Pauli Vahtera Vantaalla
6 mins ·
Vantaa ·
Jo riittää - suomalaiset eivät ole syyllisiä maahanmuuton epäonnistumiseen
Hesari kirjoittaa esseitään maahanmuuton ihanuudesta ja yritän löytää niistä jyvät ja akanat. Tässä taitaa olla edessä uusi 30-vuotinen sota. No, sota alkoi jo 24 vuotta sitten suuren taiteilijan Karin erottamisesta.
Hesari voisi laittaa mamu-jutut omaan osioon, jossa olisi päällä isoilla kirjaimilla MAMUT. Voisi heittää sivut heti paperikeräykseen, eikä tarvitsisi pilata koko päivää lukemalla, että mitä nyt taas. Sunnuntain lukeminen keskeytyi jo sivuille A6-7. On se jännää, ettei mamujen autuudesta voi kirjoittaa kuin kokoaukeamia.
"Aluksi pakolaisia saapui vähän", kiljui paperilehden otsikko. Onko tämä jotenkin uutinen? Ingressi: "Vietnamilaisia auttoi kotikasvatus. Somaliperheet ovat kohdanneet ennakkoluuloja." Kokisivatko somaliperheet ennakkoluuloja, jos heillä olisi kotikasvatus? Esim. samantapainen kuin vietnamilaisilla ja chileläisillä? Tai ylipäänsä jonkinlainen kasvatus?
Mutkia sopeutuneiden ja ei-sopeutuneiden välillä vedetään suoriksi. Tutkija Liisan mukaan vietnamilaisilla oli pyrkimys "harmonisiin suhteisiin". Sitten tulee uudenlaisia ryhmiä, jotka eivät ole niin hiljaa tai myöntyväisiä. Onko meidän sitten vaikeampi kohdata sellaisia, jotka eivät ole niin nöyriä. Kaikkia pitäisi kohdella samanarvoisesti. Eikä pidä, ei todellakaan. Miksi jotain vaativaa suurisuista öykkäriä, jota ei työ kiinnosta pätkääkään pitäisi kohdella samanarvoisesti kuin rauhallisesti työtään tekevää ja yhteiskuntaan sopeutuvaa?
Vietnamilaisia oli riittänyt tutkimaan tutkija Liisa, mutta kun oli somaleista kyse niin siihen vaadittiin jo akatemiatutkija Marja, joka on ennenkin lausunnoissaan loistanut. "Perheet satsaavat paljon lastensa kouluttamiseen. Se on heille tärkein asia". Ilmaiseen koulutukseen satsataan ja ihan kiva olisi tietää, että miten. Vähän nolosti joutuu toteamaan, että työssä olevien somalien määrä on (huom!) hyvin pieni, mutta sitten tulee kaikenlaista selitystä. Ja
ehdottomasti tulivat pakolaisina sodan keskeltä. En nyt jaksa muistaa ketä vastaan Moskova ja Pietari olivat sodassa 1990-91 mutta mikäs sotahistorioitsija olen. Yllätys Marjalle on myös se, että yrittäjiä on niin vähän, alle 50 (myös luku 2 on alle 50). Marja lienee ainoa, jolle tämä on yllätys.
Mutta eipä mitään, katseet ovat nyt toisessa sukupolvessa josta alkaa pian kuulua. Kannattaisikohan Marjan tutustua kv. tutkimuksiin 2. polven yleisesti tunnettuihin saavutuksiin. Ikävästi Ranskassa ja muuallakin ollaan sitä mieltä että olisi se toinen polvi voinut jäädä syntymättä. Ja tässä oli vähän nieleskelemistä: "Nuoria opiskelee yliopistossa ulkomailla, esimerkiksi lääketiedettä Romaniassa ja Ukrainassa. Muutaman vuoden päästä meille alkaa tulla nuoria somalilääkäreitä. He osaavat suomen täydellisesti ja tietävät, miten täällä toimitaan."
Miten voi olla ihminen naiivi ja tyhmä. Kun 2. polven täydellistä suomea osaava somali opiskelee lääkäriksi, niin millähän kielellä Ukrainassa tai Romaniassa? Kun Moskovan-vuosien jälkeenkään eivät yhtä venäjän sanaa osanneet. Mikähän näitä maita yhdistää? Annas kun arvaan, rahalla ostetut todistukset. Että varpailleen nyt Valvira. Ja millä rahalla somalit noissa maissa opiskelevat? Siellä on ulkomaalaisille lukukausimaksut. Ja kun papereiden - ja pelkkien papereiden – kanssa palataan Suomeen, niin noita tutkintoja Suomessa ei tietenkään hyväksytä vaan joutuu jatkokoulutukseen. Monikohan menee? Ja kuinka moni osaa latinaa? Mutta siinä sitten itketään rasismia, jos nöyrä kansa ei suostu paperilääkäreihin. Siinä Marja on täydellisen oikeassa, että somalit tietävät miten Suomessa toimitaan. Hyväuskoisia idiootteja höynäyttämällä.
Hieno oli myös Marjan loppukommentti: "Nyt ollaan harjoiteltu sen ensimmäisen sukupolven kanssa. Seuraavaksi pitäisi onnistua tämän toisen kanssa." Että harjoitusvastustajia Marja on vailla, ja koekaniineja. Ja pitäisi onnistua. Vaan, mitäpä jos ei onnistu? Lisää rahaa niin kyllä se siitä.