Pakolaisuus

Turha odottaa lukevanne tätä suomalaisesta totuusmediasta.

Tanskan sosiaalidemokraatit haluaa täysin lopettaa turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen Tanskaan. Sen sijaat heidät sijoitettaisiin kolmanteen maahan Tanskan rahoituksella hakemuksen käsittelyn ajaksi ja mahdollisen myönteisen päätöksen jälkeen YK:n pakolaisleirille.

https://www.dr.dk/nyheder/politik/s...tore-valgoplaeg-slut-med-soege-asyl-i-danmark

Jos Tanska ei taivu niin lyhyemmin ruotsiksi.

http://www.friatider.se/danska-s-vill-skicka-tillbaka-alla-asyls-kare-till-tredje-v-rlden

Shakespeare oli kyllä absoluuttisen väärässä.
 
Suomi sai EU:sta vetoapua Irakin palautussopimusvääntöön – viikossa palautetaan nyt pari irakilaista, yli tuhat odottaa
Irak vastustaa yhä kansalaistensa pakkopalautuksia Euroopasta.


Jukka Huusko HS
Julkaistu: 5.2. 2:00
IRAKIN kanssa käytävissä neuvotteluissa turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksista on tapahtunut uusi käänne.

Korkean tason valtaa Euroopan unionissa käyttävä Euroopan komissio on käynnistänyt keskustelut siirtolaissopimuksesta Irakin kanssa. Käytännössä komissio haluaa EU:n ja Irakin välille siirtolaissopimuksen, joka helpottaisi ja tehostaisi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden irakilaisten pakkopalautuksia EU-maista Irakiin.

Käänne on merkittävä asia Suomelle, joka ei ole onnistunut neuvottelemaan kahdenvälistä palautussopimusta Irakin kanssa. EU-komission aktivoituminen tarkoittaa sitä, että palautussopimusta väännetään Irakin kanssa nyt Suomea selvästi voimakkaammalla vipuvarrella.

Suomeen kuten moneen muuhunkin Euroopan maahan saapui 2015 ennätysmäärä turvapaikanhakijoita Irakista, Afganistanista ja Syyriasta. Suomeen saapuneista yli 30 000 turvapaikanhakijasta valtaosa oli irakilaisia.

Sittemmin tuhannet heistä ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen.

SUOMI jatkaa kahdenvälisiä neuvotteluja palautuksista Irakin kanssa, mutta tämän rinnalle on vuoden 2017 lopussa käynnistynyt EU-komission johtama ”toinen rintama”, kertoo hallintoneuvos Eero Koskenniemi sisäministeriöstä.

”EU on nyt selvästi aiempaa kiinnostuneempi löytämään yhteisymmärryksen muuttoliikkeeseen liittyvistä kysymyksistä Irakin kanssa. Meillä on siis kaksi rintamaa paraikaa meneillään: oma kahdenvälinen keskustelumme Irakin kanssa ja sen lisäksi EU-rintama”, Koskenniemi sanoo.

Hän sanoo sisäministeriön olevan tyytyväinen siihen, että komissio on aktivoitunut asiassa.

Irakin hallitus on toistuvasti vastustanut kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kansalaistensa pakkopalautuksia. Vapaaehtoisesti palaaviin Irak suhtautuu myönteisesti.

Viime vuonna yli tuhat irakilaista palasi Suomesta kotimaahansa vapaaehtoisesti.

SUOMI ja monet muut EU-maat ovat jo pidempään toivoneet, että kansainvälisiä sopimuksia EU:n puolesta neuvotteleva EU-komissio ryhtyisi aktiivisemmin hieromaan kattavaa sopimusta Irakin kanssa. Jäsenmaiden kannalta suurin ongelma liittyy nimenomaan pakkopalautuksiin, Koskenniemi sanoo.

”Lopputuloksen pitäisi jäsenmaiden näkemyksen mukaisesti olla sellainen, että se mahdollistaa palautukset myös niiden kohdalta, jotka eivät halua palata.”

Koskenniemien mukaan on selvää, että EU-komissiolla on asian eteenpäin viemisessä ”enemmän vipuvartta kuin Suomella”.

