Operatiivisten joukkojen uusi tst-tapa?

[Nojatuolistrategi]

Tykistö-/ohjusprikaateja ei SA-joukkoihin kuulu, eikä pidäkään. Aivan liian raskas aselajijoukko liikuteltavaksi. Rauhanajan Tykistöprikaati on joukkotuotantoa suorittava joukko-osasto, ei SA-yhtymä.

Niin - ei liioin panssariprikaatia Parolassa tai helikopteripataljoonaa Lapissa. Toisaalta vuosiin 2016-20 on aikaa.

Silloin kolme "vanhaa" valmiusprikaatia on toivottavasti saatu varustetuksi. Uusia valmiusprikaateja tuskin tulee 4-5 vuoden jaksolla, mutta jotakin vaatimattomampaa viritystä soisi aloitettavan. Oma ehdotukseni oli "valmiuspatteristot" ylijohdon alaisuuteen ja tst-ryhmien yhteyteen.

Tuon tykistö-/ohjusprikaatin mainitessani ajatus karkasi jo 2020-luvulle, kun Hornetien vaihtoehtoja aletaan pohtia. Kannattaisiko tuolloin luoda Maavoimille kaukovaikutteinen maasta-maahan iskukyky - sen sijaan että rahaa pannaan Ilmavoimiin? Jos Horneteihin hankitaan jo nyt risteilyohjuksia, mikä estää - paitsi raha ja politikointi - ostamasta Maavoimille tykistöohjusten (ATACMS) lisäksi "kontti-/häiveristeilyohjuksia" (Tomahawkin seuraaja XR Cruise Missile) Club-K-sarjan varalta ja Iskanderin vastineeksi kvasiballistisia ohjuksia (Shaurya)? Kustannustehokkaampi ja taistelunkestävämpi vaihtoehto kuin uudet miehitetyt hävittäjät.

 

[baikal]

Niin - ei liioin panssariprikaatia Parolassa tai helikopteripataljoonaa Lapissa. Toisaalta vuosiin 2016-20 on aikaa.

Silloin kolme "vanhaa" valmiusprikaatia on toivottavasti saatu varustetuksi. Uusia valmiusprikaateja tuskin tulee 4-5 vuoden jaksolla, mutta jotakin vaatimattomampaa viritystä soisi aloitettavan. Oma ehdotukseni oli "valmiuspatteristot" ylijohdon alaisuuteen ja tst-ryhmien yhteyteen.

Tuon tykistö-/ohjusprikaatin mainitessani ajatus karkasi jo 2020-luvulle, kun Hornetien vaihtoehtoja aletaan pohtia. Kannattaisiko tuolloin luoda Maavoimille kaukovaikutteinen maasta-maahan iskukyky - sen sijaan että rahaa pannaan Ilmavoimiin? Jos Horneteihin hankitaan jo nyt risteilyohjuksia, mikä estää - paitsi raha ja politikointi - ostamasta Maavoimille tykistöohjusten (ATACMS) lisäksi "kontti-/häiveristeilyohjuksia" (Tomahawkin seuraaja XR Cruise Missile) Club-K-sarjan varalta ja Iskanderin vastineeksi kvasiballistisia ohjuksia (Shaurya)? Kustannustehokkaampi ja taistelunkestävämpi vaihtoehto kuin uudet miehitetyt hävittäjät.

Tuntuisi loogiselta, että nyt kun on hankittu ilmasta-maahan-kyky, niin tuo nopean toiminnan patteriston virka on Ilmavoimilla. En tosin ole tutustunut lainkaan niihin asekuormiin, joita on hankittu ja aiotaan hankkia. Nimittäin, jos näin ei olisi, pitäisin koko 1.2 mrd maksanutta "päivitystä", kuten se onnistuneesti markkinoitiin yleisölle, täytenä perseilynä. Vahvasti oletan kuitenkin, että Nopean Toiminnan raskas tulivoima on tällä haavaa Ilmavoimien heiniä. Tämä erityisesti tulenavausperspektiivistä katsottuna. Moni seikka puoltaa muutenkin sitä, että ko. temppu on Ilmavoimilla: valmiusjutut, kyetään kattamaan ainakin teoriassa koko maan alue jne.

