Pakolaisuus
- Viestiketjun aloittaja BlackFox
- Aloitus PVM
Kysymys olikin miksi sitä konstruktiota tuetaan ja ylläpidetään siirtolaisten osalta mutta vähätellään maiden kohdalla jonne heitä siirrellään.
Samoin ajatellaan EU:ssa, olisi kiva tietää määrät mitä kulisseissa yleisesti pyöritellään, alle miljoonan siirtolaisen ei liene yksikään kaavailu.
Sillä luvulla kantasuomalaiset jäävätkin nopeasti vähemmistöksi.
miheikki
Greatest Leader
Viron täti jatkoi eilen Hyvien ihmisten™ pöyristyttämistä.
24.8.2015 - 15.05 http://www.tallinna24.ee/artikkeli/311781-kristiina-ojuland-suomi-on-tehnyt-kohtalokkaan-virheen
YHTEISKUNTA
Kristiina Ojuland: ”Suomi on tehnyt kohtalokkaan virheen”
Kristiina Ojuland sanoo, että hänen puolueensa keräämässä kansalaisadressissa on nyt noin 13 000 nimeä.
Albert Truuväärt
Kansan yhtenäisyyden puolueen puheenjohtajan, Viron ex-ulkoministerin Kristiina Ojulandin pakolaistenvastainen sanoma kiinnostaa myös Suomessa. Ojuland sanookin, että hänen puolueensa siteet ja suhteet Suomeen vahvistuvat päivä päivältä.
– Yksi keskeinen tavoitteemme onkin kasvattaa yhteistyötä suomalaisten kanssa, hän toteaa Tallinna24:n haastattelussa.
Ojulandin mukaan Suomi on tehnyt yksiselitteisesti virheen ottaessaan vastaan pakolaisia ja valmistautuessaan ottamaan heitä lisää.
– Suomi on tehnyt kohtalokkaan virheen ja sitä virhettä ei Viron pidä toistaa, hän painottaa.
Viron hallitus on nyt lupautunut, kansainvälisen painostuksen alla, ottamaan Viroon 150 pakolaista seuraavan kahden vuoden aikana, mutta Ojulandin mukaan Viro ei saisi ottaa ainuttakaan.
– Koko kuvio perustuu suurimpaan valheeseen, mitä olen nähnyt kaksikymmenvuotisen poliitikonurani aikana. On selvää, että jos pakolaisia otettaisiin, tulisi heitä pian lisää. Mitä luulette, mihin nekin 10 000 neekeriä lopulta päätyvät, jotka pelastettiin Välimerellä taas viime viikonloppuna?
Ojulandia on helppo nimittää rasistiksi hänen kielenkäyttönsä vuoksi, mutta omasta mielestään hän ei ole rasisti.
– Ei, en ole mikään rasisti, vaan suuri isänmaan ystävä. Rakastan Viroa! Kutsun kaikkia Euroopan alkuperäiskansoja yhdistymään ja puolustamaan kansallisvaltioitamme.
- En ole rasisti vaan isänmaan ystävä.
Ojulandin mukaan Viro on kantanut jo riittävästi vastuuta myös turvapaikkahakijoiden maahan päästämisen suhteen.
– Viro on ottanut turvapaikanhakijoita vuodesta 1997 lähtien ja yhteensä heitä on otettu 18 vuoden aikana jo 114 kappaletta. Se lukumäärä on sopiva Virolle ja niin monesta me pystymme huolehtimaan.
Ojuland korostaa, että kaikki Euroopan unionin suunnitelmat pakottaa jäsenvaltioita ottamaan lisää pakolaisia ovat laittomia. Ne kuulemma asettavat vaakalaudalle Euroopan kansallisvaltioiden toimintakyvyn, tulevaisuuden, kulttuurin ja kielen.
Viroa en kuitenkaan pitäisi ihan ideaali-esimerkkinä toisenlaisesta politiikasta: kansahan siellä jatkuvasti vähentyy ja ikääntyy, ja huomattavan suuri osa muuttanut pois jäädäkseen.
Rauhantekijä
Greatest Leader
Just näin. Eihän väestötiheyden laskeminen muuta tarvitse ollakaan. En minäkään tuolle paljoa painoarvoa laittaisi.
Jos nyt asiaa silti haluaa hieman mutustella, niin oikeana valtiona ajateltuna noin sijoitettu väkijoukko olisikin hieman huvittava ainakin Suomi-perspektiivistä.