KOMISSION aktivoituminen asiassa näkyy 22. tammikuuta kirjatussa, EU:n ulkoasiainneuvoston Irakin-politiikkaan liittyvissä päätelmissä.

Päätelmissä vaaditaan Irakia ”luomaan menettelytapoja”, jotka mahdollistavat Irakin kansalaisten ”arvokkaan, turvallisen ja järjestäytyneen” paluun kotimaahansa. Paluun pitää asiakirjan mukaan olla ”linjassa kansainvälisen oikeuden kanssa, mukaan lukien ihmisoikeudet sekä velvollisuus ottaa omat kansalaiset uudelleen vastaan”.

IRAK on tuoreeltaan torjunut EU:n suunnitelmat tehostaa pakkopalautuksia.

Irakin siirtolais- ja pakolaisasioiden varaministeri Jasser al-Attiyya totesi viikko sitten Al-Monitor-lehdelle, että Irak torjui kansalaistensa pakkopalautukset Irakiin jo alkuvuodesta 2017 Suomessa pidetyssä konferenssissa.

”Irakin hallitus ei hyväksy pakkopalautuksia. Olemme yhteisymmärryksessä joidenkin Euroopan maiden kanssa siitä, kuinka tärkeää on jättää pakkopalautukset toimeenpanematta”, al-Attiyya sanoi.

PAKKOPALAUTUKSET ovat Irakissa toisaalta sisäpoliittisesti hankala kysymys, toisaalta pikkuruinen ongelma suhteutettuna valtaviin haasteisiin, joita Irakilla on edessään jihadistijärjestö Isisin-vastaisen sodan jälkeen.

Irakissa järjestetään toukokuussa ensimmäiset vaalit sodan jälkeen. Tässä tilanteessa poliitikot eivät välttämättä halua edistää palautusta vastustavien tai pelkäävien kansalaistensa pakkopalautuksia Irakiin, maan sisäpolitiikkaa tuntevat lähteet sanovat.

Toisaalta Irak on pyrkinyt käyttämään palautussopimusta neuvotteluvalttina kehottaessaan EU-maita normalisoimaan diplomaattisuhteet Irakiin ja pyytäessään apua jälleenrakennukseen.

VAIKKA Suomella ei ole Irakin kanssa palautussopimusta, poliisi on silti palauttanut kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita jo hyvän aikaa.

Viime vuonna poliisi palautti 140 irakilaista kotimaahansa. Palautukset ovat jatkuneet tänä vuonna parin kolmen palautuksen viikkotahdilla, kertoo poliisitarkastaja Mia Poutanen poliisihallituksesta.

”Maastapoistamispäätöksiä tulee koko ajan lisää, joten meillä on kovasti paineita tehdä palautuksia vieläkin nopeammin”, hän sanoo.

Palautusjonossa on tällä hetkellä noin 1 700 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta. Valtaosa heistä on irakilaisia.

POUTASEN mukaan pakkopalautukset ovat sujuneet ongelmitta, mutta palautussopimuksen aikaansaaminen helpottaisi niiden toteuttamista tuntuvasti.

”Se auttaisi meitä tekemään palautuksia nopeammin ja tehokkaammin”, hän sanoo.

Käytännössä sopimus nopeuttaisi matkustusasiakirjojen hankintaa ja mahdollistaisi tilauspalautuslennot, jolloin ihmisiä voitaisiin palauttaa enemmän kerrallaan.

PAKKOPALAUTUSTEN lisäksi noin 1 100 irakilaista palasi viime vuonna kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen kotimaahansa vapaaehtoisessa paluuohjelmassa.

Vapaaehtoisen paluun valinneille Suomi maksaa paluutukea. Lisäksi Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM auttaa heitä matkajärjestelyissä sekä kotiutumisessa takaisin kotimaahansa. Pakkopalautuksissa nämä edut jäävät saamatta.

”Vapaaehtoinen paluu on se, mihin mekin ensisijaisesti ohjaamme palautuspäätöksen saaneita. Vain ne, jotka eivät suostu lähtemään, jäävät poliisin hoidettavaksi”, Poutanen sanoo.

