PAKFA

[Huhta]

PAK FA on muuten sisäiseltä asekuormaltaan aika heikko, jos tieto kahdesta ip-ohjuksesta itsepuolustukseen ja neljästä tutkaohjuksesta pitää paikkansa. Raptori kuljettaa kaksi tutkaohjusta enemmän ja jopa selvästi kevyempi F-35 pääsee tasoihin ohjusmäärässä, mutta kahden ip-ohjuksen sijaan on Amraamit.

 

[Gyllis1]

Miten monta kastia tuossa edes lopulta on?

Eurocanardit parhaimmillaan 0,1 m^2 (uudessa Gripenissä jopa vähemmän? @Mustaruuti @Sarek1 ), F-35 0,001 m^2 ja F-22 0,0002 m^2. Noh, PAKFA tietysti voi mahtua sinne 0,01 m^2 luokkaan, mikä on toki jonkinlainen etu eurocanardeihin nähden.

Kuinka usein eurocanardit lentävät tuossa 0.1 -konfiguraatiossa silloin kuin tuolla tutkapoikkipinta-alalla on oikeasti merkitystä? Jos PAK FA menisi 0.01 luokkaan ja kantaa polttoaineet ja aseet sisällään, olisi se aika iso etu 0.1+ ripustimet + ohjukset + lisäsäiliöt siipien alla lentävään eurocanardiin nähden.

 

[Huhta]

Kuinka usein eurocanardit lentävät tuossa 0.1 -konfiguraatiossa silloin kuin tuolla tutkapoikkipinta-alalla on oikeasti merkitystä?

Typhoon voi hyvin lentääkin. Neljä runkoripustinta Amraamille/Metorille ja kaksi ip-ohjusta siivissä tuskin kasvattaa tutkapoikkipinta-alaa neliömetri-luokkaan. Hyvä jos yksi neliömetrin kymmenys tulee lisää. Samanlaista lopputulosta veikkaan, jos kone varustetaan iskutehtävään häive-risteilyohjuksilla.

Lisäpolttoaine ja rautapommit toki nostavat tutkapoikkipinta-alaa. Mutta käytettäisiinkö niitä, jos tehtävä välttämättä vaatii alhaista tutkapoikkipinta-alaa? En usko, että kovin usein.

Lisäys: Lähinnä lisäpolttoaineelle voisi olla jossakin tilanteessa kova tarve, mutta nekin tankit syötäisiin luultavasti alkumatkasta ja sen jälkeen pudotettaisiin menemään. Tehtävän kriittisessä vaiheessa mennään sisäisellä polttoaineella ja paluumatkalla otetaan lisää tankkerista.

 

[Gyllis1]

Lisäpolttoaine ja rautapommit toki nostavat tutkapoikkipinta-alaa. Mutta käytettäisiinkö niitä, jos tehtävä välttämättä vaatii alhaista tutkapoikkipinta-alaa? En usko, että kovin usein.

Lisäsäiliöt ovat oikeassa elämässä siipien alla ihan kaikenlaisilla taistelulennoilla, pätee Typhooniin ihan siinä missä muihinkin koneisiin.

Lisäys: Lähinnä lisäpolttoaineelle voisi olla jossakin tilanteessa kova tarve, mutta nekin tankit syötäisiin luultavasti alkumatkasta ja sen jälkeen pudotettaisiin menemään. Tehtävän kriittisessä vaiheessa mennään sisäisellä polttoaineella ja paluumatkalla otetaan lisää tankkerista.

No johan käy näppärästi. Oli aika typerää käyttää kauhea määrä resursseja saada F-22:een, F-35:een ja PAK FAaan isot sisäiset säiliöt jos ei sillä tuon isompaa merkitystä ole. Tai aseet kuiluihin, jos ei nekään isommin tutkapoikkipinta-alaa nosta.

 

[Teräsmies]

T-50:n budjetti on kaikkien lähteiden mukaan pienempi kuin eurohävittäjien ja kuitenkin kone kilpailee jenkkien parhaimmiston kanssa? Vertailun vuoksi J-20:n kehitys (insinöörit vielä halvempia kuin itänaapurissa) on maksanut useimpien arvioiden mukaan noin 30-60 miljardia. Venäläiset ovat siis valmistaneet huippukoneen halvemman kuin länsinaapurit väsänneet Gripenin! En pidä tuota uskottavana.

Edelleenkin olen sitä mieltä että T-50 on Su-35 uusissa päällysvaatteissa.

