan sisun ja näyttämisen halun.
Joukkojen koulutus on myös muutettava sellaiseksi, että maantaista perjantaihin ollaan leirillä ja viikonloput ollaan vapaalla. Väittäisin, että se ylimääräinen paska ja turhan panttina olo viikonloppuna syö enemmän motivaatiota kuin harjoittelu. Nykyajan ihminen myös mielellään kuulee perustelut miksi jotain asiaa harjoitellaan. Varsinkin esimerkit muiden maiden sotakokemuksista voisivat motivoida myös noudattamaan niitä "tarpeettomia määräyksiä".
Tärkeä asia olisi myös asepalveluksen arvostaminen. Ainakin vielä 90-luvulla motivointina käytettiin rangaistuksilla uhkailua ja loputonta laki, laki, lakiii, se on laakiiiiiiii hokemista. Konkreettinen arvostaminen näkyy vaikka päivärahoina joilla voi rahoittaa esim. vaikka lomalla baarissa & elokuvissa käymisen tyttöystävän kanssa. Ilmeisesti vieläkin kuvitellaan, että varusmiehet käy tekemässä lomillaan maatöitä ja nukkuminen sekä saunapehmeällä kädellä runkkaaminen omassa rauhassa riittää loman sisällöksi? Vertailun vuoksi Suomessa poistettiin 300 markan kotiuttamisraha 90-luvun alussa. Saman aikaisesti Ruotsissa vastaava raha korotettiin 3000 kruunuun.
Valikoivaan asevelvollisuuteen en usko. Valikoiva asevelvollisuus tarkoittaa ettei meillä ole asevelvollisuutta 20 vuoden päästä.