”Se on vähän hitaampaa ja työläämpää, mutta toistaiseksi sekin on sujunut.”
Tästä on kyse
Tuhansia irakilaisia saapui Suomeen

Euroopan pakolaiskriisin aikana 2015 Suomeen saapui yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Heistä valtaosa on irakilaisia.

Vuosina 2015–2016 noin 26 prosenttia turvapaikanhakijoista sai myönteisen päätöksen. Viime vuonna myönteisen päätöksen saajien osuus nousi 40 prosenttiin.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat arvostelleet Euroopan maiden hallituksia pakkopalautuksista erityisesti Afganistaniin.

Suomen maahanmuuttovirasto katsoo, että irakilaisia voi turvallisesti palauttaa maan pääkaupunkiin Bagdadiin.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005552966.html?ref=rss

Painavan oloinen kanta, toiseksi viimeisenä listalla..

f) Establishing a migration dialogue with Iraq

21. The Council welcomes the initiation of a formal exchange on migration with Iraq which allowed the identification of areas of mutual interest where cooperation could be deepened. The Council looks forward to the continuation of this dialogue. This dialogue should cover all aspects of migration in a mutually beneficial, joint endeavour. The EU calls on the Government of Iraq to cooperate further in establishing procedures to facilitate dignified, safe and orderly return of Iraqi nationals to their home country in line with international law, including human rights law and the obligation to readmit own nationals, and Iraq's commitments as expressed in the Partnership and Cooperation Agreement.
 
Viimeksi muokattu:
Migri on käynyt Irakissa tutustumassa tilanteeseen.
Tuore raportti: http://migri.fi/documents/5202425/5...2017.pdf/868c0af1-3c50-4ab2-99e0-a720b079c589

Tiedonhankintamatka Bagdadiin – raportti julkaistu
6.2.2018 12.00

Kaksi Maahanmuuttoviraston maatietopalvelun tutkijaa vieraili Irakissa Bagdadissa tiedonhankintamatkalla loka–marraskuun vaihteessa. Matkan tarkoitus oli luoda kontaktiverkosto kansainvälisten ja kansallisten toimijoiden kanssa.

Kontaktiverkostolta on tarkoitus hankkia jatkossa tietoa maan turvallisuustilanteesta turvapaikkapäätöksenteon tueksi. Lisäksi matkalla kerättiin tietoa maan yleisistä olosuhteista ja eri kansanryhmien tilanteista. Matka sujui onnistuneesti.

Laajempi raportti matkasta on nyt valmistunut ja löytyy suomeksi verkkosivuiltamme migri.fi/raportit.

Tiedonhankintamatka Irakiin oli osa FAKTA-hanketta, joka on saanut EU:n turvapaikka-, maahanmuutto-, ja kotouttamisrahaston (AMIF) tukea.

Tavoite on, että tiedonhankintamatkoja tehdään jatkossa säännöllisesti.

Maahanmuuttoviraston Maatietopalvelu tuottaa lähtömaita koskevaa maatietoa (Country of Origin Information/COI) erityisesti niistä maista, joista Suomeen tulee turvapaikanhakijoita, kiintiöpakolaisia ja muita maahanmuuttajia. Maatietopalvelun tutkijat eivät osallistu oleskelulupien päätöksentekoon tai maalinjausten tekemiseen.

Lisätietoa medialle
Yleistietoa FAKTA-hankkeesta: projektipäällikkö Satu Ruotsalainen,
s-posti: [email protected], puh. 0295 433 431

Tarkempaa tietoa Irakin maatiedosta: tutkija Peter Sandelin,
s-posti: [email protected], puh. 0295 433 431
http://migri.fi/artikkeli/-/asset_p...agdadiin-raportti-julkaistu?p_p_auth=mENaKnjt
 
https://yle.fi/uutiset/3-10053938
Liioiteltu suvaitsevaisuus on rasismia, sanoo irakilais-suomalainen mediataiteilija
Adel Abidin Vastuu on myös tulijoilla, muistuttaa Abidin.

– Maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden olisi kunnioitettava maan tapoja
samalla tavalla kuin maiden olisi kunnioitettava heitä. Kun niin ei tapahdu,
homma leviää käsiin ja rasismi nostaa päätään.

