Operatiivisten joukkojen uusi tst-tapa?

Niin. Avauksesta koetin hahmotella, miten puolustaja(t) saa aikaan ylivoiman. Edes hetkellisesti ja paikallisesti.

Perusskenaariona oli panssarikiila Viipuri-Helsinki -uralla, muodostelmassa tiedustelu-päävoima-huolto. Hieman Georgian 08.08.08 sotaa muistellen.

1. Hornetit ensin: ylivoimaisen nopea ja kauaskantoinen vastaisku heti rajan tuntumassa. Yllätyskin voi voimainkoitoksen alkuvaiheessa onnistua.
2. Operatiiviset joukot: ylivoima vihollisen tiedusteluosaston lyömiseksi edestä kohtaamistaistelussa tai sivusta väijyen. Vauhti riittää kärjenkin kyytiin.
3. Alueelliset joukot: ylivoima vihollisen huollon tuhoamiseen, katkomiseen ja häirintään - sivusta ja takaa.

Ongelmaksi jää päävoimien pysäyttäminen. Suoraan kohtaamistaisteluun vihollisen panssariprikaateja (yms.) vastaan tuskin kannattaa reserviläisiä nykykalustolla lähettää. Tulee liikaa tappioita.

Ylivoima luodaan tulivoimalla. Puolustaja voi käyttää raskaampia aseita kuin hyökkääjä. Karrikoidusti: 270 mm:n heittimet vastaan 125 mm:n kanuunat. Kun hyökkääjä keskittää voimansa etenemisuralle, puolustaja voi hajauttaa raskaat aseensa uran varrelle - mutta keskittää tulen vihollisen pääjoukkoihin etenemisuralla.

Raskaat raketinheitinpatteristot ylijohdon alaisuuteen tst-ryhmien yhteyteen saattaisivat olla kustannustehokas ratkaisu taktiikan toteutukseen. Tehokkuus ja reaktionopeus paranisivat edelleen, jos noiden "valmiuspatteristojen" ydinmiehitykseen palkattaisiin sopimussotilaita.

Jos Puolustusvoimien aikataulu pitää, aikaa on pari vuotta saada alustavat suunnitelmat aikaan. Aika näyttää.

Itse pohdin vain kahta asiaa

1. Kuinka vallata takaisin menetettyjä alueita. Ei aina pakollista, mutta joskus tarpeen. Enkä tarkoita nyt pientä paikallista vastahyökkäystä

2. Aluksi kai uusia paikallisjoukkoja piti tulla se 90 000 taistelijaa. Joku aika sitten taisi Reserviläisessä olla että nyt puhuttaisiinkin 60 000 paikallistaistelijasta.

Olisihan siinä hommaa hyökkääjällä, jos tuollaisella 200km*300km alueella olisi kunnolla varustettuja paikallistaistelijoita vaikka 6000 henkeä. Siis sillä oletuksella että paikallisjoukoilla olisi oikeasti kyky toimia vihollisen selustassakin.

Ainot ongelma lienee se että vastassa ei olisi tunnetustikkaan kovin lempeitä venäläisiä sisäministeriön joukkoja. Riittäisikö paikallisjoukoilla kantti niitä vastaan.
 
Tulivoiman perustekijät ovat käsittääkseni hyvät. 155-tykistöä on eurooppalaisittain runsaasti, raketinheittimiä on 20 plus 36, Ilmavoimalle on ilmasta-maahankykyä rakennettu, raskaat tst-vaunut muodostavat määrältään ja laadultaan oikein hyvän paketin, rynnäkkövaunujakin lienee se puoltoista sataa kpl. Ei raskaan aseistuksen osalta osaa edes kuvitella, että homma voisi paljon paremmin oloissamme edes olla.

Tutkajärjestelmät osin uusitaan. Pst-ohjuskalustoa tulee lisää ja Spike on taatusti hyvä ase, NLAW valittiin ja on hyvä ase, NASAMS oli hyvä hankinta, Ito 05 on hyvä it-peli, Crotale jatkanee palveluksessa vielä aika pitkään ja kenties olalta ammuttavat tulevat kehiin. Miinat on modattu, osin tosin, mutta kuitenkin, tarkoitan ps-miinoja. Kuljetusajoneuvoja onnistuttiin hankkimaan edullisesti kohtuullisen hyvä määrä ja oletan, että lisää tulee nimenomaan käytettyjen markkinoilta.

Puutteitakin on varmasti, mutta monin osin varustetilanne on suorastaan hyvä. Kyllä Maavoimat tuolla nipulla pystyvät ainakin taistelemaan. Viestistä en osaa sanoa mitään, kun en ymmärrä, mitä kaikkea sillä osastolla pitää olla. Tilannekuvan rakentaminen otti varmasti rahaa paljon, mutta uskoisin sen olevan ehdoton juttu, jos puheet ja kirjoitukset sirpaloituneesta tst-kentästä ovat faktaa.

Ainot mitä kaipaa koko pakettiin lisää on 155mm-tykistöä, ja olalta laukaistavia ilmatorjuntaohjuksia. Ja koko paketille tarpeeksi ammuttavaa
 
Tulivoimaa saisi vielä hieman parannettua kohtuu rahalla, jos hankittaisiin koipusseista 155 millistä tykistöä. Lisäkustannuksia ei varmaan tulisi liikaa, koska a-tarviketta voi hankkia samalla kun hankitaan olemassa olevalle kalustolle ammuksia, muutetaan vain suhdetta, että miten paljon mitäkin. Jos jostakin saataisiin telatykistöä, niin se vaatisi hieman enemmän investointeja, mutta uskoisin sen olevan sen arvoista.

