Hauska "uutinen" muiden lomassa;
http://yle.fi/uutiset/analyysi_baltiastako_valoa_pakolaisten_pimeyteen/8532477
Analyysi: Baltiastako valoa pakolaisten pimeyteen?
Baltian ja Itä-Euroopan maat hakevat länneltä takuita ja tukea, mutta kokevat pakolaiskysymyksen hankalaksi. Baltian-kirjeenvaihtaja Marjo Näkki kertoo miksi.
Latviassa ja muissa Baltian maissa ulkomaalaisvastaisuus on yleistä. Kuva: Valda Kalnina / EPA
Riika
Riian tuomiokirkkoon kokoontui sunnuntaina arvovaltaista väkeä. Kirkon penkeillä oli korkeita virkamiehiä, parlamentin ja puolustusvoimien edustajia sekä Latvian kansainvälisesti tunnetuin presidentti Vaira Vike-Freiberga.
Olimme kaikki tulleet Ruotsin lähetystön järjestämään Lucian päivän konserttiin. Ruotsin suurlähettiläs Henrik Landerholm piti puheen konsertin lomassa. Lucian kohtalon muistelun ja Latvian ja Ruotsin välisten suhteiden kertaamisen sijaan hän aloitti aivan muusta.
– Uskokaa tai älkää, mutta myös me ruotsalaiset olemme alkaneet kyllästyä pakolaisten tuloon, Landerholm hätkäytti kirkkoväkeä, – Heitä on tullut tänä vuonna jo 200 000. He ovat paenneet Isisiä ja Talebania.
– Seiskäämme yhdessä tämän haasteen edessä. Muistakaamme Raamatun kultaista sääntöä: tehkää toiselle niin kuin toivoisitte itsellenne tehtävän.
Landerholm halusi teroittaa kirkkoon kokoontuneille päättäjille, että pakolaiskriisi on yhä akuutti, eivätkä Baltian ja Itä-Euroopan maat ole varsinaisesti tehneet parastaan yhteisen vastuun kantamisessa.
EU:n tuki laajaa
Heti itsenäistymisen jälkeen 1990-luvun alussa oli selvää, että Baltian ja Itä-Euroopan maat pyrkisivät mahdollisimman nopeasti sotilasliitto Naton ja Euroopan Unionin jäseniksi.
Tavoite oli päästä osaksi länttä ja saada takuut siitä, että historia ei pääsisi enää toistamaan itseään.
EU:n tuesta kertovia kylttejä näkee kaikkialla Baltiassa ja Itä-Euroopassa: tietyömailla, satamissa ja jopa remontoitavien kirkkojen seinissä.
Viime vuonna EU:n suurimmat nettosaajat olivat Unkari, Bulgaria ja Liettua. Vironkin valtionbudjetista runsas kymmenys tulee EU:n varoista.
Euroopan unioni on panostanut paljon itäisten jäsenmaidensa kehittämiseen. Euroopan komissio ilmoitti äskettäin tukevansa Viron ja Latvian rajat ylittävää yhteistyötä 38 miljoonalla eurolla.
EU:n tuet ja rahoitus nähdään luonnollisena osana alueen maiden talouksia. Eurooppa on ikään kuin velkaa Baltian ja Itä-Euroopan maille siitä kuilusta, mikä elintasossa on yhä nähtävillä niin sanotun vanhan ja uuden Euroopan välillä. Ja tietysti koko Euroopan etu on tasavahva manner.
Bryssel - uusi Moskova?
Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó sanoi taannoisella Viron vierailullaan, että EU on epäonnistunut pakolaiskriisin hoidossa. Ulostulo ei ollut mitenkään yllättävä eikä ensimmäinen.
Unkarissa, Puolassa, Balkanilla ja Baltiassa on vallalla syvä pakolaisvastaisuus. Tänne ei haluta sotaa pakenevia ihmisiä. Tai jos halutaan, niin sitten ihan vähän ja vain koulutettuja ihmisiä.
Suomalaiset osaavat olla kriittisiä ja populistisia, kun puhutaan Brysselistä. Samoin baltit ja itäeurooppalaiset. Mutta täällä asenne tulee vielä syvemmältä. Bryssel näyttäytyy pahimmillaan uutena Moskovana, josta tulee vain vahingollisia päätöksiä.
Moskovassa päätettiin aikanaan tuhoisasta venäläistämispolitiikasta, jonka tuloksena Itä-Eurooppaan, Viroon ja Latviaan siirrettiin satojatuhansia ihmisiä muualta Neuvostoliitosta. Heille tarjottiin töitä ja asuntoja.
Tavoite oli kyyninen: sekoittaa miehitettyjen maiden demografia niin, että kantaväestö jäisi lopulta vähemmistöksi omalla maallaan. Politiikan tulos oli erityisen lannistava Latviassa, jonka väestöstä joka neljäs on venäjänkielinen.
Tässä on Baltian ja Itä-Euroopan maiden nykyajattelunkin ydin: me emme halua lisää pakolaisia, meillä on maahanmuuttoa ollut jo vuosikymmeniä, eikä sitäkään ongelmaa ole vielä ratkaistu.
Lähettiläs Landerholmin vetoomus osui varmasti herkkään paikkaan. Pienet Baltian maat tiedostavat sijaintinsa idän ja lännen välissä. Ehkä joulun aika muistuttaa niitä myös siitä, että avun tie on kaksisuuntainen.
___
Se mikä tästä teki ainakin minusta hauskan "uutisen" vai mikä lie analyysi tämä nyt on oli ensinnäkin kuvaus miten ruotsalainen käpyttelee Baltteihin, ilmoittaa että jopa jo Ruotsissa aletaan "kyllästyä" pakolaisten tuloon (kaikki osaavat lukea: ongelmat alkavat räjähtää käsiin) ja heristää sitten sormea balteille että teidän pitäisi ottaa niitä enemmän.
Analyysin viimeiselle lauseelle pääsi jo röhönauru. Joulun aikaan on varmaan juu hyvä käydä aukomassa päätä balteille muistuttamassa että koska me avustimme teitä rahallisesti niin teidänkin pitäisi nyt istua kusiaispesään koska mekin istuimme ja nyt alkaa kirvellä.
Baltit ja Itä-Eurooppa ovat jo auttaneet ruotsalaisia pakolaisongelmassa; antamalla esimerkin miten sitä tulisi hoitaa. Oppi ei vain meinaa mennä perille, kirvelyn määrän on ilmeisesti vielä lisäännyttävä.