Elämän tarkoitus ei ole seistä neliömetrillä toimettomana vaan kyllä tiettyjen alueiden asuttaminen yleensä tarkoittaa myös pöhinää ja toimeliaisuutta, mieluiten tietenkin sellaista joka tarkoittaa kaupallisuutta ja elinvoimaa.
Jostain syystä Suomi ei luontevasti ainakaan ole muodostunut kansojen ensimmäiseksi valinnaksi vaan ollaan mieluummin takapajulana hieman etäämmällä siitä toiminnan keskiöstä.
Neliömetrien täyttöä useisiin miljooniin kannattaa hätkähtää vasta sitten kun ensin on keksitty mistä se porukka elää täällä. Sitä odotellessa hallituksellamme on ihan riittävästi työtä nykyisenkin porukan työllistämisessä.
.
Mitä tarkoitat tuolla tukemisella? Kuten sanoit, kysehän on sosiaalisesta konstruktiosta ja sosiaaliset konstruktiot lähtevät siitä, mitä yksilöt ovat asioista mieltä. Jos riittävä määrä ihmisiä pitää konstruktiota mielekkäänä, se on olemassa, jos ei, niin se katoaa. Ei ole mitään oikeista ihmisistä erossa olevia herra Passiiveja, jotka tukisivat ja ylläpitäisivät yhtään mitään.
Tutkimuksesa ehdotettiin että siirtolaisia ohjattaisiin alueille kielen ja etnisyyden perusteella.
Mikä tuossa nyt oli sitä vähättelyä?
Uusien etnisten ryhmien laajamittainen siirto alueille joilla asuu joku muu etninen ryhmä, Stalin alaisuudessa tapahtuneet on luokiteltu rikoksiksi.
miheikki
Greatest Leader
Kotimaa 25.8.2015 klo 11:59 | päivitetty 25.8.2015 klo 11:59
Poliisina toimiva forssalaispäättäjä torppasi pakolaiset: En voi tukea katastrofiin johtavaa toimintaa
Forssan kaupunginhallitus ei halua pakolaisten tilapäistä hätämajoituskeskusta kaupunkiin. Kielteisen kannan ratkaisi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mika Penttilän (kok.) ääni. Hän pelkää, että pakolaiset olisivat tukehduttaneet poliisin työmäärällään.
Mika Penttilä on itse siviiliammatiltaan poliisi. Hän on ollut julkisuudessa jo pitkään huolissaan poliisin määrärahoista. Kuva: YLE / Eeva Hannula
Forssan tyhjillään olevaan Rantasipi-hotelliin ei tule tilapäistä pakolaisten hätämajoituskeskusta.
Forssan kaupunginhallituksen kielteinen päätös syntyi maanantai-iltana äänin 6 vastaan ja 5 puolesta.
Sekin olisi ollut meidän säälittävän ja naurettavan rajamailta olevista resursseista pois
– Mika Penttilä
Äänestyksessä puoluerintamat hajosivat.
Puolesta äänestivät Emmi Lintonen (sd.), Janne Nieminen(vas.)Ilkka Joenpalo (sd.), Marjo Kotioja-Partanen (kok.), ja Jaana Lähteenkorva (kok.).
Vastaan olivat Tuula Forsblom (ps.), Johanna Häggman (kesk.), Sami Latva (kok.), Pentti Jolanki (kesk.), Eino Järvinen (sd.) sekä puheenjohtaja Mika Penttilä (kok.).
Mielensosoittajat eivät vaikuttaneet päätökseen
Forssan kaupungintalon edustalla oli kaupunginhallituksen kokouksen alla kaksi eri mielenosoitusta, jossa kylttejä heiluttelivat molemmat rintamat.
Forssan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mika Penttilä ei usko, että ne kuitenkaan vaikuttivat lopulliseen päätökseen.
Miksi itse äänestit tilapäistä hätämajoituskeskusta vastaan?
– Kyse on valtavasta tutkinnan määrästä ja työstä, mitä ulkomaalaisten tulijoiden pelkät rutiinirekisteröinnit, haastattelut ja kartoitukset teettävät poliisilla.
Mika Penttilä on itse siviiliammatiltaan poliisi. Hän on ollut julkisuudessa jo pitkään huolissaan poliisin määrärahoista.
Penttilän kielteiseen päätökseensä vaikutti paitsi poliisin lisääntyvä työmäärä, mutta myös tieto että pakolaisten takia ulkomaalaistutkintaan olisi saatu vain yksi henkilö lisää. Muuta apua ei olisi tullut.
