Kaartinkaupunki, Punavuori, Westend tms.?
"
Neuvo Suomelle: Älkää tehkö tätä virhettä pakolaisten kanssa
Yksi pakolaisten työllistymistä haittaava virhe on sijoittaa heidät pidemmän päälle alueille, missä on halpoja asuntoja muttei työtä, kertoo OECD:n tutkija.
Taloussanomat kysyi Liebigiltä, mitkä ovat parhaat käytännöt ja vältettävät virheet pakolaisten kotouttamisessa ja työllistämisessä. OECD:ssä on vertailtu useiden maiden, kuten Tanskan, Saksan, Norjan ja Sveitsin kokemuksia.
Liebigin mukaan monissa maissa harjoitetaan niin sanottua hajaannuttamispolitiikkaa, missä pakolaiset jaetaan tasaisesti eri puolille maata. Suomessa asuntoasioista vastaava ministeri
Kimmo Tiilikainen (kesk.) arvioi
Taloussanomille syyskuussa, että Suomen pitäisi nyt hyödyntää paristakymmenestä kunnasta löytyviä tuhansia tyhjiä vuokra-asuntoja.
Liebigin mukaan hajasijoittamisella voi kuitenkin olla pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia maahanmuuttajien kotoutumiseen ja työllistymiseen. Tämä johtuu siitä, että halvat asunnot löytyvät yleensä sieltä, missä ei ole työtä – ja työhön pääsy mahdollisimman nopeasti on kotoutumisen ytimessä.
– Näin ihmiset päätyvät alueille, missä työmarkkinat ovat jo ennestään vaikeat matalammin koulutetuille paikallisille. Tästä seuraa kilpailua, Liebig sanoo.
Samalla heidän integroitumisensa hankaloituu. Politiikan jäljet näkyvät jopa 8 vuoden jälkeen: Liebigin siteeraaman tutkimuksen mukaan hajautetusti sijoitettujen työllisyysaste jäi 5–6 prosenttiyksikköä alhaisemmaksi kuin aiemman verrokkiryhmän. Palkat taas jäivät jopa 25 prosenttia matalammiksi ja riippuvaisuus tuista huomattavasti korkeammaksi.
Liebigin mukaan päättäjien ei siis pitäisi tehdä päätöksiä pelkän asuntotarjonnan perusteella vaan tarkastella myös paikallisia työmarkkinoita
Saksassakin silti sinne, missä on tilaa
Myös professori
Holger Bonin saksalaisesta taloustutkimuslaitos ZEW:stä kehottaa välttämään hajasijoittamista Ruotsin 1990-luvun alun mallin mukaan.
– Jos heidät vain sijoittaa jonnekin, keskelle ei-mitään, he jäävät eristyksiin ja ovat väärässä ympäristössä löytämään työtä, Bonin sanoo Taloussanomille.
Käytäntö ei kuitenkaan välttämättä toimi näin. Boninin mukaan turvapaikanhakijoita sijoitetaan Saksassa nyt sinne, missä mahdollisia koteja on. Hän kertoo, että hänen kotikaupungissa Mannheimissa on Yhdysvaltain armeijan vanhoja tiloja, joihin turvapaikanhakijoita asutetaan. Mannheim on miltei 300000 asukkaan kaupunki. Ei kaupungin työmarkkina ime mitenkään 10 000:ta–20000:ta tulijaa lyhyessä ajassa, Bonin sanoo.
– Eli jos voi, siirtolaiset pitäisi asuttaa sinne, missä on potentiaalisesti töitä. Heiltä on myös hyvä kysyä, minne he tahtoisivat asettua ja onko heille jossakin tuttuja, jotka voivat auttaa alussa, Bonin sanoo.
Ministeri kannatti hajasijoitusta
Suomessa hajasijoituksesta on puhunut ainakin asuntoasioista vastaava ministeri Kimmo Tiilikainen. Hänen mukaansa Suomen pitäisi hyödyntää paristakymmenestä kunnasta löytyviä tuhansia tyhjiä vuokra-asuntoja.
Taloussanomat kysyi tuolloin Tiilikaiselta, kuinka hän näkee sen, ettei näiltä alueilta välttämättä löydy työtä samaan malliin kuin muualta.
– Joka tapauksessa on tavattoman tärkeää, että kotouttaminen hoidetaan kunnolla. Sitä asiantuntemusta riittää usealla päin maata, Tiilikainen sanoi. Hän lisäsi, että työn jakautuminen on suurempi kysymys ja että Suomessa olisi hyvä olla jatkossakin useita kasvukeskuksia.
Toinen virhe: Kielikoulua liian kauan
Liebigin mukaan yksi nykytilanteen kovimmista haasteista Euroopassa on, että turvapaikanhakijoilla on hyvin erilaiset koulutustaustat ja kansallisuudet.
Yksi työllistämisen ensiaskelista on selvittää, millainen koulutus ja kokemus tulijoilla on ja räätälöidä eteneminen ja tuki sen mukaan. Esimerkiksi irakilaisilla – joita on tullut Suomeen paljon – on Liebigin mukaan usein varsin korkea koulutus.
– Tiedämme aiemman perusteella, että yleisesti kuluu viisi kuusi vuotta, kunnes valtaosa pakolaisista on työllistynyt, Liebig sanoo.
Aika riippuu tulomaan taloustilanteesta ja integraatiopolitiikasta. Norjan esimerkki on näyttänyt, että hyvä taloustilanne ja toimiva, aikaista työnsaantia painottava politiikka voivat lyhentää työllistymisaikaa huomattavasti, kolmeen neljään vuoteen.
Tähän liittyy toinen virhe, jota Liebig kehottaa välttämään: Tulijat eivät saisi juuttua liian pitkäksi aikaa kielikoulutukseen. Työllistyminen on hankalampaa, jos on viettänyt monta vuotta pelkkää kieltä opiskellen.
Asiantuntijat suosittelevatkin kielenopiskelun ja työnteon tai ammatillisen koulutuksen yhdistämistä ja ammatin ottamista huomioon kielen opetuksessa. Tämä voi tapahtua esimerkiksi kielen opiskelun ja työharjoittelun jaksotuksilla. Monessa työssä pärjää vähän vähemmälläkin kielitaidolla, ja toisaalta töissä pääsee käyttämään kieltä.
Bonin huomauttaa, että maahanmuuttajille on myös tärkeää päästä mahdollisimman nopeasti tekemisiin omansa alansa ihmisten kanssa. Esimerkiksi insinöörien olisi hyvä päästä puhumaan paikallisista työmarkkinoista paikallisten insinöörien kanssa.
– Ihmiset löytävät työtä usein henkilökohtaisten verkostojensa kautta, Bonin muistuttaa."
http://www.taloussanomat.fi/tyomark...tata-virhetta-pakolaisten-kanssa/201513213/12
. Ihan vain yleisenä ohjeena meille kaikille suomalaisille. Ja onhan mielenosoittaminenkin mielestäni juuri päättäjiin vaikuttamista eli oikealla asialla olet jos sellaiseen osallistut.
Selvä, myönnän olleeni väärässä. Voi olla että toimisikin.
