Operatiivisten joukkojen uusi tst-tapa?

[Nojatuolistrategi]

Jos ajatellaan omaa varustusta ja naapurin vastaavaa niin tuskin tuo ihan noin yksinkertaista on. Meillä on tätä nykyä 96 kpl GBU-32 JDAM pommia(kant. n.25km), 11 kpl AGM-154C -ohjusta(kant. 22-130km) ja tulevaisuudessa ehkä 50-70 kpl AGM-158 JASSM-ohjusta (kant. n. 290-320 km).

JASSM-ohjuksia tuskin tuhlattaisiin mihinkään "panssarikiilaan" vaan lähinnä naapurin pitkän kantaman it-järjestelmiin, lentokenttiin ja johtamiskeskuksiin. Niitä on liian vähän ja ne ovat soveltumattomia etulinjan ilma-iskuihin. Lähinnä kyseeseen tulisi määrällisesti GBU-32 mutta jotta sitä voitaisiin käyttää, on alueella kiistettävä hetkellisesti naapurin ilmaherruus ja hyökättävä heti alussa S-300/400 ja Buk M2 alueilmatorjuntajärjestelmiä ja naapurin lentokenttiä vastaan. Signaalitiedustelu on tässä tärkeää ja todennäköisesti USA:lta pitäisi saada satelliittitiedustelun apua jotta maalit saadaan tarkasti paikannettua ja reaali-ajassa.
Todennäköisempää on että Hornetteja ei lähetetä heti rajan pintaan hyökkäämään naapurin mekanisoituja joukkoja vastaan vaan meillä tuo JOINT-ajattelu on hieman erillaista.

ATACMS-ohjuksia(n.50 kpl) käyttäisin itse korkeintaan naapurin kaikkein tulivoimaisimpia yksiköitä vastaan (tykistö-prikaatit ja 9K58 Smerch-raketinheittimet). Ongelmana voi olla tulenjohto 100-300 km etäisyyksille selustaan. Tämän vuoksi olen melko varma että jenkkien kanssa on sovittu satelliitti-tiedustelun käytöstä apuna. Tukihan USA Georgiaa sodassa sotkemalla GPS-signaalin alueella joten Venäläiset komentajat eivät voineet käyttää paikantimiaan. Huomattavaa on että tuolloin GLONASS ei ollut vielä toiminnassa, eikä Georgia ole NATO-maa.
M 57 ATACMS on tällä hetkellä ainoa suoraan vaikutukseen perustuva a-tarvike meillä ja voi jäädäkin sellaiseksi rahan puutteen vuoksi ja/tai jos tuo Lockheedin AW (Alternative Warhead) ohjelma epäonnistuu. LockheedMartin on kehittänyt jopa 120 km yltävän ohjuksen (227mm) jota testataan tällä hetkellä.

Uskoisin että RsRakh 227 jaetaan vallitsevan käytön mukaan 6-8 heittimen ryhmiin jotka keskittyvät naapurin pitkän kantaman tykistön, raketinheittimistön, ilmatorjunnan, lähilentokenttien ja huollon tuhoamiseen. Olen samaa mieltä että todennäköisesti niiden tulenkäyttöä ohjataan keskitetysti koko valtakunnan alueella tärkeimpiin ja soveltuvimpiin maaleihin. Mahdollista ja järkevää olisi myös käyttää ATCMS -ohjuksia ja JASSM ja JDAM-ohjuksia samanaikaisesti vaikeisiin ja hyvinsuojattuihin maaleihin (S-400, Smerch ja tykistö-ohjukset).
Yksi tai kaksi patteristoa voisi käyttää AT2 kaukomiinoja painopiste-alueella hidastamaan tai ohjaamaan vihollisen liikettä. Huomattavaa on myös tarve selustassa tapahtuvan taistelun tukemiseen ja vihollisen eristämiseen miinoitteilla (maahanlaskut).