– Sekin olisi ollut meidän säälittävän ja naurettavan rajamailta olevista resursseista pois. En voi olla tukemassa toimintaa, joka johtaa muualla katastrofiin. Poliisin tutkijoiden työmäärä on jo nyt huikea, Penttilä huokaa.
Forssan kaupunginhallituksen kokous venähti pitkäksi, sillä alussa SPR:n edustajat selittivät aluksi hallitukselle millaista toiminta hätämajoituskeskuksessa olisi.
Paljon kysymyksiä jäi ilmaan
Mika Penttilän mukaan kaupunginhallituksen jäsenille nousi SPR:n esityksen jälkeen paljon uusia kysymyksiä pintaan.
Myös hotellikiinteistö itsessään arvelutti.
– Yksi kysymys liittyi Rantasipin kiinteistöön ja yritysjärjestelyihin. Päättäjiä hämmensi yrittäjän nettisivut ja toiminta mitä siihen (kiinteistöön) suunniteltiin.
Kaupunginhallituksen maanantain lopullista päätöstä edelsi vielä kahden tunnin keskustelu, joka päättyi lopulta äänestykseen, jossa kielteinen kanta voitti.
Se yllätti, että tästä syntyi näin iso kohu
– Mika Penttilä
– Kyllä se erittäin perusteellisesti tuli monelta kantilta harkittua. Nyt tulos oli tällainen.
Penttilä myöntää, ettei ole koskaan aiemmin saanut niin paljon yhteydenottoja kaupunkilaisilta, sekä puolesta ja että vastaan.
– Se yllätti, että tästä syntyi näin iso kohu.
Mika Penttilä arvelee, että hätämajoituskeskus on nyt käsitelty Forssan osalta. Sellaista ei kaupunkiin tule.
LUE MYÖS
Selitäpä lisää. Se lainaamasi kohta meni siis näin:"If the pool of potential candidates for relocation is sufficiently large, certain criteria such as language or ethnic group relations could be applied in deciding to which Member State some people should be relocated". Minusta tuo "ethnic group relations ja language" viitaa juuri siihen, että otetaan huomioon alueella jo asuvien etnisten ryhmien yhteensopivuus uusien tulijoiden kanssa.
Mihin rikokseen nyt Stalinin kohdalla oikein viittaat, kuka luokittelun on tehnyt ja ennen kaikkea, mikä sen yhteys on tähän keskusteluun? Ei kai kukaan nyt ole suunnitellut sellaisia ihmisten siirtoja, että pakolla otetaan ihmisiä asuinalueiltaan ja viedään jonnekin muualle (kuten Stalin teki), vaan käsittääkseni tässä keskustellaan EU:n alueelle haluavien sijoittumisesta, eli siis kyse on ihmisistä, jotka ovat joka tapauksessa vapaaehtoisesti jo jättäneet kotiseutunsa.
vlad
Respected Leader
Suomi on ymmärrykseni mukaan sopimuksin sitoutunut ottamaan tietyn määrän kiintiöpakolaisia vuodessa eli jos Suomi ottaa 0 kiintiöpakolaista, Suomi rikkoo sopimuksen - jos Suomi ottaa 200 kiintiöpakolaista Suomi on tuolloin tehnyt oman osansa. Sen sijaan turvapaikanhakijoiden kohdalla Suomi voi antaa teoriassa (käytöntö on eri) vaikka jokaiselle hakijalle kielteisen päätöksen ja pistää heidät sinne mistä ovat tulleetkin. Suomi ei ole sitoutunut ottamaan turvapaikanhakijoita n+ kpl per vuosi, kiintiöpakolaisia Suomi on sitoutunut ottamaan vuodessa tietyn määrän. Tässä kohdin Suomen tulee siis toimia itsekäästi ja kun sopimuksin on sitouduttu tietyn ryhmän ottamiseen maahan, tulisi Suomen selektiivisesti noukkia joukosta soveltuvimmat yksilöt sen sijaan, että otetaan sekalainen joukko eritaustaisia henkilöitä Suomeen.
wikipediasta kohdasta pakolainen:
"Pakolainen on yleiskielessä henkilö, joka joutuu syntyperänsä, uskontonsa, mielipiteidensä tms. vuoksi vainoa peläten pakenemaan vieraaseen maahan. Kaikki kotimaastaan paenneet eivät ole pakolaisia. Jotta ihminen määriteltäisiin pakolaiseksi, hänelle on täytynyt myöntää pakolaisen asema eli pakolaisstatus. Pakolaisuutta koskee ja sitä määrittelee Geneven pakolaissopimus vuodelta 1951 ja sen pöytäkirja vuodelta 1967.