 

[JOKO]

Eiköhän kysymys ole pitkälti siitä kuinka nopealla aikataululla hyökkäys lähtee rajantakaa käyntiin. Jos sieltä tullaan hyvin lyhyellä "varoitusajalla", niin meillä ei varmasti ole ruodussa tuossa vaiheessa kuin nopeiten perustettavat=parhaat joukot/niiden rungot -> nopean hyökkäyksen edellytys on taas se ettei niitä hyökkääviä joukkojaan tule mitään poskettomia määriä koska se on aloitettu silloin ilman merkittäviä/aikaa vieviä valmisteluja. Jos merkittäviä ja aikaa vieviä valmisteluja on tapahtunut, niin meilläkin pitäisi silloin olla pääsosa joukoista jo aseisssa jolloin varmasti muut kuin operatiivisten terävin kärki ottaa hyökkääjään kosketusta heti rajalta alkaen.

Nuo varusmies/huru-ukko visiosi voisit nakata jo roskakoriin, ei sellaisista mitään iloa rajalla kenellekkään olisi, kenties hyökkääjän egolle kun pääsevät pyyhkimään "puolustajalla" lattioita heti ensi alkuun...
Suurin hyöty varusmiehistä ja ns. huru-ukoista saadaan perustamisvaiheen nopeuttamisessa kun kalustoa jaetaan varastoista perustettaville joukoille. Kaluston/varustuksen liikuttelussa perustamiskeskuksiin tarvitaan auttavia käsipareja/vartiomiehiä.

Meiltä olisi virhe laittaa parhaat joukot ensimmäisenä taisteluun. Ensimmäisen rynnistyksen vastaanottavat joukot tulevat kulumaan pahasti. Hyökkäys voi hyvin olla yllättäen aloitettu ja alimitoitettu, jotta hyökkääjä pääsee kulutustaisteluun meidän valmiusprikaatien kanssa. Kumpikin puoli kärsii tällaisessa mekanisoitujen joukkojen kohtaamistaistelussa suuret kalustotappiot. Meidän kannalta tilanne on ongelmallinen, koska tappioita ei kyetä korvaamaan. Venäjällä vastaavaa ongelmaa ei ole.

Mielestäni meidän korkeimman valmiuden joukkojen tulisi rakentua jalkaväen, pst:n ja maastokuorma-autojen ympärille. Nopeasti perustettavia ja liikkuvia joukkoja, jotka ovat heikosti hyökkäyskykyisiä, mutta suhteellisen tehokkaasti hyökkäyksen hidastamiseen kykeneviä.

 

[JOKO]

Tuntuisi loogiselta, että nyt kun on hankittu ilmasta-maahan-kyky, niin tuo nopean toiminnan patteriston virka on Ilmavoimilla. En tosin ole tutustunut lainkaan niihin asekuormiin, joita on hankittu ja aiotaan hankkia. Nimittäin, jos näin ei olisi, pitäisin koko 1.2 mrd maksanutta "päivitystä", kuten se onnistuneesti markkinoitiin yleisölle, täytenä perseilynä. Vahvasti oletan kuitenkin, että Nopean Toiminnan raskas tulivoima on tällä haavaa Ilmavoimien heiniä. Tämä erityisesti tulenavausperspektiivistä katsottuna. Moni seikka puoltaa muutenkin sitä, että ko. temppu on Ilmavoimilla: valmiusjutut, kyetään kattamaan ainakin teoriassa koko maan alue jne.

Pienen maan ilmavoimien käyttäminen rynnäkkölentoihin suurvaltaa vastaan on melko optimistista. Mahtaako hyödyt vastata kärsittyjä tappioita?

 

[baikal]

Pienen maan ilmavoimien käyttäminen rynnäkkölentoihin suurvaltaa vastaan on melko optimistista. Mahtaako hyödyt vastata kärsittyjä tappioita?

En osaa sanoa yhtään. Minkä takia hankittiin ilmasta-maahan-kyky? Ei kai sitä suun mauksi sentään hankittu? Savimajapaukuttelu voi olla tietysti yksi syy tai piti vaan hankkia, jotta on edes teoriassa kyky lähteä samisten kanssa yhteisoperaatioihin. En tiedä. Tiettyjen ilmasta-maahan-aseiden käyttö olisi kyllä mahdollista, olipa vastassa vaikka sitten alueellinen suurvaltakin.