Operatiivisten ja alueellisten joukkojen käyttö poikkeaa tuosta mainitsemastasi taktiikasta verrattuna aiheesta esitettyihin materiaaleihin. Alueellisten joukkojen tehtävähän ei voi olla vain häirintä ja sivuilta ja takaa sekä huollon tuhoaminen vaan suora kärkitaistelu, valmistelluista asemista ja yllätystä hyväksikäyttäen. Muutoin meillä ei ole muita suoraan taisteluun kykeneviä joukkoja kuin valmiusprikaatit ja se on aivan liian vähän. Eihän maajoukkojen tehtävänä voi olla vain piileskely ja "huitominen puun takaa" vaan kyllä välillä on mentävä päälle karjuen! Tehtävänä on tuon esittelyvideonkin perusteella lyödä vihollisen tiedustelu ja vähintään viivyttää ja/tai tuhota kärkipataljoona aktiivisella taistelulla(riippuen tst-osaston sijainnista, tehtävästä ja tulituesta). Tämän jälkeen tai samanaikaisesti alueellinen pumppu vetäytyy tai väistää vihollista ja saavutetun aikahyödyn ja tilannetiedon perusteella ja tarvittaessa valmiusprikaati ryhmittyy asemiinsa tai hyökkää suoraan jos sijainti ja ajoitus on hyvä. Luulen että vastahyökkäykseen lähtee tukemaan valmiusprikaatia tarvittaessa myös alueellinen tst-osasto (sivusta, selusta)jos mahdollista. Tämä olisi tehokkainta mikäli joukkoja ei tarvitse säästää ko.tilanteessa.

Häirintä ja huollon tuhoaminen on paikallisjoukkojen tai tst-osaston, hajautetun komppanian tehtövä alueella (joka muuten on muoti-sana vanhalle sissi-tai erilliskomppanialle).

Hassua miten tällä palstalla väiteltiin vielä 3v. sitten että onko hajautettu taistelutapa vanhentunut ja hyödytön vai ei. Itse olin vähemmistössä joka puolusti tuon iki-aikaisen ja tehokkaaksi todistetun sissi-taktiikan olemassaoloa meikäläisissä oloissa vaikka enemmistö väitti muuta, siitäkin huolimatta että kokemukset viime-aikaisista konflikteista ovat kaikkien nähtävillä. Hienoa nähdä että sensijaan PV on lukenut läksynsä ja nostanut tuon taktiikan profiilia ja yksiköt uudelleen nimettynä ovat meillä taas taisteluryhmityksessä jatkossakin (komp.-haj.).

Muistaako Baikal tämän?

Kiitosta vastauksesta!

1. Hornetit - samaa mieltä
Tuskinpa ilmasta-maahan -risteilyohjuksilla kannattaa jahdata liikkuvia kohteita, erikoistapauksia lukuunottamatta. Pommit ja raketit sopivat paremmin rynnäköintiin. Paikallaan pysyviin "arvokohteisiin" - sillat, satamat, öljy- ja kaasuputket, ammus- ja polttoainevarastot, komentokeskukset - ohjukset osuvat paremmin. Mutta kun tuota ilmasta-maahan -aseistusta on hankittu, sitä myös käytetään, etenkin kun Ilmavoimat ehtinee ensin hätiin. Kolikon kolmas puoli on sitten se, olisiko pitänyt tyytyä torjuntahävittäjiin, kun kiirettä riittää varmaan vastustajan tst-helikoptereiden, rynnäkkökoneiden yms. torjunnassa, ja käyttää raha Maavoimien kaukovaikutteisiin aseihin.

2. Heittimet - lisää
Jos valmiusprikaateja on vain kolme Suomen kulmilla - eikä useampaan ole varaa - "valmiuspatteristot" tarjoavat huokeamman vaihtoehdon. Ylijohdon alaisuuteen ja tst-ryhmien (5-6 kpl) yhteyteen patteristot raskaita raketinheittimiä ja sopimussotilaat puikkoihin. Se Hollannista hankittu 22 heittimen "patteristo" maksoi joidenkin lähteiden mukaan kokonaisuudessaan 30 (heittimet) + 30 (muu kalusto) miljoonaa euroa ja vaatii noin 200 miehen vahvuuden. Ampumatarvikkeet ja maalinpaikannus ovat oma ongelmansa, mutta periaatteessa tuollaisella hankinnalla saataisiin vahva tulituki hajautetuksi koko maan alueelle - ja tilanteen kiristyessä siirretyksi painopisteisiin.

Taistelutavasta

Epäilen, ettei yhdestä valmiusprikaatista, alueellisista tst-osastoista tai paikallis"ressu"pataljoonista olisi vastukseksi vihollisen vereksille voimille hyökkäysuralla. Tappioita tulisi liikaa.

Verestäviin voimiin olisi helpompi iskeä. Vihollisen pitäisi saada siipeensä kaukovaikutteisista aseista heti rajalta asti niin kauan ja kovaa, että ryhmitys hajoaa. Raskaiden raketinheittimen (ja muun epäsuoran tulen) pitäisi saada keskitetyksi koordinoidusti pääjoukkoihinkin. Kuorma-ammukset tytärammuksineen ja "rypälepommeineen" (M30) tehoavat elävää voimaa ja kevyesti panssaroitua kalustoa vastaan. Mutta panssarivaunujen vahingoittamiseksi pitäisi saada muitakin ampumatarvikkeita kuin sirotemiinoja (AT2).

