Nuoria miehiä pelättiin jo silloin, kun Ilmailukoulu tuli Kauhavalle
Entisen lentosotakoulun tiloihin perustettu turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus on herättänyt paljon vastustusta Kauhavalla. Erityistä huolta on kannettu yläkoulun tyttöoppilaiden turvallisuudesta. 1920-luvulla Ilmailukoulun tuloa paikkakunnalle vastustettiin samoin perustein. Ajattelutapa ei ole paljon muuttunut vajaassa sadassa vuodessa.
Vastaanottokeskusta vastustavat kauhavalaiset osoittivat mieltään samaan aikaan kun kaupunginhallitus päätti sanoa kyllä vastaaottokeskukselle. Kuva: Elina Kaakinen / Yle
Perimätieto kertoo, että päätös Ilmailukoulun siirtämisestä Kauhavalle 1920-luvulla herätti ristiriitaisia tunteita kuntalaisten keskuudessa. Paikkakunnalla kannettiin huolta nuorten tyttöjen turvallisuudesta, kun sotaväen nuoret miehet marssivat paikkakunnalle. Perimätiedon mukaan sama pelko heräsi myös Ilmailukoulun vaihtoehtoisessa sijoituspaikassa Laihialla.
Kauhavan Ilmasotakoulun johtajana vuosina 1974–1978 toiminut eversti evp Veli Pernaa vahvistaa, että näin on Kauhavalla laajasti puhuttu.
– Toinenkin pelko kauhavalaisilla oli. Paikkakunnalla pelättiin, että piikojen palkat nousevat, kun sotaväki tulee paikkakunnalle, naurahtaa Veli Pernaa.
Kauhavalaissyntyinen Veli Pernaa tuntee eteläpohjalaista ajattelutapaa ja mielenmaisemaa hyvin. Siinäkin valossa hänen on helppo uskoa, että paikkakunnalla on tosiaan kannettu huolta siitä, mitä sotaväen miehet saavat aikaiseksi nuorten kauhavalaistyttöjen keskuudessa.
Aviottomia lapsia
Yksi perimätietoa tukeva dokumenttikin löytyy. Martti Peltosen Ilmasotakoulun historia 1918 - 1980 -teoksessa kerrotaan, miten Ilmailukoulun tuloa Kauhavalle myös vastustettiin. Kirjassa siteerataan kapteeni Yrjö Opasta, joka oli keskustellut erään suunnitellulla lentokenttäalueella maata omistavan isännän kanssa:
"Koetin parhaani mukaan selostaa isännälle niitä etuuksia, mitä lentoaseman sijoittaminen paikkakunnalle toisi mukanaan, samalla koettaen saada selville syyn, miksi he ovat määränneet niin kohtuuttoman hinnan maastaan. Näihin puheisiin vstasi isäntä yksikantaan, ettei hän tiedä juuri hyödystä, mitä lentoasema tuo mukanaan, mutta sen sijaan kustannuksia tulee ainakin kunnalle, joka joutuu elättämään sotaväen aiheuttamia aviottomia lapsia."
Peltonen kirjoittaa, että lähes 100 upseerin, aliupseerin ja lentokonemekaanikon muuttaminen paikkakunnalle suljettuun varuskuntaan aiheutti hämminkiä. "Kenttäläisiin" suhtauduttiin varauksellisesti eikä kylän ja kentän välille alkuvuosina syntynyt kovin läheistä yhteyttä.
Turvasaattueita tyttöoppilaille?
Eversti evp Veli Pernaa on huvittunut siitä, miten 1920-luvun tilanteen ja tämän päivän tilanteen välille löytyy yhtymäkohtia. Lakkautetun lentosotakoulun tiloihin on perustettu 350 turvapaikanhakijan vastaanottokeskus.
– Olen seurannut tilannetta ja siitä syntynyttä keskustelua uutisoinnin perusteella. Oma kantani on, että hyvin sopii vastaanottokeskus entiselle lentokentän alueelle, kunhan siitä ei koidu kustannuksia kunnalle, toteaa Veli Pernaa.
Kauhavalla suurin meteli on syntynyt siitä, että yläkoulun väistötilat sijaitsevat samalla alueella kuin vasta avattu vastaanottokeskus.
– Se ei mulle tule käymään, että vastaanottokeskus ja yläkoulu on samoissa tiloissa, sanoi demareiden valtuutettu Mika Kankaansyrjä, kun Kauhavalla järjestettiin kaikille avoin keskustelutilaisuus vastaanottokeskussuunnitelmista. Yleisö kysyi myös, mitä sitten tehdään, jos oppilaita jää jatkossa kotiopetukseen pelon takia.
Paikkakunnalla on jopa esitetty, että yläkoulun oppilaille pitää järjestää saattajia. Paikkakunnalla on avoimesti paheksuttu sitä, että turvapaikanhakijoiden joukossa on paljon nuoria miehiä. Kaupunginhallituskin on esittänyt toivomuksen, että Kauhavan vastaanottokeskukseen sijoitettaisiin nuorten miesten sijaan perheitä.
Uutta verta Kauhavalle
Jos historia toistaa itseään, tulee turvapaikanhakijoiden ja kauhavalaisten yhteiselo sujumaan hyvin.
– Alun varautuneisuuden jälkeen kauhavalaiset ottivat Ilmasotakoulun omakseen ja puolustivat sitä voimakkaasti esimerkiksi silloin kun Ilmavoimien teknillistä koulua oltiin siirtämässä Kauhavalta Kuorevedelle, muistelee Veli Pernaa.
Lopullisesti kauhavalaisten kanta tuli todistettua siinä vaiheessa, kun lentosotakoulun lakkauttamisesta ilmoitettiin. Suuttumus paikkakunnalla oli silloin erittäin suuri.
Nuoria miehiä kohtaan tunnettu pelko ja epäluulo hälvenivät nekin vuosikymmenien kuluessa. Veli Pernaa muisteli Lentäjät Kauhavalla -näyttelyn avajaisisssa joulukuussa 2012 näin:
– Lukemattomat nuoret naiset ovat päätyneet lentäjän rouvaksi, eivätkä lentäjävävyt ole olleet mitenkään epäsuosittuja. Tositarina kertoo, että erään kauhavalaisemännän tytär oli saanut miehekseen sahaställärin, mutta lähitalon vävy oli sinitakkinen. Kun tilanteen valppaasti merkille pannut naapurin emäntä onnitteli vähän vahingoniloisesti, kivahti morsiamen äiti siihen: "Ei niitä karettia kaikille piisaa!" (Komiat-lehti 4.12.2012)