Täytyy toivoa, että sopivaa hankittavaa ilmaantuu markkinoille. 155-millinen tykistö teloilla tai ilman tulisi tosiaan tarpeeseen. Muu kuin 122-millinen itätykistö lienee kuitenkin menossa poistoon ja sitä on jäljellä vielä toistasataa putkea.
 
Täytyy toivoa, että sopivaa hankittavaa ilmaantuu markkinoille. 155-millinen tykistö teloilla tai ilman tulisi tosiaan tarpeeseen. Muu kuin 122-millinen itätykistö lienee kuitenkin menossa poistoon ja sitä on jäljellä vielä toistasataa putkea.

152K -kalusto lienee pidetään edelleen, ihan siksi että kantama on ihan kelvollinen ja käyttää samaa ammusta, kuin sen telaversio. 130K on ilmeisesti menossa poistoon, varmaankin ammuksien saatavuuden takia. Markkinoilla pitäisi olla kaikki Brittien ja Saksalaisten FH-70:t, jos ne kaikki ei ole vielä sulatettu tai muuten tuhottu. Jenkeiltä on poistumassa M198 haupitsi, jotka korvataan M777 aseella. Ja telakalustoa mitä on siellä sun täällä, on ehkä jotkut PZH-2000:t, joita ilmeisesti on Hollannissa myynnissä, mahdollisesti myös Saksassa. Ja sitten jos hieman vanhempaa telatykistöä keluutettaisiin, niin ympäri eurooppaa on M109 telahaupitsi poistettu monessa maassa. Mm. Saksa ja Englanti, Saksan yksilöitä on myyty vaikka minne. Norjalla on esim. noita Saksan malleja ja nyt kun Archer on tulossa, niin he eivät ilmeisesti tiedä mitä tehdä vanhoilla. Italialla on yllämainituista ilmeisesti kaikkea, paitsi M198:ja ja voimme arvata, että he voivat olla jossakin vaiheessa poistamassa kalustoa.

FH-70 ja M198 ovat ballistisesti identtisiä, eli käyttävät NATO:n standardi ammuksia 39 kaliberimitan putkelle. Eroavat siinä, että FH-70:ssä on APU, kuten kotimaisessa K98:ssa ja Boforsin FH-77:ssa. M109 telahaupitsi käyttää myös samaa 39:n kaliberimitan putkea (ainakin viimeisimmissä versioissa ja tietääkseni useimmat yksilöt euroopassa on aikaa sitten modernisoitu tuolle putkelle).
 
152K -kalusto lienee pidetään edelleen, ihan siksi että kantama on ihan kelvollinen ja käyttää samaa ammusta, kuin sen telaversio. 130K on ilmeisesti menossa poistoon, varmaankin ammuksien saatavuuden takia. Markkinoilla pitäisi olla kaikki Brittien ja Saksalaisten FH-70:t, jos ne kaikki ei ole vielä sulatettu tai muuten tuhottu. Jenkeiltä on poistumassa M198 haupitsi, jotka korvataan M777 aseella. Ja telakalustoa mitä on siellä sun täällä, on ehkä jotkut PZH-2000:t, joita ilmeisesti on Hollannissa myynnissä, mahdollisesti myös Saksassa. Ja sitten jos hieman vanhempaa telatykistöä keluutettaisiin, niin ympäri eurooppaa on M109 telahaupitsi poistettu monessa maassa. Mm. Saksa ja Englanti, Saksan yksilöitä on myyty vaikka minne. Norjalla on esim. noita Saksan malleja ja nyt kun Archer on tulossa, niin he eivät ilmeisesti tiedä mitä tehdä vanhoilla. Italialla on yllämainituista ilmeisesti kaikkea, paitsi M198:ja ja voimme arvata, että he voivat olla jossakin vaiheessa poistamassa kalustoa.

FH-70 ja M198 ovat ballistisesti identtisiä, eli käyttävät NATO:n standardi ammuksia 39 kaliberimitan putkelle. Eroavat siinä, että FH-70:ssä on APU, kuten kotimaisessa K98:ssa ja Boforsin FH-77:ssa. M109 telahaupitsi käyttää myös samaa 39:n kaliberimitan putkea (ainakin viimeisimmissä versioissa ja tietääkseni useimmat yksilöt euroopassa on aikaa sitten modernisoitu tuolle putkelle).

Niin. Noita PzH 2000 -panssarhaupitseja taidettiin testata jo viime vuosituhannen puolella, mutta kalliiksi havaittiin. Nyt Hollannista voisi saada halvemmalla. Mahdollisesti Saksastakin, jos siirtyvät uudempaan (AGM). Italia ja Kreikka kysymysmerkkejä.

Kotimaiselle puolustusteollisuudelle AMOS- ja NEMO-hankinnat olisivat toki mukava tuki, mutta raha rajoittaa. Pohjoismainen puolustusyhteistyökään (Archer) tuskin saa Suomesta tukijaa.