Aktiivisempi vaihtoehto olisi älyammus: gps-ohjattu kuorma-ammus, joka kuljettaa tytärammukset "panssarilautan" ylle ja pudottaa ne pienen laskuvarjon varassa kieppumaan alas kohti kohdettaan; kun sellaisen sensorit havaitsevat maalin, tytärammus sylkäisee ontelopanoksen panssarin kattoluukusta läpi. Ainakin 155 mm:n tykkeihin noita saa. Rakettien ampumatarvikkeetkin epäilemättä kehittyvät, kunhan rahaa ja poliittista tahtoa niiden hankkimiseen on.

 

[SJ]

Aktiivisempi vaihtoehto olisi älyammus: gps-ohjattu kuorma-ammus, joka kuljettaa tytärammukset "panssarilautan" ylle ja pudottaa ne pienen laskuvarjon varassa kieppumaan alas kohti kohdettaan; kun sellaisen sensorit havaitsevat maalin, tytärammus sylkäisee ontelopanoksen panssarin kattoluukusta läpi. Ainakin 155 mm:n tykkeihin noita saa. Rakettien ampumatarvikkeetkin epäilemättä kehittyvät, kunhan rahaa ja poliittista tahtoa niiden hankkimiseen on.

Olenkos minä ihan väärässä, kun muistelen PV:n tehneen tarjouspyynnön tuollaisista tässä taannoin?

 

[Samses]

Mitenkäs tuo laskukaava silloin menee, kun paikallisjoukkojen määräksi arvioidaan ensin 90000, sitten 60000 ja lopulta vain 20-30000, koska rahoitus ei riitäkään enempään. Kun sodanajan vahvuus kuitenkin samaan aikaan on jatkuvasti 230000, niin mille riville nuo paikallisjoukoista kustannussyistä poistuneet 60-70000 miestä siirretään? Koulumatematiikasta ei löydy sopivaa yhtälöä tällaiseen perätilalaskentaan, kun kaikki vaihtoehtoiset ratkaisut ovat vielä kalliimpia ja siten kaiken järjen mukaan mahdottomia.

Otetaan laskentaan mukaan sellainen pikkujuttu kuin Ilma- ja Merivoimat. Kummankin sodanajan vahvuus on kymmeniätuhansia ukkoja (ei, minäkään en käsitä mihin niin paljon ukkoja tarvitaan). 230 000 on koko PV:n SA-vahvuus, ei Maavoimien.

 

[Ottoville]

[quote

1. Hornetit - samaa mieltä
Tuskinpa ilmasta-maahan -risteilyohjuksilla kannattaa jahdata liikkuvia kohteita, erikoistapauksia lukuunottamatta. Pommit ja raketit sopivat paremmin rynnäköintiin. Paikallaan pysyviin "arvokohteisiin" - sillat, satamat, öljy- ja kaasuputket, ammus- ja polttoainevarastot, komentokeskukset - ohjukset osuvat paremmin. Mutta kun tuota ilmasta-maahan -aseistusta on hankittu, sitä myös käytetään, etenkin kun Ilmavoimat ehtinee ensin hätiin. Kolikon kolmas puoli on sitten se, olisiko pitänyt tyytyä torjuntahävittäjiin, kun kiirettä riittää varmaan vastustajan tst-helikoptereiden, rynnäkkökoneiden yms. torjunnassa, ja käyttää raha Maavoimien kaukovaikutteisiin aseihin.

[/quote]

Mitä uuta tuossa on?

Jo 30 luvulla Blenheimien piti tuhota Leningradin sillat, rautatiesolmuja ja joukkojen keskityksiä.
Asiat eivät vain mennet niin kuin suunniteltiin.

Nytkin hävittäjä halutaan käyttää kaikkeen muuhun kuin niiden pää tehtävään.
Samalla siihen sidotaan rahaa ja resursseja joita ilmapuolustus tarvitsisi.

 

[Iso-Mursu]

Otetaan laskentaan mukaan sellainen pikkujuttu kuin Ilma- ja Merivoimat. Kummankin sodanajan vahvuus on kymmeniätuhansia ukkoja (ei, minäkään en käsitä mihin niin paljon ukkoja tarvitaan). 230 000 on koko PV:n SA-vahvuus, ei Maavoimien.