Suomessakin jotkut ovat ylihuolehtivia esimerkiksi turvapaikanhakijoiden kanssa.
Jos minä olisin pakolainen, olisin sellaisesta pahoillani. Liioiteltu
suvaitsevaisuus on rasismia. Niin ei pitäisi toimia, hän sanoo.

Suvakit ovat siis oikeasti rasisteja?
 
Suvakit ovat siis oikeasti rasisteja?

Periaatteessa kyllä. Suvaitsevaisto kohtelee valtaväestöstä etnisesti poikkeavia ihmisiä ja ihmisryhmiä positiivisesti syrjien. Se on rasismia, koska silloin ollaan liikkeellä perusoletuksella että tätä ihmisryhmää pitää kohdella eri tavalla heidän etnisyydestään tai kulttuuritaustastaan johtuen.
 
Periaatteessa kyllä. Suvaitsevaisto kohtelee valtaväestöstä etnisesti poikkeavia ihmisiä ja ihmisryhmiä positiivisesti syrjien. Se on rasismia, koska silloin ollaan liikkeellä perusoletuksella että tätä ihmisryhmää pitää kohdella eri tavalla heidän etnisyydestään tai kulttuuritaustastaan johtuen.

Ja miten he kohtelevat niitä, jotka eivät noudata sokeasti heidän tahtoaan ei ole erityisen suvaitsevaista sekään.
 
Ja miten he kohtelevat niitä, jotka eivät noudata sokeasti heidän tahtoaan ei ole erityisen suvaitsevaista sekään.

Tuohon lisäisin sen, että kaiken lisäksi näillä ns suvaitsevaisilla muuttuvat koko ajan maalitolpat.

Nuorempana sain kuulla kunniani, kun erehdyin punavihreälle opettajalle ilmoittamaan, että ihmiset voivat lähteä myös taloudellisista syistä etsimään parempaa elintasoa. Kysymys koepaperissa oli "kerro maahanmuutosta". Sitä palautteen määrää... sitä tuommoista maahanmuuttoa EI OLE olemassakaan, kertoi opettaja. Vaikka se ei edes ollut ainut vastaus kysymykseen.

Siinä nyt oli sen jälkeen kaikenlaista, mutta opin näin jo lukionmaidossa vastenmielisyyden vasemmistoa kohtaan. Tai ainakin se oli wake up call.

Niin ja miten ne maalitolpat liittyi: viime vuosina Vihreälanka-lehtikin on kirjoitellut sitä, kuinka ihmiset liikkuvat Eurooppaan taloudellisista syistä.


En ole katkera, mutta kuitenkin.

Ymmärrän todennäköisesti tämän kokemuksen perusteella sen, että miten Neuvostoliitto toimi. Tarinahan kertoo, että Natsi-Saksassa pärjäsit suht hyvin, kunhan olit arjalainen ja heilasit vähän väliä. Neuvostoliitto oli ankarampi, koska kukaan ei tiennyt, että mistä lähtee seuraavana päivänä työleirille.
 
erehdyin punavihreälle opettajalle ilmoittamaan, että ihmiset voivat lähteä myös taloudellisista syistä etsimään parempaa elintasoa...sitä tuommoista maahanmuuttoa EI OLE olemassakaan, kertoi opettaja.
Ai jaa? Minä kun olen kuvitellut että esim Ruotsiin menijät menivät juuri paremman elintason takia koska Suomessa ei ollut tarpeeksi työtä. Kiinnostaisi kuulla opettajasi vastaus väitteeseeni. :D
 
No tähän saattoi vaikuttaa myös ihonväri, koska esimerkissäni en selvittänyt Suomi-Ruotsi tilannetta, vaan sörkin ampiaispesää ottamalla esimerkkinä jotain köyhempiä maita, Euroopan eteläpuolella.
 
Ymmärrän todennäköisesti tämän kokemuksen perusteella sen, että miten Neuvostoliitto toimi. Tarinahan kertoo, että Natsi-Saksassa pärjäsit suht hyvin, kunhan olit arjalainen ja heilasit vähän väliä. Neuvostoliitto oli ankarampi, koska kukaan ei tiennyt, että mistä lähtee seuraavana päivänä työleirille.