Aikaisemmin Hollannista hankittiin 22 raskasta raketinheitintä 30Meurolla ja saman verran budjetista jäi yli muuhun mukavaan. Kunhan vielä saataisiiin ampumatarvikkeitakin: AT2-sirotemiinaraketti, M30 ohjattava raketti ja M39 ATACMS-ohjus olisivat toivelistalla. Jos yhtä edullinen tarjous tulisi markkinoille - taikka vaikka vähän kalliimpi HIMARS - harvapa panisi pahakseen, vaikka ylijohdon alaisuuteen tai tst-ryhmien yhteyteen hankittaisiin useampikin patteristo noita "ruudunpoistajia".
 
Itse pohdin vain kahta asiaa

1. Kuinka vallata takaisin menetettyjä alueita. Ei aina pakollista, mutta joskus tarpeen. Enkä tarkoita nyt pientä paikallista vastahyökkäystä

2. Aluksi kai uusia paikallisjoukkoja piti tulla se 90 000 taistelijaa. Joku aika sitten taisi Reserviläisessä olla että nyt puhuttaisiinkin 60 000 paikallistaistelijasta.

Olisihan siinä hommaa hyökkääjällä, jos tuollaisella 200km*300km alueella olisi kunnolla varustettuja paikallistaistelijoita vaikka 6000 henkeä. Siis sillä oletuksella että paikallisjoukoilla olisi oikeasti kyky toimia vihollisen selustassakin.

Ainot ongelma lienee se että vastassa ei olisi tunnetustikkaan kovin lempeitä venäläisiä sisäministeriön joukkoja. Riittäisikö paikallisjoukoilla kantti niitä vastaan.

Tuohon kysymykseen on omakin nojatuolikenraalin ura aina stopannut suuria liikkeitä pohtiessa. Millä työntää takaisin? Todennäköisesti ei millään eikä se ole tarkoituskaan. Siihen ei riitä voima ja se vaatisi kokemattoman kansanarmeijan rintamahyökkäyksen suurvallan ammattisotilaita päin. Hullun hommaa. Sen sijaan antaa tunkeutujan pureutua asemiinsa ja sitten motitetaan. Ei kai muuta vaihtoehtoa?
 
Samaa mieltä, kalutilanne on olosuhteet huomioiden hyvä. Jos tuonne nyt muutama vuosi rahaa lykätään, niin kannattaa keskittyä parantelemaan olevaa. Ajopelien kunnostus ja ampumatarpeiden hankinta tuovat tässä kohdin parhaan lisäarvon.

Juuri näin. Ja veikkaan, että operatiivisten voimien rahoituksesta melkoinen siivu menee juuri mainitsemiisi tarpeisiin, siihen kenties viestiä, pikku määrä rauta-vaunuja, kenties
Itse pohdin vain kahta asiaa

1. Kuinka vallata takaisin menetettyjä alueita. Ei aina pakollista, mutta joskus tarpeen. Enkä tarkoita nyt pientä paikallista vastahyökkäystä

2. Aluksi kai uusia paikallisjoukkoja piti tulla se 90 000 taistelijaa. Joku aika sitten taisi Reserviläisessä olla että nyt puhuttaisiinkin 60 000 paikallistaistelijasta.

Olisihan siinä hommaa hyökkääjällä, jos tuollaisella 200km*300km alueella olisi kunnolla varustettuja paikallistaistelijoita vaikka 6000 henkeä. Siis sillä oletuksella että paikallisjoukoilla olisi oikeasti kyky toimia vihollisen selustassakin.

Ainot ongelma lienee se että vastassa ei olisi tunnetustikkaan kovin lempeitä venäläisiä sisäministeriön joukkoja. Riittäisikö paikallisjoukoilla kantti niitä vastaan.

Alleviivasin. Pakko paras opettaja, viheliäinen vänkärako hyvä opastaja.
 
Niin. Noita PzH 2000 -panssarhaupitseja taidettiin testata jo viime vuosituhannen puolella, mutta kalliiksi havaittiin. Nyt Hollannista voisi saada halvemmalla. Mahdollisesti Saksastakin, jos siirtyvät uudempaan (AGM). Italia ja Kreikka kysymysmerkkejä.
Kroatia osti Saksalta 18 Pzh2000-haupparia, ja hintalappu ilmeisesti reilu 25 milj. euroa. Jos suht samalla hinnalla saataisiin, niin minun mielestäni hopihopi ainakin se yksi PSTO pois kuljeksimasta. Hävyttömän halpaa maailman parhaista tykeistä.
 
Ainot mitä kaipaa koko pakettiin lisää on 155mm-tykistöä, ja olalta laukaistavia ilmatorjuntaohjuksia. Ja koko paketille tarpeeksi ammuttavaa

Vihollisen ilmaylivoiman kiistäminen voi osoittautua vaikeaksi, ainakin yli viiden vuorokauden vihanpidossa: alueilmatorjunta puuttuu, NASMS II on keskitetty pääkaupunkiseudulle, ”olkapääohjuksia” odotetaan, ja ammusilmatorjunta-aseet vanhenevat käsiin.
Siksi epäilen Maavoimien kykyä operoida pääurilla tai avonaisessa maastossa ilmaylivoimaista vihollista vastaan. Epäsuora tuli peitteisestä maastosta on turvallisempi vaihtoehto.

Pääkaupunkiseudulla panssariprikaati voisi pystyä vastaiskuihin ilmatorjunnan, sään tai yön suojissa. Pohjois-Suomeen vihollisen voi olla vaikeampaa ulottaa ilmaylivoimaansa, jolloin esimerkiksi helikopterijoukot, erikoisjääkärit yms. kykenevät liikkumaan laajemmallakin alueella.
 
Mikä ihme vika on operatiivisten joukkojen varustuksessa? Olen samaa mieltä Ohjus-tiedustelijan kanssa että valmiusprikaatien varustuksessa ei ole ongelmia, ne pärjäävät ainakin paperilla todella hyvin naapurin korotetun valmiuden prikaateille. Näin varsinkin on meidän iskunyrkkimme, Karjalan Prikaatin kanssa ja muilla prikaateilla (Kainuu, Pori)on erilainen rooli mutta niillä on tukena kuitenkin mekanisoitu tst-osasto kullakin.

Karjalan prikaatin tunnettua varustusta:
18 kpl 155k98
6 kpl? 120mm AMOS
49 kpl Leo 2 A 4
102 kpl CV 9030FIN
Ito 05 2kpl
Ito 05M 2kpl
Ranger UAV 3-6kpl
PST Ohj 2000M ?
NLAW RSPSTOHJ 102 kpl ~satoja

Tämän lisäksi ymmärtääkseni ajanmukainen pimeätaistelukyky (kehitetään tai jo olemassa), uusitut viesti-yhteydet (mm. MATI, radiot yms.). Taistelijoilla on uusittu varustus M-05, lisäksi kuorma-autot on uusinta uutta.
Naapurin ensilinjan prikaateilla on muuten vastaava varustus (mm. 100 rpsv) ja ainoastaan tst-vaunuja on kaksinkertainen määrä. Tuolla varustelulla KarPr pärjää aivan varmasti tehtävässään, varsinkin jos/kun niiden tst-vaunut uusitaan. Tykistö on ilman teloja mutta se hakkaa kantamansa puolesta (30km+) esim. naapurin ensilinjan telatykit MSTA-SM (24,5 km). Molempien kantama kasvaa jos käytetään base-bleed ammuksia. Lisäksi on nuo DPICM -ammukset. AMOS-heittimet kykenevät ampumaan huomattavan suuren määrän kranaatteja(MRSI=6 ammusta) ja niiden "shoot and scoot" -kyky tekee niistä erittäin vaikeita tuhottavia vastatykistölle. Ainoastaan ilmasta ne voidaan tuhota mutta sekin on peitteisessä maastossa vaikeata. Lisäksi niitä suojaa valmiusyhtymän IT. Vaunut pärjäävät hyvin (varsinkin CV) naapurin vastaaville ja pst-aseistus on viimeistä huutoa. SPIKE on kehittynein ohjus mitä saatavilla on.

Muut prikaatit on varustettu omaa operatiivista tehtäväänsä ja aluettaan varten ja niillä on minun ymmärtääkseni tukenaan molemmilla mekanisoitu tst-osasto (mm. +20 kpl Leo 2).
On melko selvää että kainuun prikaatin tehtävä on juurikin suoriutua tehtävästään pohjoisemman suomen hankalammissa olosuhteissa (vähäisemmät ja huonot tiet, metsäisempi maasto ja enemmän lunta) joten nuo telakuorma-autot on niille juuri oikea väline ja nekin on nyt vaihdettu uudempiin, diesel-käyttöisiin Bankkuihin.
Porin prikaati taas vastaa selvästi kalustonsa perusteella (nopeampi liikkuvuus pyörä-panssariajoneuvoilla)selustan operaatioista kuten maahanlaskun torjunnasta sekä varsin epätodennäköisestä maihinnoususta. Se todennäköisesti sijoitetaan lähelle pää-kaupunkiseutua (max.~100 km etäisyys) josta se kykenee nopeasti liikkumaan hyviä teitä pitkin ja puolustamaan pääkaupunkiseutua maalta-, ilmasta- ja mereltä suuntautuvia hyökkäyksiä vastaan.

Ylijohdon alaisuudessa olevaa tykistöä ja raketinheittimistöä mm. ATACMS, 155mm K83, 122mm raketinheittimet, siirretään tarvittaessa painopistesuuntaan ja tuotakin tavaraa on tietääkseni melko rutkasti, mm. n.100 kpl 155mm kanuunoita ja keihäänkärkenä 22 kpl MLRS -ATACMS.

Alueellisten joukkojen varustaminen on ainakin uutisten mukaan lähtenyt ihan lupaavasti käyntiin ja tavaraa on hankittu ja tulossa ihan kivasti: Orbiter-UAV:t, radioita, pimeänäkölaitteita, pst-ohjuksia, huoltoa, kuorma-autoja ym. Vielä puuttuu tavaraa kuten nuo EKITO-ohjukset ja pst-ohjuksia/sinkoja ja jatko näyttää miten niissä käy, mutta paremmalta tämä näyttää mitä minä uskoin 3 v.sitten.

Pessimisti ei tietysti pety kuten sanotaan mutta toivon hieman realismia tähän keskusteluun.
 
Karjalan prikaatin tunnettua varustusta:
18 kpl 155k98
6 kpl? 120mm AMOS
49 kpl Leo 2 A 4
102 kpl CV 9030FIN
Ito 05 2kpl
Ito 05M 2kpl
Ranger UAV 3-6kpl
PST Ohj 2000M ?
NLAW RSPSTOHJ 102 kpl ~satoja

Hieman pilkunviilausta/täydennystä.

Leo 49->42 kpl

PSTOHJ 2000M 16 kpl

PSTOHJ 83 4 kpl


Ei Karjalan pumpussa mitään suurta vikaa ole, hieman vierastan sitä että on pyörää ja telaa täysin sekaisin. Lisäksi kalustokirjo on melko kova, mutta tuohon lienee tulossa parannusta.

Olen tässä viime päivinä funtsinut mielessäni kyllä, että perkules ei meillä niin huonot asevoimat olekaan. Väkilukuun suhteutettuna jopa todella kovat Euroopan maihin verrattuna jotka riisuvat itsensä aseista.
 
Niin. Avauksesta koetin hahmotella, miten puolustaja(t) saa aikaan ylivoiman. Edes hetkellisesti ja paikallisesti.

Perusskenaariona oli panssarikiila Viipuri-Helsinki -uralla, muodostelmassa tiedustelu-päävoima-huolto. Hieman Georgian 08.08.08 sotaa muistellen.

1. Hornetit ensin: ylivoimaisen nopea ja kauaskantoinen vastaisku heti rajan tuntumassa. Yllätyskin voi voimainkoitoksen alkuvaiheessa onnistua.
2. Operatiiviset joukot: ylivoima vihollisen tiedusteluosaston lyömiseksi edestä kohtaamistaistelussa tai sivusta väijyen. Vauhti riittää kärjenkin kyytiin.
3. Alueelliset joukot: ylivoima vihollisen huollon tuhoamiseen, katkomiseen ja häirintään - sivusta ja takaa.

Ongelmaksi jää päävoimien pysäyttäminen. Suoraan kohtaamistaisteluun vihollisen panssariprikaateja (yms.) vastaan tuskin kannattaa reserviläisiä nykykalustolla lähettää. Tulee liikaa tappioita.

Ylivoima luodaan tulivoimalla. Puolustaja voi käyttää raskaampia aseita kuin hyökkääjä. Karrikoidusti: 270 mm:n heittimet vastaan 125 mm:n kanuunat. Kun hyökkääjä keskittää voimansa etenemisuralle, puolustaja voi hajauttaa raskaat aseensa uran varrelle - mutta keskittää tulen vihollisen pääjoukkoihin etenemisuralla.

Raskaat raketinheitinpatteristot ylijohdon alaisuuteen tst-ryhmien yhteyteen saattaisivat olla kustannustehokas ratkaisu taktiikan toteutukseen. Tehokkuus ja reaktionopeus paranisivat edelleen, jos noiden "valmiuspatteristojen" ydinmiehitykseen palkattaisiin sopimussotilaita.

Jos Puolustusvoimien aikataulu pitää, aikaa on pari vuotta saada alustavat suunnitelmat aikaan. Aika näyttää.

Jos ajatellaan omaa varustusta ja naapurin vastaavaa niin tuskin tuo ihan noin yksinkertaista on. Meillä on tätä nykyä 96 kpl GBU-32 JDAM pommia(kant. n.25km), 11 kpl AGM-154C -ohjusta(kant. 22-130km) ja tulevaisuudessa ehkä 50-70 kpl AGM-158 JASSM-ohjusta (kant. n. 290-320 km).

JASSM-ohjuksia tuskin tuhlattaisiin mihinkään "panssarikiilaan" vaan lähinnä naapurin pitkän kantaman it-järjestelmiin, lentokenttiin ja johtamiskeskuksiin. Niitä on liian vähän ja ne ovat soveltumattomia etulinjan ilma-iskuihin. Lähinnä kyseeseen tulisi määrällisesti GBU-32 mutta jotta sitä voitaisiin käyttää, on alueella kiistettävä hetkellisesti naapurin ilmaherruus ja hyökättävä heti alussa S-300/400 ja Buk M2 alueilmatorjuntajärjestelmiä ja naapurin lentokenttiä vastaan. Signaalitiedustelu on tässä tärkeää ja todennäköisesti USA:lta pitäisi saada satelliittitiedustelun apua jotta maalit saadaan tarkasti paikannettua ja reaali-ajassa.
Todennäköisempää on että Hornetteja ei lähetetä heti rajan pintaan hyökkäämään naapurin mekanisoituja joukkoja vastaan vaan meillä tuo JOINT-ajattelu on hieman erillaista.

ATACMS-ohjuksia(n.50 kpl) käyttäisin itse korkeintaan naapurin kaikkein tulivoimaisimpia yksiköitä vastaan (tykistö-prikaatit ja 9K58 Smerch-raketinheittimet). Ongelmana voi olla tulenjohto 100-300 km etäisyyksille selustaan. Tämän vuoksi olen melko varma että jenkkien kanssa on sovittu satelliitti-tiedustelun käytöstä apuna. Tukihan USA Georgiaa sodassa sotkemalla GPS-signaalin alueella joten Venäläiset komentajat eivät voineet käyttää paikantimiaan. Huomattavaa on että tuolloin GLONASS ei ollut vielä toiminnassa, eikä Georgia ole NATO-maa.
M 57 ATACMS on tällä hetkellä ainoa suoraan vaikutukseen perustuva a-tarvike meillä ja voi jäädäkin sellaiseksi rahan puutteen vuoksi ja/tai jos tuo Lockheedin AW (Alternative Warhead) ohjelma epäonnistuu. LockheedMartin on kehittänyt jopa 120 km yltävän ohjuksen (227mm) jota testataan tällä hetkellä.

Uskoisin että RsRakh 227 jaetaan vallitsevan käytön mukaan 6-8 heittimen ryhmiin jotka keskittyvät naapurin pitkän kantaman tykistön, raketinheittimistön, ilmatorjunnan, lähilentokenttien ja huollon tuhoamiseen. Olen samaa mieltä että todennäköisesti niiden tulenkäyttöä ohjataan keskitetysti koko valtakunnan alueella tärkeimpiin ja soveltuvimpiin maaleihin. Mahdollista ja järkevää olisi myös käyttää ATCMS -ohjuksia ja JASSM ja JDAM-ohjuksia samanaikaisesti vaikeisiin ja hyvinsuojattuihin maaleihin (S-400, Smerch ja tykistö-ohjukset).
Yksi tai kaksi patteristoa voisi käyttää AT2 kaukomiinoja painopiste-alueella hidastamaan tai ohjaamaan vihollisen liikettä. Huomattavaa on myös tarve selustassa tapahtuvan taistelun tukemiseen ja vihollisen eristämiseen miinoitteilla (maahanlaskut).

Operatiivisten ja alueellisten joukkojen käyttö poikkeaa tuosta mainitsemastasi taktiikasta verrattuna aiheesta esitettyihin materiaaleihin. Alueellisten joukkojen tehtävähän ei voi olla vain häirintä ja sivuilta ja takaa sekä huollon tuhoaminen vaan suora kärkitaistelu, valmistelluista asemista ja yllätystä hyväksikäyttäen. Muutoin meillä ei ole muita suoraan taisteluun kykeneviä joukkoja kuin valmiusprikaatit ja se on aivan liian vähän. Eihän maajoukkojen tehtävänä voi olla vain piileskely ja "huitominen puun takaa" vaan kyllä välillä on mentävä päälle karjuen! Tehtävänä on tuon esittelyvideonkin perusteella lyödä vihollisen tiedustelu ja vähintään viivyttää ja/tai tuhota kärkipataljoona aktiivisella taistelulla(riippuen tst-osaston sijainnista, tehtävästä ja tulituesta). Tämän jälkeen tai samanaikaisesti alueellinen pumppu vetäytyy tai väistää vihollista ja saavutetun aikahyödyn ja tilannetiedon perusteella ja tarvittaessa valmiusprikaati ryhmittyy asemiinsa tai hyökkää suoraan jos sijainti ja ajoitus on hyvä. Luulen että vastahyökkäykseen lähtee tukemaan valmiusprikaatia tarvittaessa myös alueellinen tst-osasto (sivusta, selusta)jos mahdollista. Tämä olisi tehokkainta mikäli joukkoja ei tarvitse säästää ko.tilanteessa.

Häirintä ja huollon tuhoaminen on paikallisjoukkojen tai tst-osaston, hajautetun komppanian tehtävä alueella (joka muuten on muoti-sana vanhalle sissi-tai erilliskomppanialle).

Hassua miten tällä palstalla väiteltiin vielä 3v. sitten että onko hajautettu taistelutapa vanhentunut ja hyödytön vai ei. Itse olin vähemmistössä joka puolusti tuon iki-aikaisen ja tehokkaaksi todistetun sissi-taktiikan olemassaoloa meikäläisissä oloissa vaikka enemmistö väitti muuta, siitäkin huolimatta että kokemukset viime-aikaisista konflikteista ovat kaikkien nähtävillä. Hienoa nähdä että sensijaan PV on lukenut läksynsä ja nostanut tuon taktiikan profiilia ja yksiköt uudelleen nimettynä ovat meillä taas taisteluryhmityksessä jatkossakin (komp.-haj.).

Muistaako Baikal tämän?
 
Hieman pilkunviilausta/täydennystä.

Leo 49->42 kpl

PSTOHJ 2000M 16 kpl

PSTOHJ 83 4 kpl


Ei Karjalan pumpussa mitään suurta vikaa ole, hieman vierastan sitä että on pyörää ja telaa täysin sekaisin. Lisäksi kalustokirjo on melko kova, mutta tuohon lienee tulossa parannusta.

Olen tässä viime päivinä funtsinut mielessäni kyllä, että perkules ei meillä niin huonot asevoimat olekaan. Väkilukuun suhteutettuna jopa todella kovat Euroopan maihin verrattuna jotka riisuvat itsensä aseista.

Kiitos korjauksesta!
En näe hirveästi ongelmaa pyörä-tela yhdistelmässä koska meillä tuolle eurooppalaiselle panssari-taktiikalle on rajalliset mahdollisuudet. En usko että nykysodassa on järkevää laittaa tankkeja möyrimään hitaasti metsään ja tuhlaamaan aikaa ja poltto-ainetta vaan tiestöä on etelässä meillä senverran runsaasti että aina löytyy kiertotie tai kinttupolku jota nuo pyörä-panssaritkin voivat käyttää.

Metsässä möyriminen on niin hidasta että siinä liikkuvuus, toimintasäde ja selviytymiskyky kärsii. Tst-hekoille metsänkeskellä hitaasti möyryävä tankkijoukkue on helpompi namupala kuin täyttä kaasua siirtyvä kolonna mutkaisella metsätiellä.

Veikkaan että meillä mekanisoitu kohtaamistaistelu menee aika lähelle sitä mitä se oli Kuuterselässä -44 eli uralla edetään jonossa hyökäten tai korkeintaan maastonsalliessa koukaten aukeille ja ampumaetäisyydet ovat pää-osin max. 100m-1 km luokkaa.
 
Itse pohdin vain kahta asiaa

1. Kuinka vallata takaisin menetettyjä alueita. Ei aina pakollista, mutta joskus tarpeen. Enkä tarkoita nyt pientä paikallista vastahyökkäystä

2. Aluksi kai uusia paikallisjoukkoja piti tulla se 90 000 taistelijaa. Joku aika sitten taisi Reserviläisessä olla että nyt puhuttaisiinkin 60 000 paikallistaistelijasta.

Olisihan siinä hommaa hyökkääjällä, jos tuollaisella 200km*300km alueella olisi kunnolla varustettuja paikallistaistelijoita vaikka 6000 henkeä. Siis sillä oletuksella että paikallisjoukoilla olisi oikeasti kyky toimia vihollisen selustassakin.

Ainot ongelma lienee se että vastassa ei olisi tunnetustikkaan kovin lempeitä venäläisiä sisäministeriön joukkoja. Riittäisikö paikallisjoukoilla kantti niitä vastaan.

Paikallisjoukkojen tehtävä on jäädä paikalleen, myös tilanteessa jossa alue on A2 keltaisen hallussa. Alueellisista en tiedä, ja operatiiviset varmastikaan eivät jää.

En tarkoita että Iso-Mursu sotkisi käsitteitä, mutta parin viime vuoden aikana on joissakin nettikeskusteluissa näkynyt aika vahvasti se että porukka ei ole tajunnut että alueelliset ja paikalliset ovat erikseen, ja kokonaisvahvuutta laskettaessa niiden määrät on ynnättävä yhteen ja lisättävä operatiivisilla.
 
Jos ajatellaan omaa varustusta ja naapurin vastaavaa niin tuskin tuo ihan noin yksinkertaista on. Meillä on tätä nykyä 96 kpl GBU-32 JDAM pommia(kant. n.25km), 11 kpl AGM-154C -ohjusta(kant. 22-130km) ja tulevaisuudessa ehkä 50-70 kpl AGM-158 JASSM-ohjusta (kant. n. 290-320 km).

JASSM-ohjuksia tuskin tuhlattaisiin mihinkään "panssarikiilaan" vaan lähinnä naapurin pitkän kantaman it-järjestelmiin, lentokenttiin ja johtamiskeskuksiin. Niitä on liian vähän ja ne ovat soveltumattomia etulinjan ilma-iskuihin. Lähinnä kyseeseen tulisi määrällisesti GBU-32 mutta jotta sitä voitaisiin käyttää, on alueella kiistettävä hetkellisesti naapurin ilmaherruus ja hyökättävä heti alussa S-300/400 ja Buk M2 alueilmatorjuntajärjestelmiä ja naapurin lentokenttiä vastaan. Signaalitiedustelu on tässä tärkeää ja todennäköisesti USA:lta pitäisi saada satelliittitiedustelun apua jotta maalit saadaan tarkasti paikannettua ja reaali-ajassa.
Todennäköisempää on että Hornetteja ei lähetetä heti rajan pintaan hyökkäämään naapurin mekanisoituja joukkoja vastaan vaan meillä tuo JOINT-ajattelu on hieman erillaista.

ATACMS-ohjuksia(n.50 kpl) käyttäisin itse korkeintaan naapurin kaikkein tulivoimaisimpia yksiköitä vastaan (tykistö-prikaatit ja 9K58 Smerch-raketinheittimet). Ongelmana voi olla tulenjohto 100-300 km etäisyyksille selustaan. Tämän vuoksi olen melko varma että jenkkien kanssa on sovittu satelliitti-tiedustelun käytöstä apuna. Tukihan USA Georgiaa sodassa sotkemalla GPS-signaalin alueella joten Venäläiset komentajat eivät voineet käyttää paikantimiaan. Huomattavaa on että tuolloin GLONASS ei ollut vielä toiminnassa, eikä Georgia ole NATO-maa.
M 57 ATACMS on tällä hetkellä ainoa suoraan vaikutukseen perustuva a-tarvike meillä ja voi jäädäkin sellaiseksi rahan puutteen vuoksi ja/tai jos tuo Lockheedin AW (Alternative Warhead) ohjelma epäonnistuu. LockheedMartin on kehittänyt jopa 120 km yltävän ohjuksen (227mm) jota testataan tällä hetkellä.

Uskoisin että RsRakh 227 jaetaan vallitsevan käytön mukaan 6-8 heittimen ryhmiin jotka keskittyvät naapurin pitkän kantaman tykistön, raketinheittimistön, ilmatorjunnan, lähilentokenttien ja huollon tuhoamiseen. Olen samaa mieltä että todennäköisesti niiden tulenkäyttöä ohjataan keskitetysti koko valtakunnan alueella tärkeimpiin ja soveltuvimpiin maaleihin. Mahdollista ja järkevää olisi myös käyttää ATCMS -ohjuksia ja JASSM ja JDAM-ohjuksia samanaikaisesti vaikeisiin ja hyvinsuojattuihin maaleihin (S-400, Smerch ja tykistö-ohjukset).
Yksi tai kaksi patteristoa voisi käyttää AT2 kaukomiinoja painopiste-alueella hidastamaan tai ohjaamaan vihollisen liikettä. Huomattavaa on myös tarve selustassa tapahtuvan taistelun tukemiseen ja vihollisen eristämiseen miinoitteilla (maahanlaskut).

Operatiivisten ja alueellisten joukkojen käyttö poikkeaa tuosta mainitsemastasi taktiikasta verrattuna aiheesta esitettyihin materiaaleihin. Alueellisten joukkojen tehtävähän ei voi olla vain häirintä ja sivuilta ja takaa sekä huollon tuhoaminen vaan suora kärkitaistelu, valmistelluista asemista ja yllätystä hyväksikäyttäen. Muutoin meillä ei ole muita suoraan taisteluun kykeneviä joukkoja kuin valmiusprikaatit ja se on aivan liian vähän. Eihän maajoukkojen tehtävänä voi olla vain piileskely ja "huitominen puun takaa" vaan kyllä välillä on mentävä päälle karjuen! Tehtävänä on tuon esittelyvideonkin perusteella lyödä vihollisen tiedustelu ja vähintään viivyttää ja/tai tuhota kärkipataljoona aktiivisella taistelulla(riippuen tst-osaston sijainnista, tehtävästä ja tulituesta). Tämän jälkeen tai samanaikaisesti alueellinen pumppu vetäytyy tai väistää vihollista ja saavutetun aikahyödyn ja tilannetiedon perusteella ja tarvittaessa valmiusprikaati ryhmittyy asemiinsa tai hyökkää suoraan jos sijainti ja ajoitus on hyvä. Luulen että vastahyökkäykseen lähtee tukemaan valmiusprikaatia tarvittaessa myös alueellinen tst-osasto (sivusta, selusta)jos mahdollista. Tämä olisi tehokkainta mikäli joukkoja ei tarvitse säästää ko.tilanteessa.

Häirintä ja huollon tuhoaminen on paikallisjoukkojen tai tst-osaston, hajautetun komppanian tehtävä alueella (joka muuten on muoti-sana vanhalle sissi-tai erilliskomppanialle).

Hassua miten tällä palstalla väiteltiin vielä 3v. sitten että onko hajautettu taistelutapa vanhentunut ja hyödytön vai ei. Itse olin vähemmistössä joka puolusti tuon iki-aikaisen ja tehokkaaksi todistetun sissi-taktiikan olemassaoloa meikäläisissä oloissa vaikka enemmistö väitti muuta, siitäkin huolimatta että kokemukset viime-aikaisista konflikteista ovat kaikkien nähtävillä. Hienoa nähdä että sensijaan PV on lukenut läksynsä ja nostanut tuon taktiikan profiilia ja yksiköt uudelleen nimettynä ovat meillä taas taisteluryhmityksessä jatkossakin (komp.-haj.).

Muistaako Baikal tämän?

Muistan toki, aika lailla vähemmistössä tuolloin oltiin, kun koitettiin asiaa käsitellä. Nyt tilanne on HAJK TAI HAJP vielä parempi, kun on paremmat ja tehokkaammat aseet. Viestin tosiolevuutta en tunne, mutta tuskin se on huonompaa kuin ennen wanhaan. Pimeätoimintavälineistön ulottaminen Hajautettujen joukkojen käyttöön tuo myös aivan uusia potkuja verrattuna entiseen. Tämän kaiken lisäksi ko. joukkojen varustaminen on halpaa kuin T-kaupan Lauantaimakkara. Edullisin paketti syntyy otto-ajoneuvoin. Lisäksi tuollaiset joukot saavat aivan riittävän ilmasuojan periaatteessa olalta laukaistavin ohjuksin ja itkoin. Ko. joukot voivat käyttää täysimääräisesti suuria alueita Suomen maata hyväkseen maastollisesti. Nämä joukot ovat käytettävissä operatiivisten joukkojen helmoissa, toimien mattona tai alustana, johon on hyvä oman joukon pyyhältää. Jne.

Mielestäni ei pidä vähätellä sitä, että hööö, meillä on vain x-määrä koulutuskomppanioita ko. asiaan liittyen. Tärkeänä näen sen, että on luotu konsepti, jonka mukaan kyetään varustamaan ja kouluttamaan joukkoja kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisen paljon. Jos tämä konsepti poistuu kartalta, se on mielestäni merkki siitä, että uhka on arvioitu uudestaan, ei siitä, etteikö tuo toimisi Suomessa.
 
Ei ole yhtään toimitettu Norjaan, ainakaan lähteen mukaan. Ruotsille ensimmäinen toimitettiin syyskuussa.

Se lähde vielä
http://www.militaryphotos.net/forums/showthread.php?233198-Norway-drops-Archer

Tässä Norjan virallinen tiedote (norjaksi):
http://www.regjeringen.no/nb/dep/fd...utter-kontrakten-om-artilleris.html?id=747473
Missä ei kerrota mitään syitä muuta kuin että "artillerisystemet Archer ikke vil fylle Forsvarets behov" Archer ei täytä puolustusvoimien
tarpeita... asiasta on ihan oma ketju tässä: http://forum.soldf.com/topic/51822-norge-hoppar-av-archer/
Ketjussa pohditaan miksi kävi näin ("norjalaiset aina epäluotettavia"), voiko olla että Archer ei olekaan hyvä, miksi Archer toimitukset myöhästyivät (piti olla toimitettuja vuonna 2013), mitä tapahtuu Norjan tilaamille tykeille, jos valmistus on jo aloitettu jne.
 
Back
Top