Oma veikkaukseni on että sodanajan tukikohtien vartiointi ja varmistus ei ala 100m aidasta vaan muutamia kilometrejä aikaisemmin. Voi olla jopa kaksinumeroinen luku vartiointi säteellä

 

[Nojatuolistrategi]

Mikä ihme vika on operatiivisten joukkojen varustuksessa? Olen samaa mieltä Ohjus-tiedustelijan kanssa että valmiusprikaatien varustuksessa ei ole ongelmia, ne pärjäävät ainakin paperilla todella hyvin naapurin korotetun valmiuden prikaateille. Näin varsinkin on meidän iskunyrkkimme, Karjalan Prikaatin kanssa ja muilla prikaateilla (Kainuu, Pori)on erilainen rooli mutta niillä on tukena kuitenkin mekanisoitu tst-osasto kullakin.

Karjalan prikaatin tunnettua varustusta:
18 kpl 155k98
6 kpl? 120mm AMOS
49 kpl Leo 2 A 4
102 kpl CV 9030FIN
Ito 05 2kpl
Ito 05M 2kpl
Ranger UAV 3-6kpl
PST Ohj 2000M ?
NLAW RSPSTOHJ 102 kpl ~satoja

Tämän lisäksi ymmärtääkseni ajanmukainen pimeätaistelukyky (kehitetään tai jo olemassa), uusitut viesti-yhteydet (mm. MATI, radiot yms.). Taistelijoilla on uusittu varustus M-05, lisäksi kuorma-autot on uusinta uutta.
Naapurin ensilinjan prikaateilla on muuten vastaava varustus (mm. 100 rpsv) ja ainoastaan tst-vaunuja on kaksinkertainen määrä. Tuolla varustelulla KarPr pärjää aivan varmasti tehtävässään, varsinkin jos/kun niiden tst-vaunut uusitaan. Tykistö on ilman teloja mutta se hakkaa kantamansa puolesta (30km+) esim. naapurin ensilinjan telatykit MSTA-SM (24,5 km). Molempien kantama kasvaa jos käytetään base-bleed ammuksia. Lisäksi on nuo DPICM -ammukset. AMOS-heittimet kykenevät ampumaan huomattavan suuren määrän kranaatteja(MRSI=6 ammusta) ja niiden "shoot and scoot" -kyky tekee niistä erittäin vaikeita tuhottavia vastatykistölle. Ainoastaan ilmasta ne voidaan tuhota mutta sekin on peitteisessä maastossa vaikeata. Lisäksi niitä suojaa valmiusyhtymän IT. Vaunut pärjäävät hyvin (varsinkin CV) naapurin vastaaville ja pst-aseistus on viimeistä huutoa. SPIKE on kehittynein ohjus mitä saatavilla on.

Muut prikaatit on varustettu omaa operatiivista tehtäväänsä ja aluettaan varten ja niillä on minun ymmärtääkseni tukenaan molemmilla mekanisoitu tst-osasto (mm. +20 kpl Leo 2).
On melko selvää että kainuun prikaatin tehtävä on juurikin suoriutua tehtävästään pohjoisemman suomen hankalammissa olosuhteissa (vähäisemmät ja huonot tiet, metsäisempi maasto ja enemmän lunta) joten nuo telakuorma-autot on niille juuri oikea väline ja nekin on nyt vaihdettu uudempiin, diesel-käyttöisiin Bankkuihin.
Porin prikaati taas vastaa selvästi kalustonsa perusteella (nopeampi liikkuvuus pyörä-panssariajoneuvoilla)selustan operaatioista kuten maahanlaskun torjunnasta sekä varsin epätodennäköisestä maihinnoususta. Se todennäköisesti sijoitetaan lähelle pää-kaupunkiseutua (max.~100 km etäisyys) josta se kykenee nopeasti liikkumaan hyviä teitä pitkin ja puolustamaan pääkaupunkiseutua maalta-, ilmasta- ja mereltä suuntautuvia hyökkäyksiä vastaan.

Ylijohdon alaisuudessa olevaa tykistöä ja raketinheittimistöä mm. ATACMS, 155mm K83, 122mm raketinheittimet, siirretään tarvittaessa painopistesuuntaan ja tuotakin tavaraa on tietääkseni melko rutkasti, mm. n.100 kpl 155mm kanuunoita ja keihäänkärkenä 22 kpl MLRS -ATACMS.