Three men are sitting in a cell in the (KGB headquarters) Dzerzhinsky Square. The first asks the second why he has been imprisoned, who replies, "Because I criticized Karl Radek." The first man responds, "But I am here because I spoke out in favor of Radek!" They turn to the third man who has been sitting quietly in the back, and ask him why he is in jail. He answers, "I'm Karl Radek."
 
Ai jaa? Minä kun olen kuvitellut että esim Ruotsiin menijät menivät juuri paremman elintason takia koska Suomessa ei ollut tarpeeksi työtä. Kiinnostaisi kuulla opettajasi vastaus väitteeseeni. :D

Seuraus tuollaisesta väitteestä olisi ihan sama mikä nykyäänkin: Joko sinua käskettäisiin olemaan hiljaa, ja mahdollisesti siinä sivussa mussutettaisiin kuinka "sehän on ihan eri asia" muuta kuulijakuntaa varten. Tai sitten kyseinen suvakki alkaisi hysteerisen verbaalisen hyökkäyksen, kun joku on kerran uskaltanut avata suutaan väärästä aiheesta.
 
Ai jaa? Minä kun olen kuvitellut että esim Ruotsiin menijät menivät juuri paremman elintason takia koska Suomessa ei ollut tarpeeksi työtä. Kiinnostaisi kuulla opettajasi vastaus väitteeseeni. :D

Valtakunnan huipulta on jopa valtaapitävän oikeistopuolueen puheenjohtaja Orpo todennut, että: "pakolaisten motiivien arvostelu on rasismia".

Parempi olla hiljaa, niin ei joudu käräjille.
 
Kävin tuossa keskustelun toisen minäni kanssa, toki olimme erillaisia, olihan hän sentään 110 vuotta minua vanhempi. Juttelimme maailman menosta ja hän muisteli aikaa, hänelle jo historiaa, sitä sen oletin olevan minullekkin.
Puhuimme ajasta jolloin voimakkaasti latautunut ryhmä omisti absoluuttisen tiedon, tiedon joka oli hyveellistä, oikeata, täydellistä. Sitä ei käynyt kiistäminen, moraalisestihan se oli varmaan jossain määrin sitä, ainakin kannattajansa perspektiivistä.
Jos olit erimieltä, tuntui siltä että noitavainot oli valmiita alkamaan.

”HAA, OLET TUOTA MIELTÄ, SITTEN VARMASTI OLET TÄTÄKIN MIELTÄ”

Puhuimme ajoista jolloin tuntui että jos kerroit olevasi jotain mieltä niin se mukamas kertoisi sinusta kaiken. Tai ainakaan et tiennyt totuutta. Olit tyhmä, vääräntietoinen, valistettava, valjastettava.

Hirvittävän voimakkaasti he perustelivat omaa asiaansa , ja jos kysyit miksi niin sait huomata että heidät, mielipide oli heikolla pohjalla, lähtökohdat heillä olivat väärät ja siksi perustelut vahvat, siinä räkä lenti ja 120 desibeliä oli ilmassa. Puhumattakaan että mikään tiede ei heidän näkökantaansa puolustanut, vaikka koittivatkin rodulla tai kulttuurilla perustella asiaansa, logiikka ei toimi fiiliksen pohjalle.

Olihan se, itsekkin muistelin historiasta että taisi keski-euroopassa väärää mielipidettä omaava lain silmissä suojaton, eli rikollinen…
En muistanut, enemmänkin taisin sekoilla tarinoilla mp.netistä ja kuinka hullujenhuoneelle vietiin jos epäilit puoluetta Neuvostoliitossa.
Vai oliko sitä jo olemassa ? Oliko väärä mielipide lainsuojaton vai muistelinko vain sananvapauden määrettä.
Muistelimme sitä kuinka juridiikkaa muutettiin tarpeen vaatiessa siihen että omaa asiaa voitiin ajaa eteenpäin (vaikkakaan historiasta en moista muista niin taatusti sitä jossain määrin oli) ja kuinka väärää puhetta jahdattiin.
Eipä se ollut ihme että meininki oli sitten sitä mitä oli, ja enemmistön mielipide ei merkinnyt mitään kun vähemmistö riehui, kaikkialta löytyi syyllisiä ja tuomittavia.
Noinhan se on mennyt kautta historian jota ei tajuta, marssitaan ylevästi kohti totalirismia.