 

[sherlokki]

En osaa sanoa yhtään. Minkä takia hankittiin ilmasta-maahan-kyky? Ei kai sitä suun mauksi sentään hankittu? Savimajapaukuttelu voi olla tietysti yksi syy tai piti vaan hankkia, jotta on edes teoriassa kyky lähteä samisten kanssa yhteisoperaatioihin. En tiedä. Tiettyjen ilmasta-maahan-aseiden käyttö olisi kyllä mahdollista, olipa vastassa vaikka sitten alueellinen suurvaltakin.

Pelote vaikutus on merkittävä ja parantaa huomattavasti maan turvallisuutta. Aseilla on merkittäviä poliittisia sekä alueellisia vaikutuksia. Suomella on nyt suorituskykyä, jolla voidaan häiritä vihollisen toimintaa merkittävästi rajojen sisä- kuin ulkopuolella. Tärkeää hommassa taitaa olla se, että puolustusvoimia kehitetään.

 

[baikal]

Pelote vaikutus on merkittävä ja parantaa huomattavasti maan turvallisuutta. Aseilla on merkittäviä poliittisia sekä alueellisia vaikutuksia. Suomella on nyt suorituskykyä, jolla voidaan häiritä vihollisen toimintaa merkittävästi rajojen sisä- kuin ulkopuolella. Tärkeää hommassa taitaa olla se, että puolustusvoimia kehitetään.

Ja jokainen merkittävä sotavaltio kehittää ilmasta-maahan-aseita, tarkoitan, että esim. Usa kehittää koko ajan uusia suorituskykyjä noihin aseisiin. Voisi sanoa, että ko. aseet ovat varmasti kehittämisen keskiössä. Onko varaa jäädä siitä kehityksestä syrjään? Ajan juoksussa ei tiedä kuinka tarkkoja ja monipuolisia vielä syntyykään ja moneen tarpeeseen. Hintaa on, mutta eipä ilmaisia aseita olekaan, toisaalta nuo suorituskyvyt liikkuvat kohtuullisella hlöpanoksella ja valmiutta on helppo säädellä.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Meiltä olisi virhe laittaa parhaat joukot ensimmäisenä taisteluun. Ensimmäisen rynnistyksen vastaanottavat joukot tulevat kulumaan pahasti. Hyökkäys voi hyvin olla yllättäen aloitettu ja alimitoitettu, jotta hyökkääjä pääsee kulutustaisteluun meidän valmiusprikaatien kanssa. Kumpikin puoli kärsii tällaisessa mekanisoitujen joukkojen kohtaamistaistelussa suuret kalustotappiot. Meidän kannalta tilanne on ongelmallinen, koska tappioita ei kyetä korvaamaan. Venäjällä vastaavaa ongelmaa ei ole.

Jos Venäjä mätkii isohkon osan vakinaisesta väestään koostuvista korkean valmiuden joukoistaan keskeytys kuntoon heti kättelyssä, niin kyllä se vaan heillekkin on aikamoinen ongelma... ei löydy ihan mihin tahansa kykenevää taikaseinää naapuriltakaan... Tässähän se kupletin juoni pitäisi juuri ollakkin, ei sellaiseen yllätys/kaappaushyökkäykseen ryhdytä jossa on iso riski ottaa itse kuokkaansa oikeen kunnolla -> kaappaushyökkäyksen idea on yllättää vastustaja housut kintuissa, ei sitoutua kulutussotaan.

Mielestäni meidän korkeimman valmiuden joukkojen tulisi rakentua jalkaväen, pst:n ja maastokuorma-autojen ympärille. Nopeasti perustettavia ja liikkuvia joukkoja, jotka ovat heikosti hyökkäyskykyisiä, mutta suhteellisen tehokkaasti hyökkäyksen hidastamiseen kykeneviä.

