Eurooppa hajalle, vaikka Suomi kerrallaan, ja Venäjä tilalle?
IS artikkeli:
Venäjän turvallisuuspalvelu vetelee naruista Suomen itärajan läheisyydessä - Johtavatko jäljet Putiniin?
Tänään klo 19:09
Iltalehden haastattelemien virkamies- ja poliitikkolähteiden mukaan Venäjä painostaa Suomea edesauttamaan Venäjän vastaisten pakotteiden purkamista EU:ssa. Vastineeksi Venäjä ottaisi Suomen vastaisen rajan takaisin entisenlaiseen valvontaan.
Todennäköisesti Suomen ja Venäjän välisen rajan tukala turvapaikanhakijatilanne juontaa juurensa Venäjän turvallisuuspalveluun ja presidentti Vladimir Putiniin. JOEL MAISALMI
– Tiedossa on, että (Venäjän turvallisuuspalvelu) FSB määrää rajavalvonnassa, valtiotieteen tohtori, suurlähettiläs Alpo Rusitoteaa meneillään olevasta tilanteesta Suomen ja Venäjän välisellä rajalla.
Hänen mukaansa turvapaikanhakijoihin liittyvä toiminta on ylempää ohjattua.
– Sellainen käsitys minulla on. Vaikka olisi rikollisia välikäsiä, on vaikea ymmärtää, että he voisivat toimia näin vapaasti ilman linkkiä ylemmälle tasolle, Rusi muotoilee Venäjän tapahtumia Suomen Lapin vastaisella rajalla.
Hän sanoo, että Venäjä pyrkii heikentämään Euroopan unionia. EU:n lamautuminen lisäisi myös Suomen negatiivista Venäjä-riippuvuutta.
Iltalehden haastattelemien lähteiden mukaan Venäjä painostaa Suomea edesauttamaan Venäjän vastaisten pakotteiden purkamista EU:ssa. Vastineeksi Venäjä ottaisi Suomen vastaisen rajan takaisin kunnolliseen valvontaan, eli estäisi turvapaikanhakijoiden tulon Venäjän kautta Suomeen.
Venäjän turvallisuuspalvelu FSB vastaa maan rajavalvonnasta, ja on suoraan maan presidentti Vladimir Putinin alainen.
Pitkänlinjan vaikuttaja Alpo Rusi näkee Venäjän tämän hetken toimet tarkoituksenmukaisena epävakauden luomisena. JENNI GÄSTGIVAR
Pakkoraossa
Rusi näkee, että Suomi käy kahdenkeskisiä neuvotteluja Venäjän kanssa pakon edessä, vaikka neuvotteluja tulisi käydä EU-tasolla. Hänen mukaansa meneillään on laajempi kehityskulku, ei erillinen kysymys turvapaikanhakijoista Suomen itärajalla. Syyksi nykytilanteeseen Rusi näkee muun muassa Venäjän muuttuneen politiikan viimeisen 15 vuoden aikana, ja Putinin paluun presidentiksiDmitri Medvedevin kauden jälkeen.
Uudet mittasuhteet Venäjän ja länsimaiden välien kiristyminen sai sen jälkeen, kun Venäjä turvautui sotilaalliseen vallan käyttöön Krimillä ja Itä-Ukrainassa, ja Syyrian sota laajeni.
Vaikkei Rusi pidä kahdenkeskisiä neuvotteluja Suomen ja Venäjän päättäjien kesken toivottuina, hän pitää neuvotteluyhteyden säilymistä hyvänä. Asetelma Suomen kannalta on kuitenkin huono.
Rusi on huolestunut Suomen suuren turvallisuuspoliittisen kuvan hallinnasta.
– Suomen kohdalla on pidetty kiinni liittoutumattomuudesta ja kansallisesta puolustuksesta. Suomi teki kuitenkin virheen kääntymällä pois Nato-keskustelusta, Rusi kertaa parin vuoden takaisia tapahtumia.
Tavoitteena epävakaus
Yksi Venäjän tavoitteista on epävakauttaa Euroopan unioni. Sitä kautta Venäjän olisi mahdollista vaikuttaa esimerkiksi pakotteiden purkamiseen.
– Totta kai näen sen mahdollisuuden, että hybridisodassa Venäjän keinovalikoima on laaja, Rusi toteaa.
Hän arvioi, että yksi Venäjän tavoitteista on legitimoida Krimin tilanne ja jättää Itä-Ukrainan jäätynyt konflikti pysyväksi. Kun tilannetta ajattelee Suomen kannalta, niin se ei ole hyvä.
– Suomi on liittoutumaton ja Venäjä naapuri. Tähän kohdistuu poikkeuksellisia toimenpiteitä, Rusi pohtii.
Hän muistuttaa, että vuonna 2014 Suomeen ja Ruotsiin kohdistui uhkaavia alueraja- ja ilmatilaloukkauksia.
– Venäjän politiikassa on selvästi painostava piirre. Enää ei eletä normaalia vakaata aikaa, jolloin oli ennustettavuutta asioissa ja kansalaisilla turvallisuuden tunne. Euroopan turvallisuusjärjestelmä on heikentynyt.
Rusin mukaan Ruotsi ja Suomi ovat tilanteessa, josta on varoitettu.
– Ehkä Suomea yritetään painostaa antamaan julkilausuma, ettei se liity Natoon, tai Suomea painostetaan ajamaan sanktioita alas.
NINA LEINONEN
http://m.iltalehti.fi/uutiset/2016012721026384_uu.shtml