Totesin itseeni tyytyväisenä kun oivalsin että onhan jotain opittu ”Eipä natseja enään ole eikä tule”.
Jokseenkin ontto ääni toteisi kaukaa ”niin, ei heistä ollutkaan puhetta…”
Nostin kolmen leijonan viskilasin takasin suulle ja painoin entteriä.
Taidan lämmittää saunan pitkän viikonlopun kunniaksi, josko se veisi sielua kylmäävän fiiliksen pois.
 
Viimeksi muokattu:
PT-media ihmettelee, että Jabbarille, joka asui Turkissa vuoteen 2015, kunne keksi lähteä sotapakolaiseksi, myönnettiin turvapaikka. Erityisesti samaista julkaisua mietityttää, miten herra on nyt sitten jo lomalla samoissa maisemissa, mistä tulikin. Ollut jo kuukauden.

1518117721568.png
 
PT-media ihmettelee, että Jabbarille, joka asui Turkissa vuoteen 2015, kunne keksi lähteä sotapakolaiseksi, myönnettiin turvapaikka. Erityisesti samaista julkaisua mietityttää, miten herra on nyt sitten jo lomalla samoissa maisemissa, mistä tulikin. Ollut jo kuukauden.

Katso liite: 19373
Pitäähän pitkän reissun jälkeen päästä vähän lepäämään ja ottamaan etäisyyttä vääräuskoisiin...
 
Ranskassa kyseenalaistettiin Suomen linjaus palauttaa turvapaikanhakijoita: Ristiriidassa ihmisoikeussopimusten kanssa?
Kolmessa tapauksessa turvapaikanhakijoita päätettiin jättää palauttamatta Pohjoismaihin. Kansanedustaja Ville Niinistö on tehnyt asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen.
Turvapaikanhakijat
9.2.2018 klo 05:30
13-3-10051541.jpg

Turvallisuusviranomaisia Pelastakaa lapset -järjestön toimistoon tehdyn iskun tapahtumapaikalla Jalalabadissa 25. tammikuuta. Jalalabad sijaitsee levottomassa Nangarharin maakunnassa.Ghulamullah Habibi / EPA
17-6372357f4a79a13ed3.jpg

Tekijät(2 henkilöä)
Jaa artikkeli Facebookissa19
Jaa artikkeli Twitterissä
Ranskalaistuomareiden päätökset olla palauttamatta turvapaikanhakijoita Dublin-sopimuksen mukaisesti ovat virittäneet keskustelua siitä, ovatko Pohjoismaiden palautuskäytännöt liian ankaria.
Hallinto-oikeudet Lyonissa ja Toulousessa päättivät viime vuonna olla palauttamatta turvapaikanhakijoita Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan.
Tapauksia on tullut kansalaisjärjestöjen tietoon kolme. Hakija on saanut niistä kaikissa kielteisen turvapaikkapäätöksen. Kaksi turvapaikanhakijaa oli kotoisin Afganistanista ja yksi Irakista.
13-3-10066670.png

Lyonin hallinto-oikeus linjasi, että irakilaista turvapaikanhakijaa ei palauteta Dublin-sopimuksen nojalla Suomeen. Oikeuden mukaan turvapaikanhakijaa olisi uhannut palautus Suomesta Irakiin, koska Suomi palauttaa ihmisiä Irakiin Ranskaa selvästi useammin.

Dublin-sopimus
EU-maat ovat Dublin-sopimuksen nojalla päättäneet, että turvapaikanhakijan hakuprosessista on vastuussa on yksi jäsenmaa. Valtio on vastuussa turvapaikanhakijasta jos:
- Hakijalla on valtiossa perheenjäseniä, joihin hänellä on riippuvuussuhde.
- Valtio on avittanut unionin alueelle saapumista esimerkiksi viisumin, tai oleskeluluvan myöntämisellä.
- Henkilö on saapunut unionin alueelle valtion kautta laittomasti.
- Muussa tapauksessa vastuussa on ensimmäinen valtio, jossa hakemus on tehty.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Hufvudstadsbladet(siirryt toiseen palveluun).
Yhdessä Ylen näkemässä tuomiossa viitataan niin sanottuun palautuskieltoon, joka on kirjattu kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.
Pykälä ohittaa Dublinin sopimuksen, jonka mukaan muuhun EU-maahan siirtynyt turvapaikanhakija pitäisi palauttaa ensimmäiseen maahan, johon hän on saapunut.
Ranskalaiset tuomioistuimet katsoivat, että turvapaikanhakijoita uhkaa palautus Pohjoismaasta kotimaahansa.