Määritelmän mukaan esimerkiksi sota, nälänhätä tai ympäristökatastrofi eivät ole varsinaisesti pakolaiseksi oikeuttavia syitä. Mutta sen sijaan huoltajan puuttuminen; esimerkiksi orpous tai sotaorpous on. Yleissopimuksen mukaan pakolaista ei voida palauttaa maahan, jossa hänen henkeään tai vapauttaan uhataan.
...
Kiintiöpakolaisia vastaanottaa noin 25 maata. Yhdeksän maata, mukaan lukien Suomi, ottavat pakolaisia vuosikiintiön mukaan, kun taas seitsemällä maalla on pakolaisten asutusohjelmia yhteistyössä UNHCR:n kanssa. Muut maat ottavat kiintiöpakolaisia vastaan erityistapausperiaatteella. EU-maista kuusi ottaa vastaan kiintiöpakolaisia. Suomessa kiintiöpakolaisten vuosittaisesta määrästä päätetään eduskunnassa. Vuodesta 2001 alkaen Suomeen otettavien kiintiöpakolaisten määrä on ollut 750 henkilöä vuodessa."
Tietenkin Suomi voisi erota sopimuksesta ja olla ottamatta pakolaisia - enkä minä vastustaisi tätäkään ratkaisua. Olettamukseni vaan on se, että Suomi ei tule eroamaan näistä sopimuksista, joten tuolloin on järkevää ajatella asiaa kansallisen edun kannalta ja ottaa pakolaisia vastaan niin vähän kuin mahdollista ja otettavien kohdalla valikoida "parhaat päältä".
Ainakin teoriassa turvapaikanhakijoiden kohdalla on mahdollista määritellä turvalliset maat ja tällöin kyseisestä maasta tulleille voitaisi antaa kielteinen päätös hyvinkin helposti, ja tässä kohdin päätöksen antoa tulisi ehdottomasti nopeuttaa esim. vaikkapa nämä albanialaiset elintasopakolaiset. Albaniassa ei ole mitään hätää, jollain yksittäisellä henkilöllä voi olla taustasta johtuen ongelmia (vainoa tms.) mutta teoriassa olisi mahdollista toimia näiden albaanien kohdalla siten, että "telttaleirille" ja haastattelu - päätös - ja jos se on kielteinen niin välittömästi takaisin (maahantulokiellolla varustettuna).
Et ilmeisesti ymmärtänyt sitä, että burmalaisella ei tarkoitettu kirjaimellisesti Myanmarin alueelta tulevaa henkilöä vaan kyseessä oli viittaus siihen, että yleisesti Kaakkois-Aasian suunnalta tulevien kohdalla kotoutuminen on onnistunut olennaisesti paremmin mitä esim. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan (ja osin mustan Afrikan) alueelta tulleiden kohdalla on käynyt. Toki jälkimmäiseenkin ryhmään mahtuu poikkeuksia ja heissä on sellaisia pakolaisia/turvapaikanhakijoita jotka ovat sopeutuneet ja integroituneet Suomeen hyvin, mutta kokonaisuudessa he ovat vähemmistönä ja tässä kohdin on tarkasteltava kokonaisvaltaista hyötyä ja jos tilastollisesti jonkin maan/alueen jäsenten integroituminen on ongelmallisempaa niin tuolloin on luonnollisesti järkevää valikoida sellaiselta alueelta tulevia henkilöitä joiden kohdalla integroituminen on vaivattomampaa.