Alueellisten joukkojen varustaminen on ainakin uutisten mukaan lähtenyt ihan lupaavasti käyntiin ja tavaraa on hankittu ja tulossa ihan kivasti: Orbiter-UAV:t, radioita, pimeänäkölaitteita, pst-ohjuksia, huoltoa, kuorma-autoja ym. Vielä puuttuu tavaraa kuten nuo EKITO-ohjukset ja pst-ohjuksia/sinkoja ja jatko näyttää miten niissä käy, mutta paremmalta tämä näyttää mitä minä uskoin 3 v.sitten.

Pessimisti ei tietysti pety kuten sanotaan mutta toivon hieman realismia tähän keskusteluun.

Olemassa olevat valmiusprikaatit alkavat toki olla iskussa (Kainuussa, Karjalassa ja Porissa).

Mutta mikä on tilanne muualla - siellä, missä niitä ei ole? Mitkä ovat PV:n suunnitelmat vuosille 2016-20? Vanhojen valmiusprikaatien materiaalihankintojen viimeistely? Uusien perustaminen? Vai uudelleenryhmittelyt ja kalustonsiirrot?

Avauksessani pohdin pääkaupunkiseudun tilannetta - saataisiinko Parolaan panssariprikaati? Lappia - Jääkäriprikaatin vahvistukseksi helikopteripataljoona ja erikoisjääkärikoulutus? Järvi-Suomea - tykistö-/ohjusprikaati sinne?

 

[Samses]

Oma veikkaukseni on että sodanajan tukikohtien vartiointi ja varmistus ei ala 100m aidasta vaan muutamia kilometrejä aikaisemmin. Voi olla jopa kaksinumeroinen luku vartiointi säteellä

Näinhän se on. Lisäksi rannikkojoukot kuuluvat Merivoimien vahvuuteen, joten sen ymmärrän että sieltä tulee nuppilukua. Mutta siis kun laskee pilven veikot ja silakat mukaan, kumpikin useamman kymmenen tuhannen ukon vahvuisena, niin äkkiä se 230 000 muuttuu lukuna täysin ymmärrettäväksi.

 

[Samses]

Olemassa olevat valmiusprikaatit alkavat toki olla iskussa (Kainuussa, Karjalassa ja Porissa).

Mutta mikä on tilanne muualla - siellä, missä niitä ei ole? Mitkä ovat PV:n suunnitelmat vuosille 2016-20? Vanhojen valmiusprikaatien materiaalihankintojen viimeistely? Uusien perustaminen? Vai uudelleenryhmittelyt ja kalustonsiirrot?

Avauksessani pohdin pääkaupunkiseudun tilannetta - saataisiinko Parolaan panssariprikaati? Lappia - Jääkäriprikaatin vahvistukseksi helikopteripataljoona ja erikoisjääkärikoulutus? Järvi-Suomea - tykistö-/ohjusprikaati sinne?

Tykistö-/ohjusprikaateja ei SA-joukkoihin kuulu, eikä pidäkään. Aivan liian raskas aselajijoukko liikuteltavaksi. Rauhanajan Tykistöprikaati on joukkotuotantoa suorittava joukko-osasto, ei SA-yhtymä.

 

[Samses]

Itselle ei ole ikinä auennut miksi miesten määrää vähennetään lusikalla vaikka varsinaisia SA-kokoonpanoja katoaa listoilta saavi kaupalla... Eihän siinä muusta kuin suuren yleisön sumutuksesta voi olla kyse!

Paikallispataljoonat.

 

[Samses]

Olenkos minä ihan väärässä, kun muistelen PV:n tehneen tarjouspyynnön tuollaisista tässä taannoin?

Et muistele väärin, ja noille on ainakin jonkin verran rahaa varattu valtion 2014 budjetissa eli tulossa on.

 

[Hande]

Otetaan laskentaan mukaan sellainen pikkujuttu kuin Ilma- ja Merivoimat. Kummankin sodanajan vahvuus on kymmeniätuhansia ukkoja (ei, minäkään en käsitä mihin niin paljon ukkoja tarvitaan). 230 000 on koko PV:n SA-vahvuus, ei Maavoimien.

Maavoimista siirrettiin siis mielestäsi 60-70000 miestä ilma- ja merivoimiin näiden aiemman vahvuuden päälle, vai mitä ajat takaa? Jos maavoimilla ei ollut antaa ukoille kivääri, kokardi ja kikkeli-tasoista varustusta sen lisäksi, että olisi pitänyt myös arkistoida miesten nimet, niin tuskinpa puolustushaaran vaihto tuossa kohdin paljoa auttaa.