Niin ja mitä käy maastokuorkki joukoille jotka yllättävässä tilanteessa eivät kerkeä myöskään valmistelemaan sitä viivytys/puolustus toimintaansa -> ilman miinoituksien hidastavaa/ohjaavaa vaikusta ja vailla ps-kuoren suojaa epäsuoraa/ilmarynnäköitä vastaan käy hyvin helposti samalla lailla kun Georgian kv-joukoille jotka suunnattiin Venäläisten läpimurtoa vastaan pick-uppien lavoilla...

 

[Nojatuolistrategi]

Pelote vaikutus on merkittävä ja parantaa huomattavasti maan turvallisuutta. Aseilla on merkittäviä poliittisia sekä alueellisia vaikutuksia. Suomella on nyt suorituskykyä, jolla voidaan häiritä vihollisen toimintaa merkittävästi rajojen sisä- kuin ulkopuolella. Tärkeää hommassa taitaa olla se, että puolustusvoimia kehitetään.

Hyvä huomio - paljonko panostetaan puolustukseen, paljonko pelotteeseen?

Painopiste on selvästi siirtynyt pelotteen suuntaan: 70 AGM-158 JASSM -risteilyohjuksella voidaan vaikuttaa periaatteessa Hornetin lentomatkan plus ohjuksen kantaman (300+ km) matkan, esimerkiksi siviili-infrastruktuuriin. Energia- ja tietoliikenneverkkoihin, varastoihin ja tuotantolaitoksiin yms. on helppo osua. Jopa helpompi kuin puhtaasti sotilaallisiin kohteisiin. Sota siirtyisi liki siviileitä suuressakin maassa.

Tällä vuosituhannella olisi kuitenkin aika siirtyä suihkukonekaudesta rakettiaikaan. Kyllä ne ohjukset ilmaan nousevat omilla rakettimoottoreillaan. Ei lentolavettaja tarvita rahdin taivaalle kuljettamiseen. Säästyy lentolavetin hinta, kun ohjukset laukaistaan liikkeelle maalavetilta.

 

[Samses]

Hyvä huomio - paljonko panostetaan puolustukseen, paljonko pelotteeseen?

Painopiste on selvästi siirtynyt pelotteen suuntaan: 70 AGM-158 JASSM -risteilyohjuksella voidaan vaikuttaa periaatteessa Hornetin lentomatkan plus ohjuksen kantaman (300+ km) matkan, esimerkiksi siviili-infrastruktuuriin. Energia- ja tietoliikenneverkkoihin, varastoihin ja tuotantolaitoksiin yms. on helppo osua. Jopa helpompi kuin puhtaasti sotilaallisiin kohteisiin. Sota siirtyisi liki siviileitä suuressakin maassa.

Tällä vuosituhannella olisi kuitenkin aika siirtyä suihkukonekaudesta rakettiaikaan. Kyllä ne ohjukset ilmaan nousevat omilla rakettimoottoreillaan. Ei lentolavettaja tarvita rahdin taivaalle kuljettamiseen. Säästyy lentolavetin hinta, kun ohjukset laukaistaan liikkeelle maalavetilta.

Niin, kuvasit juurit ATACMSin toimintaperiaatteen. Ja Iskanderin.

 

[sherlokki]

Niin, kuvasit juurit ATACMSin toimintaperiaatteen. Ja Iskanderin.

Toisella saadaan vaikutus nopeasti haluttuun suuntaan ja toisella etuna on vaikea paikannettavuus. Etuja sekä haittoja löytyy.

 

[hessukessu]

Maavoimille tykistöohjusten (ATACMS) lisäksi "kontti-/häiveristeilyohjuksia" (Tomahawkin seuraaja XR Cruise Missile) Club-K-sarjan varalta ja Iskanderin vastineeksi kvasiballistisia ohjuksia (Shaurya)? Kustannustehokkaampi ja taistelunkestävämpi vaihtoehto kuin uudet miehitetyt hävittäjät.

Ehdottomasti ja komppaan täysillä. Toisaalta, MLRS:t voisi jättää taistelukentän kurmottajiksi liikkuvuutensa vuoksi ja jättää ATACMSitkin ostamatta jos niikseen tulee. Molempi tietty parempi. Club-K-sarja olisi aivan loistava ostos, samoin nuo Shauryat! Brahmos2 on tulossa, mutta ei vielä ja Shaurya vaikuttaa jopa sitä paremmalta, miltei mahdotonta torjua ryssienkään tuota. Noissa sitä peloitevaikutusta olisi enemmän kuin tarpeeksi, varsinkin kun kantamaa piisaisi...