Ja ehkäpä näillä Myanmarista (eli Burmasta) tulleilla pakolaisilla on vuonna 2011 huomattavan korkea työttömyysprosentti sen tähden koska Suomeen alettiin ottaa enemmän pakolaisia Burmasta vasta tämän vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen aikana, ensimmäiset myanmarilaiset valittiin Thaimaan leireiltä vasta v. 2005 eli Suomeen he ovat saapuneet saman tai seuraavan vuoden aikana ja siitä mennee se vuosi kaksi ennenkuin pääsevät uusiin kotikuntiin ja kotouttamisohjelmaan. Eli heidän kotoutumisprosessi on vasta tuolloin ollut aluillaan, joten 2011 lukemista ei voida vetää suoraa johtopäätöstä sen suhteen, että kuinka hyvin burmalaiset lopulta integroituvat Suomeen. Suomen Pakolaisavun välittämän tiedon mukaan (parin vuoden takaa), alueelta tulleet pakolaiset ovat integroituneet suhteellisen hyvin Suomeen, he ovat haluttuja pakolaisia ja etenkin nuorien kohdalla nähdään tulevaisuudennäkymät positiivisina. Burmalaisilla itsellään on myös identiteetin kautta halu työllistyä ja osallistua yhteiskuntaan, koska sikäläisen perinteen mukaisesti työ on merkityksellinen osa elämää eli tämä ainakin indikoisi sen puolesta, että halukkuus integroitumiselle on suurempi mitä esim. somaleiden kohdalla. Työ- ja elinkeinoministeriön katsauksen mukaan (v. 2013) Kaakkois-Aasiasta tulleiden työllisyysprosentti on merkittävästi korkeampi mitä esim. Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden, ja tämäkin välillisesti kertoisi sitä, että burmalaiset ovat jo tuolloin integroitumassa Suomeen, koska alueelta tulleiden työllisyysprosentti ei ole romahtanut ja tuolloin Suomeen oli kuitenkin jo tullut reilut 1250 kiintiöpakolaista Myanmarista (migrin tilasto) ja migrin tilastojen mukaan viimeinen suurempi erä Myanmarista saapui Suomeen 2012, jolloin tuli reilut sata pakolaista Myanmarista - sen jälkeen Myanmarista tulleita ei ole enää eritelty eli määrät liene romahtaneet.
Mutta kuten todettua, burmalaisella ei tarkoitettu suoranaisesti kansallisuutta vaan maantieteellistä aluetta, josta tulleet ovat integroituneet Suomeen paremmin mitä esim. Somaliasta tulleet.
Miten määritellään kansallinen etu? Mielestäni teet kysymyksestä nyt hiukan liian monimutkaisen, ja kuten tiedettyä, kansakunnat määrittelevät itselleen tavattoman usein tiettyjä suuntaviivoja, joiden mukaan pyritään toimimaan - näitä suuntaviivoja voi kutsua kyseisen kansakunnan "kansalliseksi eduksi". Eri valtioilla nämä voivat poiketa radikaalistikin toisistaan, jopa EU:n sisällä on selkeitä alueellisia eroja, jotka vaikuttavat siihen millaista politiikkaa kussakin maassa harjoitetaan ja harjoitettu politiikka on usein sidoksissa siihen "kansalliseen etuun".
Tietenkin eri ihmiset määrittelevät eri tavalla sen kansallisen edun, jollekin kansalliseen etuun kuuluu voimakkaan altruistinen toiminta ja joku toinen on vastaavasti sitä mieltä, että kansallisen edun tarkastelu tulee lähteä liikkeelle siitä, että onsin huolehditaan omista ja vasta tämän jälkeen laajennetaan piiriä. Mielestäni kansallista etua ei kuitenkaan pidä lähteä rakentamaan yksilön tunteman ja kokeman hyvänolontunteen pohjalta vaan asioita on tarkasteltava kriittisemmin ja raadollisemmin ja mietittävä myös sitä kokonaisvaltaista hyötyä ja toisaalta punnittava tätä niihin kaikkiin mahdollisiin haittoihin - yksilö on usein sokea haitoille, on jopa valmis hyväksymään niitä osana hyötyä, mutta yhteiskunnallisella tasolla hyödyn ja haitan suhdetta on tarkasteltava olennaisesti kriittisemmin, koska toisin kuin yksilö, yhteiskunnan toiminnan on oltava selkeästi pitkäjänteisempää ja sen on asemoiduttava tehtävään olennaisesti toisella tapaa, etenkin jos se on tahollansa allekirjoittanut sopimuksia joita on pyrittävä noudattamaan.