 

[Samses]

Maavoimista siirrettiin siis mielestäsi 60-70000 miestä ilma- ja merivoimiin näiden aiemman vahvuuden päälle, vai mitä ajat takaa? Jos maavoimilla ei ollut antaa ukoille kivääri, kokardi ja kikkeli-tasoista varustusta sen lisäksi, että olisi pitänyt myös arkistoida miesten nimet, niin tuskinpa puolustushaaran vaihto tuossa kohdin paljoa auttaa.

Ajan takaa sitä että kyllä se 230 000 tulee vastaan aika nopeasti kun rupeaa ynnäilemään, en oikein ymmärrä mistä kaikki tämä suuri hämmennys johtuu.

 

[Hande]

Olemassa olevat valmiusprikaatit alkavat toki olla iskussa (Kainuussa, Karjalassa ja Porissa).

Mutta mikä on tilanne muualla - siellä, missä niitä ei ole? Mitkä ovat PV:n suunnitelmat vuosille 2016-20? Vanhojen valmiusprikaatien materiaalihankintojen viimeistely? Uusien perustaminen? Vai uudelleenryhmittelyt ja kalustonsiirrot?

Edes vuosikymmen ei riittänyt vanhan jääkäriprikaatin muokkaamiseen valmiusprikaatiksi, joten neljässä vuodessa ei tehdä minkäänlaista merkittävää kokoonpanojen uudistusta. Rahoitus taas ei mahdollistaisi niiden varustamista, vaikka aika riittäisikin. 2016-2020 laitetaan olemassa olevista kokoonpanoista tärkeimmät osat siihen malliin, että niillä pärjätään 2030-luvulle saakka ja sitten aletaan miettiä muiden puolustushaarojen hankkeita.

 

[Hande]

Ajan takaa sitä että kyllä se 230 000 tulee vastaan aika nopeasti kun rupeaa ynnäilemään, en oikein ymmärrä mistä kaikki tämä suuri hämmennys johtuu.

Eipä niissä Pv:n julki lausumissa luvuissa ole mitään järkeä, siitä se poikii. Hämmennyksestähän ei ole kyse, vaan sitä, että firma puhui itsensä pussiin ja jäi kiinni räikeästä valheesta.

 

[Samses]

Okei okei, en ala inttämään... Olen yhä sitä mieltä että kun näitä esim. AEMI-luvuissa ilmoitettuja vahvuuksia ja paikallisjoukkoja ynnäilee, tulee 230 000 vastaan aika nopeasti. Mutta eiköhän näistä lisätietoa tule julkisuuteen aika lähitulevaisuudessa.

 

[Hande]

Okei okei, en ala inttämään... Olen yhä sitä mieltä että kun näitä esim. AEMI-luvuissa ilmoitettuja vahvuuksia ja paikallisjoukkoja ynnäilee, tulee 230 000 vastaan aika nopeasti. Mutta eiköhän näistä lisätietoa tule julkisuuteen aika lähitulevaisuudessa.

Joo, ehkä näistä on turha jauhaa ja jätetään vielä ehkä pois. Sekavia ovat herrojen kenraalien tarinat joka tapauksessa ja savun hälvettyä homma alkaa toivottavasti taas hahmottua. Eletään toivossa, ettei seuraava nelivuotisjakso tuo taas kolmanneksen leikkausta kokonaisvahvuuteen, vaikka tuo onkin ollut kehityksen tahti viime aikoina.

 

[hessukessu]

Usko wanhaa: niillä on tekeillä sellainen Rankka Nyrkki, jolla on tarkoitus antaa selkään vihollisen asevoimalle....perässä hiihtää "vakauttamiseen ja hallussapitämiseen" tarkoitetut joukot monine hilpeine menetelmineen. Miten vastata tuollaisen nyrkin otteisiin? Pitää olla nykyaikaisesti ja hyvin varustetut joukot kärkenä, pitää olla itsellä mahdollisuus kovaan tulenkäyttöön jne. Pitkin itärajaa ripotellut jv-prikaatit eivät ole vastaus tuollaisen asevoiman tulppaamiseen. Tuollaisen Nyrkin maali ei ole mikään "koko lähiulkomaa kerralla"- tyyppinen case vaan Pääkaupunki. Siinä ei takerruta lillukanvarsiin, jos tuo polkaistaan liikenteeseen, lillukanvarsiväki tulee perässä sitten.

