Niin. Avauksesta koetin hahmotella, miten puolustaja(t) saa aikaan ylivoiman. Edes hetkellisesti ja paikallisesti.
Perusskenaariona oli panssarikiila Viipuri-Helsinki -uralla, muodostelmassa tiedustelu-päävoima-huolto. Hieman Georgian 08.08.08 sotaa muistellen.
1. Hornetit ensin: ylivoimaisen nopea ja kauaskantoinen vastaisku heti rajan tuntumassa. Yllätyskin voi voimainkoitoksen alkuvaiheessa onnistua.
2. Operatiiviset joukot: ylivoima vihollisen tiedusteluosaston lyömiseksi edestä kohtaamistaistelussa tai sivusta väijyen. Vauhti riittää kärjenkin kyytiin.
3. Alueelliset joukot: ylivoima vihollisen huollon tuhoamiseen, katkomiseen ja häirintään - sivusta ja takaa.
Ongelmaksi jää päävoimien pysäyttäminen. Suoraan kohtaamistaisteluun vihollisen panssariprikaateja (yms.) vastaan tuskin kannattaa reserviläisiä nykykalustolla lähettää. Tulee liikaa tappioita.
Ylivoima luodaan tulivoimalla. Puolustaja voi käyttää raskaampia aseita kuin hyökkääjä. Karrikoidusti: 270 mm:n heittimet vastaan 125 mm:n kanuunat. Kun hyökkääjä keskittää voimansa etenemisuralle, puolustaja voi hajauttaa raskaat aseensa uran varrelle - mutta keskittää tulen vihollisen pääjoukkoihin etenemisuralla.
Raskaat raketinheitinpatteristot ylijohdon alaisuuteen tst-ryhmien yhteyteen saattaisivat olla kustannustehokas ratkaisu taktiikan toteutukseen. Tehokkuus ja reaktionopeus paranisivat edelleen, jos noiden "valmiuspatteristojen" ydinmiehitykseen palkattaisiin sopimussotilaita.
Jos Puolustusvoimien aikataulu pitää, aikaa on pari vuotta saada alustavat suunnitelmat aikaan. Aika näyttää.
Jos ajatellaan omaa varustusta ja naapurin vastaavaa niin tuskin tuo ihan noin yksinkertaista on. Meillä on tätä nykyä 96 kpl GBU-32 JDAM pommia(kant. n.25km), 11 kpl AGM-154C -ohjusta(kant. 22-130km) ja tulevaisuudessa ehkä 50-70 kpl AGM-158 JASSM-ohjusta (kant. n. 290-320 km).
JASSM-ohjuksia tuskin tuhlattaisiin mihinkään "panssarikiilaan" vaan lähinnä naapurin pitkän kantaman it-järjestelmiin, lentokenttiin ja johtamiskeskuksiin. Niitä on liian vähän ja ne ovat soveltumattomia etulinjan ilma-iskuihin. Lähinnä kyseeseen tulisi määrällisesti GBU-32 mutta jotta sitä voitaisiin käyttää, on alueella kiistettävä hetkellisesti naapurin ilmaherruus ja hyökättävä heti alussa S-300/400 ja Buk M2 alueilmatorjuntajärjestelmiä ja naapurin lentokenttiä vastaan. Signaalitiedustelu on tässä tärkeää ja todennäköisesti USA:lta pitäisi saada satelliittitiedustelun apua jotta maalit saadaan tarkasti paikannettua ja reaali-ajassa.
Todennäköisempää on että Hornetteja ei lähetetä heti rajan pintaan hyökkäämään naapurin mekanisoituja joukkoja vastaan vaan meillä tuo JOINT-ajattelu on hieman erillaista.
ATACMS-ohjuksia(n.50 kpl) käyttäisin itse korkeintaan naapurin kaikkein tulivoimaisimpia yksiköitä vastaan (tykistö-prikaatit ja 9K58 Smerch-raketinheittimet). Ongelmana voi olla tulenjohto 100-300 km etäisyyksille selustaan. Tämän vuoksi olen melko varma että jenkkien kanssa on sovittu satelliitti-tiedustelun käytöstä apuna. Tukihan USA Georgiaa sodassa sotkemalla GPS-signaalin alueella joten Venäläiset komentajat eivät voineet käyttää paikantimiaan. Huomattavaa on että tuolloin GLONASS ei ollut vielä toiminnassa, eikä Georgia ole NATO-maa.