Asia hiukan kärkevämmin ilmaistuna, yksilö voi helposti irtautua tekemistään sopimuksista - se voi tehdä päätöksen ja sen jälkeen lopettaa "hyvän jakamisen". Sen sijaan yhteiskunnallisella tasolla toiminta on olennaisella tapaa toisenlaista, irtautuminen ei käy niin helposti, joten tämän tähden yhteiskunnallisella tasolla toiminnan tulisi olla selkeän pitkäjänteistä, sillä tulisi olla yhteiskunnallinen strategia, mielestäni sen pitäisi pyrkiä vaalimaan "kansallista etua" (jonka yhteiskunnan päättäjät määrittelevät ja tähän kansalaiset voivat vaikuttaa äänestämällä) ja oma lähestymistapani on se, että pyritään tarkastelemaan kysymyksiä Suomen edun ja hyödyn kannalta ja jos hyödyn ja haitan ero on suhteettoman suuri, on hyvinkin järkevää miettiä sellaista toimintastrategiaa, mikä minimoi Suomelle aiheutuvan haitan (esim. pakolaisia minimaalinen määrä, turvapaikanhakijoiden kohdalla nopeutettu käsittely, maanpuolustusasioissa tietyt linjat, yhteiskuntarauhan säilyttämisen tähden pidetään kiinni tietyistä toimintatavoista etc.) Ja tietenkin kaikessa on syytä huomioida se käytössä olevan rahan määrä, sille ei mahda mitään mutta sitä rahaa ei tule mistään "taikaseinästä", joten tämä seikka on syytä huomioida entistä enemmän päätöksenteossa ja toimia siten, että taloudellinen rasite on tietyissä kysymyksissä mahdollisimman minimaalinen ja yhteiskunnan toiminnan kannalta on rajattava asioita tärkeisiin ja vähemmän tärkeisiin, ja mielestäni jälkimmäiseen joukkoon kuuluu kehitysapu, kiintiöpakolaisten ottaminen maahan ja sama pätee turvapaikanhakijoihin - eli toiminnoissa on säästettävä ja strategiat luotava Suomen edun kannalta. Eikä Suomen etu ole se, että Suomeen tulee heikosti integroituvia pakolaisia/turvapaikanhakijoita, sen sijaan Suomen etu on se, että tänne tulevat ulkomaalaiset ovat motivoituneita integroitumaan Suomeen ja aina parempi jos kulttuureiden törmäys on mahdollisimman minimaalinen.
vlad.
Perhe- ja klaanikeskeisyys ei välttämättä ole este toimivan valtionhallinnon muodostamiselle. Se, että lännessä on vähemmän perhe- ja klaanikeskeisyyttä ei välttämättä ole seuraus siitä, että lännessä on siirrytty valtion etuun. Ja perheitä ja sukuja ei tarvitse murskata toimivan hallinnon muodostamiseksi. Demokratiassa klaanikeskeisyys ei ole ongelma. Voihan se klaani laittaa perheen tai suvun älykkäimmän ehdokkaaksi parlamenttiin ja suvun valtahan vain kasvaa siitä. Demokratiassa voi olla vaikka tuhansia luottamusmiehiä ja kunnanvaltuutettuja ja parlamentaarikkoja hyvissä poliittisissa asemissa ja tätä kautta tulisi se politiikan divari kunnallispolitiikka ja sitten valtion valtakunnanhallinto. Ei se sulje pois klaanikeskeisyyttä vaan voi jopa vahvistaa niitä, kun ne käyttää valtaa blokkina. Klaani voidaan demokratiassa tuntea vaikka muodossa yhdistys ry.
Ehkä se klaanien ja sukujen ja perheiden hajoaminen on seuraus kaupunkimuotoisesta elämäntavasta ja siitä, että kaupungissa nämä asumisjärjestelyt on sellaisia, että usein käy niin, että lapset muuttaa eri luolaan. Ne tulee aikuisiksi ja haluaa lentää pesästä ja muuttaa omaan luolaan asumaan. Joka saattaa olla jopa toisessa kaupungissa riippuen työllisyystilanteesta. Lapsi vaan menee sinne mistä se saa työpaikan ja asunnon. Kaupungissa ei välttämättä voi mennä sanomaan sille naapurille, että muutapa pois, minun lapset tarvitsee asunnon. Sitä työpaikkaa ei välttämättä pysty perustamaan siihen isin ja äitin viereen. Siinä vaan käy niin, että ne lapset joutuu muuttamaan kauemmas, kun ei sitä asuntoa vaan saa lähempää. Se riippuu sitten suvun sosiaalisista suhteista kuinka intensiivisesti ne pitää yhteyttä. Voihan se perheen vaari ja mummi olla suustaan vähän pahoja, kun ne kyselee koko ajan koska sinä menet töihin. Ärtyy siinä vähemmästäkin ja lakkaa pitämästä yhteyttä.