 

[JOKO]

Jos Venäjä mätkii isohkon osan vakinaisesta väestään koostuvista korkean valmiuden joukoistaan keskeytys kuntoon heti kättelyssä, niin kyllä se vaan heillekkin on aikamoinen ongelma... ei löydy ihan mihin tahansa kykenevää taikaseinää naapuriltakaan... Tässähän se kupletin juoni pitäisi juuri ollakkin, ei sellaiseen yllätys/kaappaushyökkäykseen ryhdytä jossa on iso riski ottaa itse kuokkaansa oikeen kunnolla -> kaappaushyökkäyksen idea on yllättää vastustaja housut kintuissa, ei sitoutua kulutussotaan.



Niin ja mitä käy maastokuorkki joukoille jotka yllättävässä tilanteessa eivät kerkeä myöskään valmistelemaan sitä viivytys/puolustus toimintaansa -> ilman miinoituksien hidastavaa/ohjaavaa vaikusta ja vailla ps-kuoren suojaa epäsuoraa/ilmarynnäköitä vastaan käy hyvin helposti samalla lailla kun Georgian kv-joukoille jotka suunnattiin Venäläisten läpimurtoa vastaan pick-uppien lavoilla...

Useimmiten yllätyshyökkäystä käytetään taktisen tason etujen saavuttamiseksi. Yllätyksen turvin viedään ensimmäinen erä. Sota ei siihen ratkea. Pearl Harbour vaikkapa yhtenä näyttävänä esimerkkinä.

Jos meidän suunnittelu perustuu vähien hyökkäyskykyisten joukkojen käyttämiseen yllätyshyökkäyksen alkuvaiheessa, niin silloin se suorastaan kannustaa Venäjää aloittamaan sodan yllätyksen turvin. Taistelun ensimmäisen vaiheen tavoitteena Suomen parhaiden joukkojen tuhoaminen. Hyökkäys käyntiin suoraan sotaharjoituksesta ja tiedostaen hyökkäyksen pysähtyvän voimien loppumiseen. Tämä voi olla täysin hyväksyttävää saadun taktisen voiton takia. Kaappausta ei edes yritetä. Kumpikin puoli laittaa ensimmäisen taisteluvaiheen jälkeen lisää joukkoja liikkeelle, mutta Suomella näkyy laarin pohja kaluston suhteen.

Tämän jälkeen sota voi muuttua pienimittakaavaiseksi kahinoinniksi. Tämä vaihe voi kestää kuukausia tai jopa vuosia. Vähän samanlainen tilanne, kuin Irakilla läpi 90-luvun. Venäjä vetää henkeä ja varustaa varsinaisen hyökkäysjoukon. Meidän ministerit juoksevat pitkin maailmaa vanhojen sopimusten kanssa ja ihmettelevät, kun ei kukaan enää muista yhteisiä solidaarisuusjulistuksia tai turvatakuita.

Mekanisoitujen joukkojen korvaaminen jalkaväkeen pohjaavilla kevyillä joukoilla kasvattaa varmasti tappioita yllätyshyökkäyksen alkuvaiheessa. Samoin aluetta menetetään enemmän. Kokonaisuuden kannalta pidän kumpaakin hyväksyttävänä. Armeijan pieni iskukykyinen osa säästyy edullisiin tilanteisiin, jolloin näitä joukkoja on mahdollista käyttää useamman kerran.

Länsimaiden nykyisen tappioita välttelevän sodankäynnin ei saa antaa hämärtää perinteistä sodankuvaa. Venäjä on aina ollut valmis menettämään miehiä. Heidän sodankäynnin kulmakivi on vastassa olevien joukkojen tuhoaminen tappioista piittaamatta. Tuskin tämä on muuksi muuttunut.

 

[JOKO]

Hyvä huomio - paljonko panostetaan puolustukseen, paljonko pelotteeseen?