 

[Huhta]

Lisäsäiliöt ovat oikeassa elämässä siipien alla ihan kaikenlaisilla taistelulennoilla, pätee Typhooniin ihan siinä missä muihinkin koneisiin.

Ei ne nyt ihan kaikilla ole. Etenkään jos niillä katsotaan olevan tehtävää haittaava vaikutus.

Kuinkakohan usein vaikka Raptor lentää lisäpolttoainesäiliön kanssa taistelussa? Veikkaan, että aika harvoin. Raptorin sisäinen polttoainekuorma ei edes ole mitenkään erityisen hyvä (toisin kuin F-35:ssä), vaan Raptor on sisäisen polttoainekuorman osalta ihan samaa luokkaa kuin vaikka Typhoon.

Lisäksi jotkin asekuormat estävät lisäpolttoainesäiliöiden ripustamisen. Esimerkiksi Typhoonin risteilyohjuskuorma estää lisäpolttoainesäiliöiden ripustamisen siipiin.

https://yanziyang.files.wordpress.com/2014/04/typhoon-ss-685x456.jpg

 

[Gyllis1]

Ei ne nyt ihan kaikilla ole. Etenkään jos niillä katsotaan olevan tehtävää haittaava vaikutus.

Kuinkakohan usein vaikka Raptor lentää lisäpolttoainesäiliön kanssa taistelussa? Veikkaan, että aika harvoin. Raptorin sisäinen polttoainekuorma ei edes ole mitenkään erityisen hyvä (toisin kuin F-35:ssä), vaan Raptor on sisäisen polttoainekuorman osalta ihan samaa luokkaa kuin vaikka Typhoon.

Lisäksi jotkin asekuormat estävät lisäpolttoainesäiliöiden ripustamisen. Esimerkiksi Typhoonin risteilyohjuskuorma estää lisäpolttoainesäiliöiden ripustamisen siipiin.

https://yanziyang.files.wordpress.com/2014/04/typhoon-ss-685x456.jpg

Lopetas nyt jo typerä vänkääminen... Jos haluat keskustella ulkoisen kuorman vaikutuksesta eurocanardien tutkapoikkipinta-alaan, niin sille on varmaan parempiakin ketjuja kuin tämä.

Risteilyohjukset on stand-off aseita, ne on tarkoitus ampua vihollisen aseiden vaikutusalueen ulkopuolelta joten niiden vaikutuksella tutkapoikkinta-alaan ei ole hirveästi merkitystä millekkään koneelle...

 

[Huhta]

Lisäsäiliöt ovat oikeassa elämässä siipien alla ihan kaikenlaisilla taistelulennoilla, pätee Typhooniin ihan siinä missä muihinkin koneisiin.
No johan käy näppärästi. Oli aika typerää käyttää kauhea määrä resursseja saada F-22:een, F-35:een ja PAK FAaan isot sisäiset säiliöt jos ei sillä tuon isompaa merkitystä ole. Tai aseet kuiluihin, jos ei nekään isommin tutkapoikkipinta-alaa nosta.

Tein vielä pienet laskut tuosta F-22:sta, ja sen fuel fraction ei ole mitenkään ihmeellinen. Otetaan verrokiksi Typhoon ja lasketaan molemmille niiden suunnittelufilosofian mukainen ilmataisteluohjuskuorma, jonka raskaudeksi arvioidaan 1 500 kg. Luvut aina luotettavasta Wikipediasta.

F-22

Tyhjäpaino: 19 700 kg
Sisäinen polttoaine: 8 200 kg

8200/(19700+8200+1500) = n. 0,279

Typhoon:

Tyhjäpaino: 11 000 kg
Sisäinen polttoaine: 5000 kg

5000/(11000+5000+1500) = n. 0,286

Nähdään, että koneet ovat karkeasti samaa luokkaa polttoainekuorman suhteen. Ellet sitten kirjoittanut absoluuttisesta litramäärästä, jonka mittaaminen taas olisi ihan älytöntä. Luvuissa voi olla vähän heittoa (hydrauliikkaöljyjen vaikutus, Typhoonin osalta suurpiirteiset luvut jne.), eikä magnitudi vielä muutu mihinkään suuntaan.

Lopetas nyt jo typerä vänkääminen... Jos haluat keskustella ulkoisen kuorman vaikutuksesta eurocanardien tutkapoikkipinta-alaan, niin sille on varmaan parempiakin ketjuja kuin tämä.

Sinähän se aloit vänkäämään, että eurocanardi on automaattisesti kaukana 0,1 m^2 luokasta. Näin asia ei suinkaan ole. Tietyissä konfiguraatioissa se on, mutta ei läheskään kaikissa.

Risteilyohjukset on stand-off aseita, ne on tarkoitus ampua vihollisen aseiden vaikutusalueen ulkopuolelta joten niiden vaikutuksella tutkapoikkinta-alaan ei ole hirveästi merkitystä millekkään koneelle...

Kerrohan minulle sitten, miksi F-35:een kehitetään ja integroidaan sisäisiin asekuiluihin mahtuva risteilyohjus (JSM)?

Risteilyohjuksen kantama ei aina riitä vihollisen ilmapuolustuksen ulkopuolelta laukaistuna. On pieniä vihollisia, kuten Sveitsi ja Tanska, ja sitten on isoja vihollisia, kuten Venäjä ja Kiina. Joskus on tarve tunkeutua vihollisen alueelle ohjuksen laukaisua varten. Tällöin olisi kiva, ettei kone loistaisi tutkassa ihan hirveästi. Vähiten loistaa oikea viidennen sukupolven kone, seuraavaksi vähiten jokin feikki-häivekone, sitten jokin eurocanardi ja eniten loistaa jokin perkeleen iso F-15E.

 

[Gyllis1]

Sinähän se aloit vänkäämään, että eurocanardi on automaattisesti kaukana 0,1 m^2 luokasta. Näin asia ei suinkaan ole. Tietyissä konfiguraatioissa se on, mutta ei läheskään kaikissa.

Kyllä, olen aika varma että yksikään eurocanardi ei ole minkäänlaisessa aselastissa tutkapoikkipinta-alaltaan 0.1:n neliömetrin kone. PAK-FA aivan varmasti on, ja melko varmasti vielä hyvän matkaa alle. Joten kyllä sillä tulee olemaan tuossa suhteessa etu eurocanardeihin, vaikkei Raptorin ja F-35:n luokkaa olisikaan.

 

[Huhta]

Kyllä, olen aika varma että yksikään eurocanardi ei ole minkäänlaisessa aselastissa tutkapoikkipinta-alaltaan 0.1:n neliömetrin kone. PAK-FA aivan varmasti on, ja melko varmasti vielä hyvän matkaa alle. Joten kyllä sillä tulee olemaan tuossa suhteessa etu eurocanardeihin, vaikkei Raptorin ja F-35:n luokkaa olisikaan.

Jos ajattelemme näin, niin sitten voi kysyä, miksi eurocanardien suunnittelijat edes pyrkivät alhaiseen RCS-lukuun? Miksei yhden neliömetrin kone ole riittävä, jos hyötykuorma on kuitenkin jotain tuota luokkaa? Miksi käyttää rahaa sahalaitoihin ja pinnoitteisiin?

 

[Gyllis1]

Jos ajattelemme näin, niin sitten voi kysyä, miksi eurocanardien suunnittelijat edes pyrkivät alhaiseen RCS-lukuun? Miksei yhden neliömetrin kone ole riittävä, jos hyötykuorma on kuitenkin jotain tuota luokkaa? Miksi käyttää rahaa sahalaitoihin ja pinnoitteisiin?

Miksi Boeing suunnitteli advanced super hornettiin ulkoisen asepodin, jos ripustimet ja amraamit eivät lisää SH:n tutkapoikkipinta-alaa?


Eikö tämän nyt pitäisi olla ihan perusjuttuja jotka tiedät kyllä jo ennestään?

 

[Huhta]

Miksi Boeing suunnitteli advanced superhornettiin ulkoisen asepodin, jos ripustimet ja amraamit eivät lisää SH:n tutkapoikkipinta-alaa?
Katso liite: 14617

Eikö tämän nyt pitäisi olla ihan perusjuttuja jotka tiedät kyllä jo ennestään?

Koska Boeing haluaa markkinoida Super Hornetia köyhän miehen stealth-koneena ja aikoo pudottaa myös rungon poikkipinta-alaa? Kenties pienentää vastusta?