Jos haluaisi pitää klaanista kiinni niin elämäntavan pitäisi olla yrittäjämäisempi. Yrittäjä pystyy ottamaan töihin omaa klaaniaan ja pitämään klaanin kasassa, kun ne asuu yrityksessään ja tekee siinä hommia yhteisen edun eteen. Tämä klaani, suku, perhekeskeisyys pidetään koossa enemmänkin talouden kautta. Se on varmaankin ollut enemmänkin sukulaisten talousjärjestely vastauksena olojen karuuteen ja valtion tukijärjestelmien vähyyteen. Kun valtio ei tue haetaan se tuki omasta perheestä ja klaanista, joka laittaa rahat yhteen.
Mielestäni klaanikeskeisyys ja olemme valtiossa elävä kansakunta ei mitenkään sulje toisiaan pois. Jos se klaani sitten hajoaa kaupunkimaisessa elämäntavassa niin ei se kaupungin vika ole vaan sen klaanin sisäisen heikkouden. Klaani tarvitsee varmaankin kovan patriarkan, joka pitää sen klaanin kasassa perustelemalla sen sillä, että se on klaania hyödyttävä taloudellinen järjestely. Isompi yksikkö saa enemmän kaikkea. Se omakotitalo lasten kasvattamiseen on paljon helpompi hankkia klaanin voimilla kuin omilla voimilla yksinään. Nämä autot millä nämä varakkaat pakolaiset ajaa on varmaankin klaanin autoja kuin niiden omia.
Viimeksi muokattu:
Siperiaan mahtuu vielä enemmän ja Kanadassakin on valtavia erämaa-alueita josa ei asu kukaan. Kyllä sinne mahtuu.
Ensinnäkään en usko, että tuollaista sopimusta on olemassa. Toiseksi, sopimus, jossa sitoudutaan ottamaan vastaan kiintiöpakolaisia, mutta ei spesifioida määrää, ovat yhtä tyhjän kanssa.
Se, mihin Suomi on sitoutunut, on Geneven pakolaissopimus, joka vaatii Suomea käsittelemään turvapaikkaa hakevia tietyllä tavoin ja antamaan turvapaikan, jos tietyt ehdot täyttyvät. Käsittääkseni Suomi tulkitsee tällä hetkellä sopimusta jossain määrin löysästi siinä mielessä, että sopimus ei käsittääkseni vaadi antamaan turvapaikkaa yleisesti siitä syystä, että maassa riehuu sota (joka tosin minusta voi olla ihan hyvin yhtä suuri vaara henkilön turvallisuudelle kuin valtion harjoittama vaino).
Käsittääkseni tätä ei voi tehdä, jos Suomi pitää kiinni Geneven pakolaissopimuksesta. Vähintäänkin ne kaikki tp-hakemukset on käsiteltävä. En osaa sanoa, mihin tp-hakija voi asiasta valittaa, jos Suomessa 100% hakemuksista alkaisi saada hylsyn, joten siinä mielessä siis käytännössä olisi mahdollista tuon tekeminen, vaikka se siis rikkoisikin Geneven sopimuksen henkeä vastaan.
Kuten sanoin, jos ei yleisesti olla sitä mieltä, että halutaan osallistua maailman pakolaisongelman hoitamiseen tasavertaisesti muiden maiden rinnalla, niin miksi ylipäätään ollaan mukana missään sopimuksessa joka velvoittaa ottamaan kiintiöpakolaisia? Minusta juuri kiintiöpakolaisten kohdalla on mahdollista vetää nollalinjaa (kuten käsittääkseni Viro on tehnyt) eroamatta Geneven pakolaissopimuksesta.
Jos kiintiöpakolaisia ottaa vain 25 maata, niin on selvää, ettei ole kyse mistään YK:n tason sopimuksesta (kuten on asianlaita Geneven pakolaissopimuksen kohdalla).
En ihan täysin ymmärrä, mikä on pointtisi. Sinä haluat pakolaissopimuksesta eroamista. Iso osa muista suomalaisista ei halua sitä. Hyväksyt tämän, mutta sitten vaadit, että siinä pakolaistouhussa pitää sitten harrastaa tällaista rusinat pullasta meininkiä. Sinulta jää ymmärtämättä se, että syy, miksi iso osa suomalaisista ei halua erota pakolaissopimuksesta, ei ole se, että he haluaisivat kuulua siihen muuten vaan, vaan se, että heistä Suomen kuuluu kantaa osaltaan vastuunsa maailman pakolaisongelmasta.