Suomella on pistää eteläisellä kaistaleella YKSI prikaati tuollaista poppoota vastaan, ehkä kaksi jos Säkylän porukatkin saadaan paikalle. Tällöin jää tynkä-ps-osastot vielä vähän edes selustaa kuten Helsinkiä suojaamaan. Kaksi prikaatia maks. Kyllä siellä naapurissa piisaa aikalailla enemmän noita kuin kaksi prikaatia. Suomen rajojen lähellä on rauhanaikanakin jo 8 venäläistä prikaatia.

Eikä kukaan nyt ole puhunut mistään jalkaväkiprikaatien ripottelemisesta pitkin metsiä ja muita. Mutta lähtökohtana pitäisi olla, että olisi pari nopean valmiuden prikaatia heti torppaamassa itärajalta Helsinkiin meneviä teitä, hidastamassa ja kuluttamassa vihollista... toiset kaksi vielä niiden takana kauempana vastahyökkäykseen valmiina...joku prikaati Helsinginkin suojana sekä joku prikaati vähän varmistamassa Mikkelin seudun suunnalta vihollisen koukkausyrityksiä ja ahdistamassa kylkeä. Nuo ovat siis ne minimit mitä pitäisi olla pelkästään eteläisen Suomen puolustamiseen. Sitten tietty sinne Kajaanin kohdille tarvitaan vielä yksi ja Lappiin vähintään yksi prikaati. Äkkiseltään laskettuna tuosta tulee 8 prikaatia. Sillä voisi onnistua. Mutta kahdella prikaatilla ja tynkä-ps-porukalla? Ehei. Ei iki päivänä.

 

[hessukessu]

Sen lisäksi nuo eri puolilta hyökkäävät ja/tai jonossa tulevat prikaatit törmäävät ensin juurikin alueellisiin ja paikallisjoukkoihin joten eivät ne pääse valmarin kimppuun ihan noin helposti.

Kyllä ne voivat härskisti rynniä tappioista piittamatta parin paikallispuolustusjoukon ylitse koukkunsa aikana. Ei niitä meidän joukkoja ole lukumääräisesti katsottuna tarpeeksi pistämään sinne hanttiin kunnolla. Ei homma mene kuten uuden taistelutavan youtube-videossa. Tees piruttasi laskelmat paljon miestä per neliökilometri piisaa noissa joukoissa. Laskes huviksesi. Ylläty. Pelästy. 80-luvun alussa ajatuksena oli, että paikallisjoukkoja olisi 300000 sotilasta. Niilläkään ei ajateltu pystyttävän pysäyttämään vihollista, vaan lähinnä kuluttamaan, hidastamaan ja tuottamaan tappioita ja niidenkin tehtävä oli vetäytyä ja piiloutua jos ylivoimainen vihollinen koettaa rynniä niiden läpi. Miten parempaan pystyttäisiin nyt huomattavasti pienemmällä poppoolla on ihan mielipuolinen ajatuskin. Hiacet ja Scaniat eivät oikein tee mitään liikkumisen ihmettä joka tuon eron tasoittaisi.

Eri asia on nuo maahanlaskut jotka voivat muodostaa yllättäviä tilanteita mutta niiden varalle pitää olla ilmatorjurjuntaa painopistealueilla ja liikkuvia joukkoja reservissä ja juurikin tuota liikkuvuuttahan kehitetään.

Tuossa Suomenlahden toisellapuolen on ilmarynnäkköprikaati. Mistä meiltä löytyy joku liikkuva prikaati selustaan sitä jahtaamaan? Ei mistään.

It:n osalta ei ole tulossa mitään ihmeitä jos EKITO toetutuu ja uskon että 1 NASAMS II patteri sijoitetaan KarPr:n toiminta-alueelle (2 Sentinel-tutkaa, joke ja 2-3 lavettia).

Voi että hei KAKSI TUTKAA peräti ja pari lavettia ohjuksia. Kyllä nyt kelpaa. Varmaan naapurin ilmavoimat oikein hytisee pelosta kun ne tuota ajattelee.

Jos/kun naapurin mekanisoitu prikaati törmää aluepuolustukseen sillä on tunnetusti 2 vaihtoehtoa: 1. Yrittää rynniä läpi voimalla tai 2. koukata puolustuksen ohitse ja jatkaa matkaansa tavoitteeseen.

3) Tehdä kuten venäläisen sotilasopin mukaan pyritään tekemään: Tuhoamaan vihollisen sotilaallinen voima määrätyllä alueella. Siihen niillä on sitä tulivoimaa kyllä.