Painopiste on selvästi siirtynyt pelotteen suuntaan: 70 AGM-158 JASSM -risteilyohjuksella voidaan vaikuttaa periaatteessa Hornetin lentomatkan plus ohjuksen kantaman (300+ km) matkan, esimerkiksi siviili-infrastruktuuriin. Energia- ja tietoliikenneverkkoihin, varastoihin ja tuotantolaitoksiin yms. on helppo osua. Jopa helpompi kuin puhtaasti sotilaallisiin kohteisiin. Sota siirtyisi liki siviileitä suuressakin maassa.

Tällä vuosituhannella olisi kuitenkin aika siirtyä suihkukonekaudesta rakettiaikaan. Kyllä ne ohjukset ilmaan nousevat omilla rakettimoottoreillaan. Ei lentolavettaja tarvita rahdin taivaalle kuljettamiseen. Säästyy lentolavetin hinta, kun ohjukset laukaistaan liikkeelle maalavetilta.

Onko Hornetin toimintasäteestä apua? JASSM rungon alla voi olla vaikea läpäistä Venäjän ilmapuolustusta. Muita naapureita vastaan tuskin tapellaan.

 

[SJ]

Onko Hornetin toimintasäteestä apua? JASSM rungon alla voi olla vaikea läpäistä Venäjän ilmapuolustusta. Muita naapureita vastaan tuskin tapellaan.

Miksi ei olisi? Siis sillähän saadaan siirrettyä ne vähät ohjukset tunneissa maan toisesta päästä toiseen ja laukaisun voi tehdä vaikkapa meren yltä KV.vesiltä. Tietysti pohjoisen tapauksessa saattaisi sattua sellainen "taktinen oops!" ja hävittäjät eksyä Norjan ilmatilaan lentäessään jäämeren ylle, kun ei kai me Nikkelin kaupungin asukkaita aleta häiritsemään lentomelulla, etenkin kun juuri äskettäin paikalliselle kentälle (tai taitaa olla naapuripitäjää, mutta Pechenga:n kenttä kuitenkin) ammuttiin ohjuksia kun siellä on koptereita sijoitettuna.

Edit: tulee vaan ne ATACMS:t tarpeeseen, ei meinaan tavan a-tarvike yltää tuonne vaikka matkaa on nimellisesti kantaman rajoissa, siinä nimittäin on Norja välissä.

 

[Einomies1]

Kyllä ne voivat härskisti rynniä tappioista piittamatta parin paikallispuolustusjoukon ylitse koukkunsa aikana. Ei niitä meidän joukkoja ole lukumääräisesti katsottuna tarpeeksi pistämään sinne hanttiin kunnolla. Ei homma mene kuten uuden taistelutavan youtube-videossa. Tees piruttasi laskelmat paljon miestä per neliökilometri piisaa noissa joukoissa. Laskes huviksesi. Ylläty. Pelästy. 80-luvun alussa ajatuksena oli, että paikallisjoukkoja olisi 300000 sotilasta. Niilläkään ei ajateltu pystyttävän pysäyttämään vihollista, vaan lähinnä kuluttamaan, hidastamaan ja tuottamaan tappioita ja niidenkin tehtävä oli vetäytyä ja piiloutua jos ylivoimainen vihollinen koettaa rynniä niiden läpi. Miten parempaan pystyttäisiin nyt huomattavasti pienemmällä poppoolla on ihan mielipuolinen ajatuskin. Hiacet ja Scaniat eivät oikein tee mitään liikkumisen ihmettä joka tuon eron tasoittaisi.


Tuossa Suomenlahden toisellapuolen on ilmarynnäkköprikaati. Mistä meiltä löytyy joku liikkuva prikaati selustaan sitä jahtaamaan? Ei mistään.


Voi että hei KAKSI TUTKAA peräti ja pari lavettia ohjuksia. Kyllä nyt kelpaa. Varmaan naapurin ilmavoimat oikein hytisee pelosta kun ne tuota ajattelee.


3) Tehdä kuten venäläisen sotilasopin mukaan pyritään tekemään: Tuhoamaan vihollisen sotilaallinen voima määrätyllä alueella. Siihen niillä on sitä tulivoimaa kyllä.


Otto Hiacet ja Scaniat. Okei, vähän arastelee varmaan venäläinen kun tuota pohtii.


Ai ne raketinheittimet joihin on...miina- ja harjoitusraketteja? Niin ja jokunen vedettävä kenttätykki. Varmaan kuule venäläistä täysin panssaroitua prikaatia tuo pelottaa silleen niinkun kovasti.


Ai ne pari komppaniaa pelleja laskeutumassa köysillä alas jonkun kerrostalon seinää vai? Juu, tappavat nauruun naapurin joukot.


Ilmatuki? Kas kun ei helikopterieskadroona tai Atomi Tykki Patteri. Hei oikeasti, jotain realismia tähän ajatteluun. Naapurilla tuota ilmatukea muuten kyllä piisaa, älä siitä huoli.


Ei välttämättä, mutta juu periaatteessa. Ei vihollisen tarvitse koettaa sitä tunnissa murtaakkaan.

Meillä on se ero näkökannassa että katsot mielestäni nykytilannetta enemmän vanhan, staattisen puolustusopin mukaan eikä uuden taistelutavan mukaan. En lähde laskemaan ukkoja/neliökilometri kun en ole tehnyt sitä tähänkään asti. Enemmän kiinnostaa että ukkoja on riittävästi oikeassa paikassa, oikeaan aikaan. Ei kannattane kaivella poteroja roppakaupalla yhteen paikkaan ja huomata että naapuri paineli ohitse vasemmalta ja oikealta pari tuntia sitten.

Kuten jo monesti on julkisestikin todettu, ne vanhat paikallisjoukot oli monesti kiväärein ja konepistoolein aseistettuja ukkoja, ilman radioita, ilman reaaliaikaista tilannetietoa ja kunnollista varustusta, jotka rahdattiin tiettyyn tienristeykseen siltä varalta että vanja saattaisi olla kiinnostunut juurikin siitä risteyksestä. Nyt tilannetietoa pyritään jakamaan jatkuvasti, aktiivisesti luomalla järjestelmä niin ettei joka tienristeystä tarvitse vahtia ja odottaa paikallaan kuolemaa. Sitäpaitsi Hiace ei ole taisteluväline sen enempää kuin sacaniakaan joten en oikein ymmärrä mitä haet tuolla. Niillä ei ole tietääkseni koskaan ollut tarkoituskaan rynnäköidä vihollistä päin vaan kuljettaa miehet ja tavarat oikeaan paikkaan polkupyörien sijasta.
Puhutaan ennemmin tiedonvälityksestä, tiedustelusta ja tst-välineistä.

Kuten aikaisemmin sanoin, luulen, en tiedä, että Porin prikaati olisi nopealla liikuvuudellaan se voimakkain elementti joka vastaisi syvyydessä mahdollisiin maahanlaskuihin yhdessä muun paikallis- ja aluepuolustuksen kanssa.

Ilmatorjunnasta: kaikki täällä tietävät kyllä että se on asia jota pitäisi kehittää. NASAMS on kuitenkin huippunykyaikainen ja selviytymiskykyinen järjestelmä joka lisäisi kyllä pelotetta alueellaan.

Loppuihin Ville 5 v.- tilityksiin en oikein viitsi edes vastata, kun et vaivaudu edes perustelemaan vaan haluat provosoida.

 

[RPG83]

Kaukovaikutushaaveiluihin yksi esto: Missile Technology Control Regime.

 

[Nojatuolistrategi]

Kaukovaikutushaaveiluihin yksi esto: Missile Technology Control Regime.

Linkin mukaan: "The MTCR was created in order to curb the spread of unmanned delivery systems for nuclear weapons, specifically delivery systems that could carry a minimum payload of 500 kg a minimum of 300 km." Sittemmin tuota informaalia ja vapaaehtoista sopimusta on kai laajennettu.

Miten mahtavat Suomen hankkimat (kvasi)ballistiset ATACMS-ohjukset ja AGM-158-JASSM -risteilyohjukset sopia sopimuksen piiriin?

Puhumattakaan Intian ydinohjuksista tai Kiinan DF-21D-meritorjuntaohjuksesta.

 

[SJ]

Linkin mukaan: "The MTCR was created in order to curb the spread of unmanned delivery systems for nuclear weapons, specifically delivery systems that could carry a minimum payload of 500 kg a minimum of 300 km." Sittemmin tuota informaalia ja vapaaehtoista sopimusta on kai laajennettu.