Käsittääkseni albaaneille ei juurikaan turvapaikkoja jaetakaan. En tosin tiedä, miksi heidät pitäisi ehdoin tahdoin jollekin telttaleirille asuttaa.
Ymmärsin, että burmalaisilla viittasit todellakin juuri burmalaisiin, koska tällä hetkellä muista Kaakkois-Aasian maista ei juurikaan ole tulijoita. Jos siis kaakkoisaasialaisia halutaan ottaa, niin ne ovat sitten suurelta osin burmalaisia/myanmarlaisia. Varmasti ruotsalaisia pakolaisia otettaisiin vieläkin mieluummin ja he kotoutuisivat vieläkin nopeammin, mutta eipä sieltä ole ketään tulossa.
Kuten sanottua, korkeasti koulutetun ruotsalaisinsinöörini integroituminen Suomeen on varmaankin vähemmän ongelmallista kuin jostain kehitysmaasta tulevan, mutta minun pointtini on se, että kiintiöpakolaisia ei yleensä oteta sillä perusteella, että valikoitaisiin sieltä halukkaiden tulijoiden joukosta ne parhaiten integroituvat. Aiemmin tässä ketjussa hahmottelin sitä, miten integroitumaan haluavia kehitysmaalaisia voitaisiin ottaa ihan muuta tietä kuin pakolais/tp-prosessin kautta. Kiintiöpakolaisia otetaan sillä perusteella, että halutaan kantaa osaltaan taakka maailman pakolaisongelmasta. Tällöin rusinoiden poimiminen ei minusta toimi, koska parhaiten rusinat tulisivat tietenkin poimittua sillä tavoin, että jätettäisiin koko touhu muiden maiden harteille. Sanotaan, että taloyhtiössä lumityöt hoidetaan asukkaiden yhteisvoimin. Yksi asukkaista sitten käy vähän heiluttamassa luutaa sunnuntaiaamuna ja jättää kaiken kolan työntämisen työpäivän jälkeen muiden harteille sillä perusteella, että se on ikävää, siihen menee aikaa ja tulee vielä hikikin. Ok, noin voi tietenkin tehdä, etenkin jos koko lumenluonti perustuu vapaaehtoisuudelle, eikä siitä kieltäytyville seuraa sanktioita, mutta veikkaisin, ettei niistä kolaa työpäivän jälkeen työntävistä monikaan pitäisi sitä sunnuntailakaisijaa tasavertaisena lumityötaakan kantajana itsensä kanssa.
Onko kotoutumisprosessi tosiaan vasta "aluillaan", kun maassa on ollut 5 vuotta? Ja mihin tuossa menee "vuosi kaksi" siitä maahan tulosta? Ei kai heitä nyt jossain tp-hakijoita varten tehdyissä vastaanottokeskuksissa makuuteta noin pitkään, kun heidän kohdallaan ei ole mitään erityistä valikointiprosessia enää edessä, vaan heille kaikille on jo annettu pakolaisstatus.
Suomen pakolaisapu ei käsittääkseni ole mikään neutraali taho, vaan pakolaisten puolesta lobbaava järjestö. Mitä se sanoo muista pakolaisryhmistä? Sanooko se jotain negatiivista niistä ryhmistä, jotka sinä nimesit ongelmallisiksi?
Miksi puhut nyt sitten Somaliasta alueena? Käsittääkseni siitä naapurista Keniasta Suomeen tulleilla maahanmuuttajilla on alempi työttömyys kuin kantaväestöllä. Onko siis järkeä sumputaa kaikki joltain mantereelta tulijat yhteen klimppiin, jos siellä sisällä voi olla suurtakin hajontaa?
Mitä tarkoitat "kansakunnat määrittelevät itselleen"? Juuri tässä tullaan siihen, mitä jo koitin tulla esiin, eli kansakunta ei ole ajatteleva ja tunteva olio, vaan ainoastaan yksilöt ovat tuota.[/quote]
Autonomistajat jätti pyöräkellarin edustan luomatta. Pyöränomistajat, kun ei osallistuneet parkkipaikan luomiseen. Jouduinkin sitten yksinään luomaan 5 kuutiometriä lunta.
Oli kivaa. Kyllä minä tykkäsin hommasta ja otin kuviakin matkan varrelta.
Viimeksi muokattu: