Hallituksessa käydään edelleen keskusteluja arvonlisäveron (alv) korottamisesta, vahvistaa valtiovarainministeri
Alexander Stubb (kok.).
– Arvonlisäveron korottaminen on yksi vaihtoehto, jota myös tutkailemme ja pohdimme, kuten muitakin vaihtoehtoja, Stubb (kok.) kertoo Lännen Medialle.
Stubb korostaa, että ensisijaisesti hallitus vie nyt eteenpäin kilpailukykylainsäädäntöään. Tällöin lähtökohtana on, ettei yleistä arvonlisäveroa tarvitsisi nostaa.
Keskustalähteistä vahvistetaan niin ikään, että hallituksessa on edelleen keskusteltu alvin korottamisesta keinona vahvistaa valtiontaloutta. Monet keskustalaiset vierastavat silti ajatusta, koska heidän mielestään alvin korottaminen heikentäisi pienituloisten asemaa.
Alv-ratkaisua pidetään ongelmallisena siitäkin syystä, että hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi, ettei kokonaisveroaste saisi nousta. Keskustasta huomautetaan kuitenkin, että alvin korottamista ei voida sulkea vaihtoehtojen joukosta pois, koska julkinen talous saattaa ajautua ennakoitua pahempiin vaikeuksiin. Pahentuva työttömyys lisää julkisia menoja, samoin pakolaiskriisi.
Alv-avain saattaisi avata työmarkkinoiden pattitilannetta
Kuluttajahintoja maltillisesti ylöspäin hilaavaa alv-korotusta pidetään Lännen Median tietojen mukaan hallituksessa varavaihtoehtona, jos kilpailukykylainsäädäntö karahtaa esimerkiksi perustuslaillisiin ongelmiin.
Palkansaajajärjestöt Akava ja STTK ovat näyttäneet vihreää valoa alvin kiristykselle, joka leivottaisiin osaksi pakettia, jolla hallituksen epäsuosittu kilpailukykylainsäädäntö ainakin osittain voitaisiin korvata.
Kokonaisveroasteen nousua hallitus voisi halutessaan hillitä keventämällä palkkaverotusta, jolloin hallitusohjelman hengestä ei lipsuttaisi.
Akavan vero-ohjelmassa arvioidaan, että kaikkien alv-kantojen korottaminen prosenttiyksiköllä lisäisi verotuloja noin 850 miljoonalla eurolla.
Hallituksessa tiedostetaan vahvasti, että alvin korottaminen antaisi hallitukselle taloudellista liikkumatilaa. Mahdollisen korotuksen suurimpana varjopuolena pidetään vaikutusten kohdentumista pienituloisiin, joilla kaikki tulot menevät pakollisiin menoihin ja muuhun kulutukseen.
Toisaalta alvin korottamisen kautta hankittavat verotulot mahdollistaisivat luopumisen joistakin hallituksen työmarkkinatoimista, jotka niin ikään heikentävät pienituloisten asemaa.
Yleinen alv, joka koskee useimpia tavaroita ja palveluita, on Suomessa 24 %. Elintarvikkeiden, rehun sekä ravintola- ja ateriapalveluiden arvonlisävero on 14 %. Kirjat, lääkkeet, liikuntapalvelut, elokuvanäytökset, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien sisäänpääsy, henkilökuljetus, majoituspalvelut ja televisio- ja yleisradiotoiminnasta saadut korvaukset ovat 10 %:n alvin piirissä.
Alv-korotuksella rahoitettaisiin työnantajamaksujen alentaminen
Arvonlisävero nousi keskiviikkona esille Snellman-säätiön Talviseminaarissa, jossa valtiovarainministeri Stubb kysyttäessä pohti alv-kortin käyttöä.
– Katsoimme aikaisemmassa vaiheessa fiskaalista devalvaatiota ja erityisesti alv-kantojen muokkaamista suuntaan tai toiseen. Nyt etenemiskaavamme on selkeä: ensimmäisen viiden prosentin kohdalla etenemme kilpailukykypaketin kanssa. Jos matkan varrella työmarkkinajärjestöt pystyvät todennettavasti kertomaan meille, millä tavalla viisi prosenttia tehtäisiin toisin, olemme edelleen heitä valmiita kuulemaan, Stubb kertoi.
Hallitus haluaa parantaa suomalaisten yritysten kustannuskilpailukykyä noin 15 prosentilla Saksaan ja Ruotsiin verrattuna. Toista viiden prosentin parannusta hallitus odottaa maltillisesta palkkapolitiikasta ja kolmatta tuottavuuden kasvusta eli muun muassa paikallisen sopimisen vaikutuksista.
Stubbin mainitsema fiskaalinen devalvaatio olisi vaihtoehtoinen toimintamalli, jossa työnantajien sivukuluja alentamalla parannettaisiin hintakilpailukykyä. Työnantajien maksujen alentaminen rahoitettaisiin pääosin arvonlisäverotuksen kiristyksellä.
Perussuomalaiset nosti alvin korottamisen esille eduskunnassa
Perussuomalaisissa ALV:n korottamista pidetään myös vaihtoehtona. Puolue nosti asian esille eduskunnassa ryhmäpuheenvuorossaan maanantaina.
– Voitaisiinko työn sivukuluista ja alvista tehdä jonkinlainen kiikku, jolla voitaisiin taloutta ohjata? Näin huonoina aikoina tehtäisiin siis fiskaalinen devalvaatio ja nostettaisiin alvia. Hyvinä aikoina alvia taas puolestaan laskettaisiin ja sivukuluja kasvatettaisiin. Olen toki miettinyt asiaa vain hyvin alustavalla tasolla, totesi perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja
Ville Vähämäki.
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotima...nlisaveron-korottaminen-on-vaihtoehto/715236/