Sinulla on pointti, että yksikään eurocanardi ei olisi 0,1 m^2 tutkapoikkipinta-alassa järkevässä asekuormassa. Kuitenkin tutkapoikkipinta-alasta puhuttaessa on tärkeää muistaa, ettei havaintoetäisyys kasva lineaarisesti tutkapoikkipinta-alan kasvaessa. Jos 0,1 m^2 RCS kymmenkertaistuu, niin sillä on jo ihan merkittävä vaikutus havaintoetäisyyteen. Jos 0,1 m^2 sen sijaan vain tuplautuu, niin vaikutus havaintoetäisyyteen on suhteellisen pieni ja IMHO konetta voi edelleen kutsua 0,1 m^2 luokassa olevaksi.

 

[HotShot]

Yksi asia on varma, koodin määrä itsessään ei ole laadun tae. Paljonkohan koodia oli intialaisten tekemässä epäonnistuneessa VR:n sähköisessä lippuvarausjärjestelmässä (jota piti sitten korjata... no, jääköön mainitsematta tällä kertaa). Ketjun koneen ja muiden mainittujen koneiden ohjelmistot, niitä pyörittävät tietokoneet, väylät yms. eivät liene samanlaisia. Näiden seikkojen vuoksi suora laatuvertailu koodin määrän perusteella on vähän Trumpcard-touhua. (En ota kantaa esillä olevien koneiden koodirivien laatuun enkä siihen, missä on parhaat tietovehkeet ja väylät.)

Hyvä esimerkki on vaikkapa tässä minun läppärissä oleva Windows-käyttöjärjestelmä jossa koodin määrä on noin 50 miljoonaa riviä, moninkertaisesti F-35:een verrattuna. Microsoft Office ohjelmistossakin on versiosta riippuen 25-40 miljoonaan riviä. Näihin verrattuna F-35:n 8 (tai 24) miljoonaa riviä tuntuu vähäiseltä. Yksinkertaisella matematiikalla voisi väittää että tämä 700 euron läppäri on suurempi tietotekninen ihme kuin F-35, näin ei tietenkään ole sillä sotilastekniikassa jos missään panostetaan koodin laatuun, tai ainakin pitäisi...

Kaikki jotka on koodauksen kanssa tekemisissä tietää että saman asian voi tehdä monella eri tavalla. Koodin määrä ei todellakaan ole laadun tae, huono koodi voi olla kooltaan kymmeniä kertoja pidempi hyvään tehokkaaseen koodiin verrattuna ja silti ne tekevät saman asian, toinen vain kuluttaa muistia ja prosessoritehoja enemmän.

 

[Gyllis1]

Jos ajattelemme näin, niin sitten voi kysyä, miksi eurocanardien suunnittelijat edes pyrkivät alhaiseen RCS-lukuun? Miksei yhden neliömetrin kone ole riittävä, jos hyötykuorma on kuitenkin jotain tuota luokkaa? Miksi käyttää rahaa sahalaitoihin ja pinnoitteisiin?

(Luvut vedetty hatusta.)
Meillä on kaksi konetta joista toisen tutkapoikkipinta-ala on 0.1m^2 ja toisen 1m^2 ja molempiin lisätään ripustimet ja ohjukset joiden tutkapoikkipinta-ala yhteensä on 0.7m^2, mitkä ovat koneiden lopulliset tutkapoikkipinta-alat?

Bonuskysymys: mitä hyötyä voisi olla ottaa ripustimet pois laittaa ohjukset podiin jonka tutkapoikkipinta-ala on 0.4m^2?

 

[Huhta]

(Luvut vedetty hatusta.)
Meillä on kaksi konetta joista toisen tutkapoikkipinta-ala on 0.1m^2 ja toisen 1m^2 ja molempiin lisätään ripustimet ja ohjukset joiden tutkapoikkipinta-ala yhteensä on 0.7m^2, mitkä ovat koneiden lopulliset tutkapoikkipinta-alat?

Bonuskysymys: mitä hyötyä voisi olla ottaa ripustimet pois laittaa ohjukset podiin jonka tutkapoikkipinta-ala on 0.4m^2?

Näkee, että luvut on tosiaan vedetty hatusta... Miten ihmeessä asesäiliön tutkapoikkipinta-ala voisi olla 0,4 m^2? Boeingin pääsuunnittelijan olisi pitänyt ajatella: "Stealth, my ass."

Kymmenisen vuotta sitten tavallisen, käytössä olevan meritorjuntaohjuksen RCS oli 0,03 m^2 (lähteenä tutqielma). Jo pelkästään siihen nähden tuollaisen (häiveteknologialla toteutetun) säiliön herätteen pitäisi olla selkeästi pienempi tänä päivänä, kun huomattavasti isompiakin kappaleita (kuten F-22 tai F-35) saadaan muokattua vielä paljon heikommin havaittaviksi.

Jos Boeing saa rakennettua Advanced Super Hornetiin lupaamansa 50 prosentin RCS-pienenemän suhteessa tavalliseen Super Hornetiin ja aseet eivät kasvata tutkapoikkipinta-alaa käytännössä lainkaan asesäiliön ansiosta, niin se on kohtalainen etu tavanomaiseen Super Hornetiin verrattaessa. Kohtuullisesti aseistettunakin tavallisen Super Hornetin tutkapoikkipinta-ala olisi suunnilleen nelinkertainen (0,5 m^2 vs. 0,2 m^2). Raskaassa asekuormassa (useampi asesäiliö) etumatka tavanomaiseen Super Hornetiin kasvaisi entisestään.

 

[Gyllis1]

Näkee, että luvut on tosiaan vedetty hatusta... Miten ihmeessä asesäiliön tutkapoikkipinta-ala voisi olla 0,4 m^2? Boeingin pääsuunnittelijan olisi pitänyt ajatella: "Stealth, my ass."

Kymmenisen vuotta sitten tavallisen, käytössä olevan meritorjuntaohjuksen RCS oli 0,03 m^2 (lähteenä tutqielma). Jo pelkästään siihen nähden tuollaisen (häiveteknologialla toteutetun) säiliön herätteen pitäisi olla selkeästi pienempi tänä päivänä, kun huomattavasti isompiakin kappaleita (kuten F-22 tai F-35) saadaan muokattua vielä paljon heikommin havaittaviksi.

Jos Boeing saa rakennettua Advanced Super Hornetiin lupaamansa 50 prosentin RCS-pienenemän suhteessa tavalliseen Super Hornetiin ja aseet eivät kasvata tutkapoikkipinta-alaa käytännössä lainkaan asesäiliön ansiosta, niin se on kohtalainen etu tavanomaiseen Super Hornetiin verrattaessa. Kohtuullisesti aseistettunakin tavallisen Super Hornetin tutkapoikkipinta-ala olisi suunnilleen nelinkertainen (0,5 m^2 vs. 0,2 m^2). Raskaassa asekuormassa (useampi asesäiliö) etumatka tavanomaiseen Super Hornetiin kasvaisi entisestään.

Älä nyt hirtä itseäsi tuohon asepodin hatusta vedettyyn tutkapoikkipinta-alaan.

Mitä tulee ilmataisteluohjusten tutkapoikkipinta-alaan, tässä sinulla dataa:
http://www.jatm.com.br/papers/vol3_..._radar_cross_section_of_targets_at_10_GHz.pdf

AIM-9X kokoluokka oleva ip-ohjus. Tutkapoikkipinta-ala etusektorista kulmasta riippuen 0.1-0.006 m^2, suoraan takaa 1.0m^2 ja suoraan sivusta 50m^2.

Olen yhä edelleen sillä linjalla että esim 6 ripustinta + 6 ohjusta kyydissä yksikään eurocanardi ei ole 0.1m^2 kone, taitaa mennä lähemmäs 1m^2.

 

[Huhta]

Älä nyt hirtä itseäsi tuohon asepodin hatusta vedettyyn tutkapoikkipinta-alaan.

Mitä tulee ilmataisteluohjusten tutkapoikkipinta-alaan, tässä sinulla dataa:
http://www.jatm.com.br/papers/vol3_..._radar_cross_section_of_targets_at_10_GHz.pdf

AIM-9X kokoluokka oleva ip-ohjus. Tutkapoikkipinta-ala etusektorista kulmasta riippuen 0.1-0.006 m^2, suoraan takaa 1.0m^2 ja suoraan sivusta 50m^2.

Olen yhä edelleen sillä linjalla että esim 6 ripustinta + 6 ohjusta kyydissä yksikään eurocanardi ei ole 0.1m^2 kone, taitaa mennä lähemmäs 1m^2.

Ottaen huomioon, että AIM-9X:n tutkapoikkipinta-ala on etusektorista korkeintaankin tuo 0,1 m^2 ja luultavasti paljon vähemmän, niin en pitäisi lähelle 0,1 m^2 pääsemistä mitenkään mahdottomana alhaisimman RCS:n eurocanardeille. Mistä kulmasta koneen RCS muuten yleensä mitataan ja onko se ohjuksella pienin suoraan edestä, kuten oletan?

Esimerkiksi juurikin Typhoonissa neljä runkoripustinta syö AMRAAM:n osin koneen rungon suojaan eikä varsinaista ripustinta tarvita roikkumaan siivestä. Toki osa ohjuksesta tulee esiin koneen rungosta, mutta osa jää koneen suojaan. Lisäksi ilmeisesti vain kaksi etummaista ohjusta kasvattavat tutkapoikkipinta-alaa missään määrin mainittavasti (taemmat kaksi jäänevät etummaisten kahden taakse piiloon eivätkä näin ollen kasvata tutkapoikkipinta-alaa).

Itse ripustimen tutkapoikkipinta-ala tuskin on ainakaan ohjusta isompi? Joten esimerkiksi kaksi lyhyen kantaman ohjusta tuohon päälle ei pitäisi vaikuttaa juurikaan.

Sidewinderin (ja mm. noiden meritorjuntaohjuksia koskevien) lukujen perusteella keskikantaman ilmataisteluohjuksenkaan heräte ei voi olla järin suuri. Ihan realistista IMHO pyrkiä sinne 0,1-0,2 m^2 luokkaan kohtalaisessa ilmataisteluaseistuksessakin.

 

[tutka]

Itse ripustimen tutkapoikkipinta-ala tuskin on ainakaan ohjusta isompi? Joten esimerkiksi kaksi lyhyen kantaman ohjusta tuohon päälle ei pitäisi vaikuttaa juurikaan.

Siipiripustimissa geneerisesti ottaen on aseen kiinnityskohdassa aika paljon ulokkeita, pultteja, ruuveja, ohjaimia ynnä muuta, jotka luultavasti heijastavat aika paljon. Horneteissa haarukka, joka työntää Amraamin irti koneen laminaarivirrasta, on koko ajan näkyvillä. Se on luultavasti aika iso ja laajakulmainen heijastin, ja sitä ei ole peitetty mitenkään. Eurofighterissa sen sijaan samainen haarukka on nähdäkseni kokonaan ohjus-upotuksen sisäpuolella ja ei varmaankaan heijasta kuin korkeintaan alaspäin.

EDIT: toki merkityksellistä on myös se, kuinka kyseisen haarukkaupotuksen reunat on muotoiltu tai käsitelty. Johtavien pintojen takareunat kun lienevät se suurin heijastaja rungoissa.

 

[BarrelNut]

Steep price rise hits Indo-Russian 5th-gen fighter project

http://www.defensenews.com/articles/steep-price-rise-hits-indo-russian-5th-gen-fighter-project

Just when its production was about to take off, the Indo-Russian fifth-generation fighter aircraft appears to be "lost" because Russians are demanding an "unaffordable price for the aircraft," according to a senior Indian Air Force official.

The Russians are demanding more than $7 billion as part of India's share in the development of the FGFA. The Russian side argues that the higher price is justified because the aircraft's development will include transfer of technology of several high-tech systems.

"India is not in a position to pay this kind of money, and the aircraft project appears to be lost " the official said.

 

[Passi]

development will include transfer of technology of several high-tech systems.

Superhävittäjä ei innosta Intiassa. Intia on maksanut osan kehitystyöstä, joten näkevät kehitystä.
After Sukhoi 'mistake', India to go for Russian 5th-generation fighter only on full-tech transfer pact
India will go in for the multi-billion dollar joint development and production of a fifth-generation fighter aircraft (FGFA) with Russia only if there is full-scale transfer of technology as well as "benefits" for the indigenous effort to build a futuristic stealth fighter.
Defence ministry sources say this decision has been taken at the "highest levels" in order to "not repeat the mistakes" of the entire Sukhoi-30MKI jet acquisition programme from Russia, which cost India Rs 55,717 crore without any tangible help in developing indigenous fighter-manufacturing capabilities.

.

Onkos intialaisilla vaihtoehtoja? Mikä läntinen valmistaja olisi valmis osaamisensa myymiseen? Voi olla että valmistajien kotimaiden lakikin tuloo esteeksi.

Tulevaisuudessa intia tulee olemaan iso peluri ja isot ilmavoimat, niin onko joku läntinen valmistaja valmis buustaamaan intialaista lentokoneteollisuutta? Teknologian siirto näyttäis olevan intialaisille todella tärkeä asia.

Toki kaikkihan on maailmalla myynnis jos hinnasta sovitaan... Joten lompakolle pitää lännestäkin ostaes mennä.