Miten mahtavat Suomen hankkimat (kvasi)ballistiset ATACMS-ohjukset ja AGM-158-JASSM -risteilyohjukset sopia sopimuksen piiriin?

Puhumattakaan Intian ydinohjuksista tai Kiinan DF-21D-meritorjuntaohjuksesta.

ATACMS ja JASSM sopivat justiinsa tuon piiriin. Intia ja Kiina taas rakentavat omat ohjuksensa, mutta epäilen vahvasti, että eivät niitä myy.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Useimmiten yllätyshyökkäystä käytetään taktisen tason etujen saavuttamiseksi. Yllätyksen turvin viedään ensimmäinen erä. Sota ei siihen ratkea. Pearl Harbour vaikkapa yhtenä näyttävänä esimerkkinä.

Tämän jälkeen sota voi muuttua pienimittakaavaiseksi kahinoinniksi. Tämä vaihe voi kestää kuukausia tai jopa vuosia. Vähän samanlainen tilanne, kuin Irakilla läpi 90-luvun. Venäjä vetää henkeä ja varustaa varsinaisen hyökkäysjoukon. Meidän ministerit juoksevat pitkin maailmaa vanhojen sopimusten kanssa ja ihmettelevät, kun ei kukaan enää muista yhteisiä solidaarisuusjulistuksia tai turvatakuita.

Jokainen voi tietysti kuvitella mitä haluaa, mutta itselleni on ainakin hyvin selvää että meillä ei todellakaan ole eväitä alkaa sotimaan suurvaltoja vastaan vuosikausia vaikka joukkoja syötettäisiin millä tahansa kaavalla tuleen. Voidaan myös perustellusti kysyä mitä intressejä Venäjällä olisi ajaa itseään Suomen kanssa tilanteeseen että ensin otetaan yhteen 1-portaan valmiusjoukoilla isojen tappioiden kera hyvinkin näyttävästi ilman mitään konkreettista lopputulosta ja sitten siirrytään kk/vuosia kestävään kulutussotaan?

Eihän tuossa ole mitään järkeä, jos on kerran halua/kykyä käydä Suomea vastaan pitkäkestoinen sota, niin senkun laittaa suuret massat reservistä ja varastoista liikkeelle, vuoden päästä on rajalla lähtökuopissa sellainen määrä ukkoja/putkia ettei Suomi sitä vastaan kykene yksinään mitenkään pärjäämään. Mitä hyötyä siitä oman ammattilaisista koostuvan arvokkaan valmiusosan nuijimisesta romuksi ennen tätä olisi tälläisessä tapauksessa ollut? Jos naapuri kasaa rajan taa ympäri valtakuntaa riittävän suuren ps-armeijan, niin se on aiwan se ja sama missä meidän valmarit on!

Sen sijaan jos meiltä puuttuisi pienen mekanisoidun yllätyshyökkäyksen pysäyttämiseen kykenevät joukot, niin houkutus tuollaisen yllätyksen toteuttamiseksi kasvaisa aika suureksi sopivissa olosuhteissa.

Ja kas vain meillä nuo etelän valmiusyksiköt ovat nimenomaan kohtuu raskaat/mekanisoudut, eivät kevyet/motorisoidut.

Mekanisoitujen joukkojen korvaaminen jalkaväkeen pohjaavilla kevyillä joukoilla kasvattaa varmasti tappioita yllätyshyökkäyksen alkuvaiheessa. Samoin aluetta menetetään enemmän. Kokonaisuuden kannalta pidän kumpaakin hyväksyttävänä. Armeijan pieni iskukykyinen osa säästyy edullisiin tilanteisiin, jolloin näitä joukkoja on mahdollista käyttää useamman kerran.

Kysymys ei ole tappioista vaan puhtaasti siitä että kevyillä joukoilla ei ole etelässä kykyä ilman aikaa vieviä valmisteluja hidastaa/pysäyttää mekanisoitua hyökkäystä. Jos naapuri painaa rajalta panssareillaan Hesaan parissa päivässä, niin homma oli sitten kutakuinkin siinä, ihan sama onko operatiivisten joukkojen kalusto piilossa varastoissa vai ei!