M 57 ATACMS on tällä hetkellä ainoa suoraan vaikutukseen perustuva a-tarvike meillä ja voi jäädäkin sellaiseksi rahan puutteen vuoksi ja/tai jos tuo Lockheedin AW (Alternative Warhead) ohjelma epäonnistuu. LockheedMartin on kehittänyt jopa 120 km yltävän ohjuksen (227mm) jota testataan tällä hetkellä.
Uskoisin että RsRakh 227 jaetaan vallitsevan käytön mukaan 6-8 heittimen ryhmiin jotka keskittyvät naapurin pitkän kantaman tykistön, raketinheittimistön, ilmatorjunnan, lähilentokenttien ja huollon tuhoamiseen. Olen samaa mieltä että todennäköisesti niiden tulenkäyttöä ohjataan keskitetysti koko valtakunnan alueella tärkeimpiin ja soveltuvimpiin maaleihin. Mahdollista ja järkevää olisi myös käyttää ATCMS -ohjuksia ja JASSM ja JDAM-ohjuksia samanaikaisesti vaikeisiin ja hyvinsuojattuihin maaleihin (S-400, Smerch ja tykistö-ohjukset).
Yksi tai kaksi patteristoa voisi käyttää AT2 kaukomiinoja painopiste-alueella hidastamaan tai ohjaamaan vihollisen liikettä. Huomattavaa on myös tarve selustassa tapahtuvan taistelun tukemiseen ja vihollisen eristämiseen miinoitteilla (maahanlaskut).
Operatiivisten ja alueellisten joukkojen käyttö poikkeaa tuosta mainitsemastasi taktiikasta verrattuna aiheesta esitettyihin materiaaleihin. Alueellisten joukkojen tehtävähän ei voi olla vain häirintä ja sivuilta ja takaa sekä huollon tuhoaminen vaan suora kärkitaistelu, valmistelluista asemista ja yllätystä hyväksikäyttäen. Muutoin meillä ei ole muita suoraan taisteluun kykeneviä joukkoja kuin valmiusprikaatit ja se on aivan liian vähän. Eihän maajoukkojen tehtävänä voi olla vain piileskely ja "huitominen puun takaa" vaan kyllä välillä on mentävä päälle karjuen! Tehtävänä on tuon esittelyvideonkin perusteella lyödä vihollisen tiedustelu ja vähintään viivyttää ja/tai tuhota kärkipataljoona aktiivisella taistelulla(riippuen tst-osaston sijainnista, tehtävästä ja tulituesta). Tämän jälkeen tai samanaikaisesti alueellinen pumppu vetäytyy tai väistää vihollista ja saavutetun aikahyödyn ja tilannetiedon perusteella ja tarvittaessa valmiusprikaati ryhmittyy asemiinsa tai hyökkää suoraan jos sijainti ja ajoitus on hyvä. Luulen että vastahyökkäykseen lähtee tukemaan valmiusprikaatia tarvittaessa myös alueellinen tst-osasto (sivusta, selusta)jos mahdollista. Tämä olisi tehokkainta mikäli joukkoja ei tarvitse säästää ko.tilanteessa.
Häirintä ja huollon tuhoaminen on paikallisjoukkojen tai tst-osaston, hajautetun komppanian tehtävä alueella (joka muuten on muoti-sana vanhalle sissi-tai erilliskomppanialle).
Hassua miten tällä palstalla väiteltiin vielä 3v. sitten että onko hajautettu taistelutapa vanhentunut ja hyödytön vai ei. Itse olin vähemmistössä joka puolusti tuon iki-aikaisen ja tehokkaaksi todistetun sissi-taktiikan olemassaoloa meikäläisissä oloissa vaikka enemmistö väitti muuta, siitäkin huolimatta että kokemukset viime-aikaisista konflikteista ovat kaikkien nähtävillä. Hienoa nähdä että sensijaan PV on lukenut läksynsä ja nostanut tuon taktiikan profiilia ja yksiköt uudelleen nimettynä ovat meillä taas taisteluryhmityksessä jatkossakin (komp.-haj.).
Muistaako Baikal tämän?