KarPr ei kuitenkaan taistele yksin vaan kun se lähtee hyökkäämään, sitä varmasti avustavat lähistöllä olevat alueelliset joukot

Otto Hiacet ja Scaniat. Okei, vähän arastelee varmaan venäläinen kun tuota pohtii.

ylijohdon tykistö

Ai ne raketinheittimet joihin on...miina- ja harjoitusraketteja? Niin ja jokunen vedettävä kenttätykki. Varmaan kuule venäläistä täysin panssaroitua prikaatia tuo pelottaa silleen niinkun kovasti.

mahd.erikoisjoukot

Ai ne pari komppaniaa pelleja laskeutumassa köysillä alas jonkun kerrostalon seinää vai? Juu, tappavat nauruun naapurin joukot.

sekä ilmatuki jos/kun mahdollista.

Ilmatuki? Kas kun ei helikopterieskadroona tai Atomi Tykki Patteri. Hei oikeasti, jotain realismia tähän ajatteluun. Naapurilla tuota ilmatukea muuten kyllä piisaa, älä siitä huoli.

Alueellisten joukkojen hajautettu sijoitus ja keskitetty taistelutapa on vaikea murtaa ainakin suorasta liikkeestä ja jos naapuri törmää siihen yllättäen. Keskitetty (ja hajautettu) epäsuora on hyvä apu joukolle tässä ja pitkän kantaman tykistö/raketin heittimistö voinee auttaa myös tilanteessa jos/mahdollista.

Ei välttämättä, mutta juu periaatteessa. Ei vihollisen tarvitse koettaa sitä tunnissa murtaakkaan.

 

[Tähystäjä]

Ei kai kukaan ihan "aikuusten oikeesti" uskokaan, että me kykenisimme lyömään venäläisten täysimittaisen invaasion, jos vastapuoli saa rauhassa keskittää kaikki voimansa meitä vastaan?

Siihen emme pystyneet edes toisessa maailmansodassa, jos Stalinilla ei olisi ollut niin kova kiire Berliinin, niin enemmin tai myöhemmin rintama olisi pettänyt...

Tavoitteena onkin luoda riittävä peloite, jotta Suomeen hyökkääminen ei missään oloissa vaikuta hyvältä vaihtoehdolta. Tässä mielessä jokainen päivä kun Kremlissä herätään ja todetaan, että tänään ei ole päivä hyökätä Suomeen, on voitto Suomen puolustusratkaisulle. Kyky heillä on siihen ollut ainakin viimeiset 69 vuotta, mutta toistaiseksi vaihtoehto ei ole vaikuttanut riittävän houkuttavalta...

Mahdollisessa konfliktissa ensimmäisenä tavoitteena tuleekin olla, kuten monet ovat täällä ansiokkaasti avanneet, vastustajan "nyrkin" pysäyttäminen ennen kuin se pääsee päätavoitteisiinsa. Millä se tehdään onkin hyvä kysymys?

Jos hyökkääjän etujoukot saadaan torjuttua, sitten täytyy vain toivoa, että vastustaja ei näe hyökkäyksen jatkamisen tappioista piittamatta olevan hänen intreseissään ja/tai jostain saadaan ulkopuolista apua. Pelkästään omin voimimme sodan lopettaminen ei missään tapauksessa ole mahdollista, jos siihen pisteeseen päädytään...

 

[SJ]

Tavoitteena onkin luoda riittävä peloite, jotta Suomeen hyökkääminen ei missään oloissa vaikuta hyvältä vaihtoehdolta. Tässä mielessä jokainen päivä kun Kremlissä herätään ja todetaan, että tänään ei ole päivä hyökätä Suomeen, on voitto Suomen puolustusratkaisulle. Kyky heillä on siihen ollut ainakin viimeiset 69 vuotta, mutta toistaiseksi vaihtoehto ei ole vaikuttanut riittävän houkuttavalta...

Tässä auttaa se, että naapurissa asevelvollisuuden tila on mikä on, reservistejä ei olisi helppo kutsua palvelukseen. Ei sillä, että niitä olisikaan niin paljoa mitä aikaisemmin. Ja sikälli kun ymmärrän, niin näiden varustaminenkaan olisi helppoa, kun esim. ajoneuvojen kunto on mitä on, muutaman vuosikymmenen varastoinnin jälkeen. Eli nähdäkseni ellei naapurissa kutsuta reservistä ukkoja riviin ennen kahinaa, niin ne eivät kerkeä mukaan muutenkaan. Ja mikäli naapurissa kutsutaan reserviläisiä palvelukseen, niin me emme olisi ainoita, jotka nostaisivat valmiutta vieläpä hyvästä syystä.