Harvinaisia yksittäistapauksia
Ranskalaiset kansalaisjärjestöt arvelevat, että kyse on harvinaisista yksittäistapauksista, ei laajemmasta linjanmuutoksesta.
Turvapaikanhakijoita avustavan La Cimade-järjestön edustaja David Rohi sanoo, että tapaukset ovat harvinaisia, sillä Dublin-palautuksen riitauttaminen on Ranskassa hyvin vaikeaa.

Palautuskielto
Palautuskielto (non-refoulement) tarkoittaa periaatetta, jonka mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
– Ranskan hallituksen linja ei ole muuttunut. Kyse on pikemminkin yksittäisistä tuomareista, jotka saattavat pitää karkotuksia esimerkiksi Afganistaniin perustuslain vastaisina, käännytyksiin perehtynyt David Rohi sanoo Ylelle Pariisissa.
Rohin mukaan syynä yksittäisten tuomareiden päätöksiin saattaa olla keskustelu, jota Ranskassa on viime aikoina käyty Afganistanin turvattomuudesta. Useat kansalaisjärjestöt, kuten La Cimade ja Amnesty International, ovat kampanjoineet palautusten estämiseksi.
David Rohin mukaan myös Ranskasta suoraan Kabuliin tehtävien palautusten määrä on vaikuttanut viime kuukausina vähentyneen – vaikkei asiasta ole tehty mitään virallista linjausta.

Niinistö: "Suomen linja liian tiukka"
Kansanedustaja Ville Niinistö (vihr.) vaatii hallitusta arvioimaan turvapaikkapolitiikkansa uudelleen. Hän on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.
Niinistö pitää lyonilaisen tuomioistuimen päätöstä olla palauttamatta irakilaista Suomeen niin merkittävänä, että tapauksesta voidaan vetää yleisempiä johtopäätöksiä. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Demokraatti(siirryt toiseen palveluun).
– Meillä on huomattavasti tiukempi linja kuin Ruotsilla, Saksalla tai jopa Ranskalla, mitä tulee myönteisten päätösten määrään irakilaisten ja afganistanilaisten kohdalla, Niinistö sanoo Ylelle.
Niinistön mielestä pakkopalautukset Irakiin ja Afganistaniin pitäisi keskeyttää. Afganistanissa ja Irakissa Bagdadin seudulla on hänen mielestään liian vaarallista etenkin lasten kannalta.
13-3-9664448.jpg

Kansanedustaja Ville Niinistö (vihr.).Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
– Suurin ongelma on se, että Irakista ja Afganistanista tulleita turvapaikanhakijoita kohdellaan liian kovaa ja pakkopalautuksia toimeenpannaan turvattomiin olosuhteisiin, joissa nämä henkilöt voivat joutua hengenvaaraan, Niinistö toteaa.

Ranska tiukentaa pakolaispolitiikkaa
Yleinen pakolaispolitiikka Ranskassa on viimevuotisista tapauksista huolimatta tiukka. Ranskan senaatti esimerkiksi hyväksyi toissa viikolla lakiesityksen, joka mahdollistaisi Dublin-palautettavien nykyistä laajamittaisemman säilöönoton.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron pyrkii tiukentamaan ja tehostamaan Ranskan maahanmuuttopolitiikkaa. Presidentti haluaisi, että pakolaisstatukseen oikeutetut turvapaikanhakijat saisivat suojelua nykyistä nopeammin, mutta muut palautettaisiin lähtömaihinsa nykyistä vauhdikkaammin.
Vuonna 2016 Afganistaniin palautettiin Ranskasta 1 046 hakijaa ja vuoden 2017 lokakuuhun mennessä karkotuspäätöstä odotti 1 614 hakijaa.
https://yle.fi/uutiset/3-10066708
 
Back
Top