Panssari-Sisu GTP

[Samovarius]

Eikös asekohtainen hajauttaminen ala olla epäsuoran arkea? Siihen sopii vähän huonosti se, että ammukset kulkevat jossakin muussa kuin vetäjässä.

Voi olla ,että mun ajattelu on vanhentunut, mutta eikös tämä ole noiden AMOS/NEMO- ajoneuvojen tapa toimia, mutta suuirn osa meidän putksita kulkee kuitenkin PR90-kokoonpanoissa?
Mutta kuten sanoin, heitinmiehet varmasti tietävät tämän asian mua paremmin. Mun ajatukset on lähinnä tällaista hypoteesia, piirrän tussilla kuvia ilmaan.

 

[SJ]

Mä siis ajattelin tota heitinyksikköä joukkueena. Eihän heittimiä yksittäin juuri kukaan käytäkään, kuten tykitkin toimivat pattereina. Siksi sitä on loogista ajatella sinä orgaanisena yksikkönä, johon kuuluvat tukiajoneuvot. Onhan tykkipatterissakin ammuskuorma-autot jne.

Tuota minä en tiedä. Minä aina oletin, että se tykin vetäjä myös kuskaa ammuksia. Sen lisäksi sitten olisi patteristotasolla kuljetuskalustoa. Mutta nyt pitää muistaa, että patteristo vastaa pataljoonaa, eli joukkuetta vastaisi tykistö jaos.

 

[baikal]

Lähtökohtana pitäisi olla että kaikki panssaroidut ajoneuvot sekä muut "taisteluajoneuvot" tulisi aseistaa, osa kuorma-autoista myös. Pasit taitavat jo nyt olla. Silloin tarvitaan henkilö joka käyttää aseistusta eli kahden hengen miehistöllä johtaja (ampuja). Aseistuksena 12,7 ITKK, 7,62 KK tai 40 mm KRKK

Mikä lienee se todennäköisin uhka-artikkeli, johon panssarisisu törmäisi maanpuolustusaktiossa? Vihollisen jalkaväki? Tiedustelulennokki-drone? Rynnäkkökopteri? Yleispätevä saattaisi siis olla kal. 50 kk?

Tuon ajoneuvon tila saattaa kyllä olla luvalla sanoen pieni täyteen sotisopaan pakatulle ryhmälle? Sopii toki ja eihän matkustusmukavuus välttämättä ole sodan oloissa asia, jota vaalitaan herkeämättä. Sodan oloissa liikenneturvallisuusasiatkin tuntuvat vähintään absurdeilta, jos ne korotetaan täyteen kukkaansa, eikö vain. On jotenkin kornia ajatella, että miehiä viedään taisteluun ja kysytään, että onko kaikilla mukava asento takatilassa ja kiinnittäkää turvavyöt.

Minusta tämän ajoneuvon filosofia on kyllä ihan oikea. Missä määrin se sitten tulee palveluskäyttöön, saa nähdä.

Onko ajoneuvon yksikköhinnasta mitään luotettavaa käryä?

 

[StmSvejk]

Partiokohtainen ajoneuvo lienee se suuntaus mihin mennään, mutta kannattaako panssarointiin panostaa, tuleeko siitä merkittävää etua vs. kustannukset kun ei olla kriisinhallintatehtävissä - pois lukien toki tietyt kärkiyksiköt.

Panssaroinnin myötä ajoneuvon massa kasvaa, hinta kasvaa, liikkuvuus heikentyy ja naamioitavuus katoaa. Level 1 tarjoama suoja ei kuitenkaan ole suuri.

Otokar Cobran yksikköhinnaksi manataan 600kE.

 

[salama-anteri]

kannattaako panssarointiin panostaa, tuleeko siitä merkittävää etua vs. kustannukset kun ei olla kriisinhallintatehtävissä - pois lukien toki tietyt kärkiyksiköt.

Sirpalesuojaus.
Stanag lukukin on annettu, mutta heti peraan sanottiin, etta tilaajan maun mukaan.

 

[peelo]

Mikä lienee se todennäköisin uhka-artikkeli, johon panssarisisu törmäisi maanpuolustusaktiossa? Vihollisen jalkaväki? Tiedustelulennokki-drone? Rynnäkkökopteri? Yleispätevä saattaisi siis olla kal. 50 kk?

Tuon ajoneuvon tila saattaa kyllä olla luvalla sanoen pieni täyteen sotisopaan pakatulle ryhmälle? Sopii toki ja eihän matkustusmukavuus välttämättä ole sodan oloissa asia, jota vaalitaan herkeämättä. Sodan oloissa liikenneturvallisuusasiatkin tuntuvat vähintään absurdeilta, jos ne korotetaan täyteen kukkaansa, eikö vain. On jotenkin kornia ajatella, että miehiä viedään taisteluun ja kysytään, että onko kaikilla mukava asento takatilassa ja kiinnittäkää turvavyöt.

Minusta tämän ajoneuvon filosofia on kyllä ihan oikea. Missä määrin se sitten tulee palveluskäyttöön, saa nähdä.

Onko ajoneuvon yksikköhinnasta mitään luotettavaa käryä?

Uhka ja siihen vastaaminen on varmasti ihan hyvä aihe pohdittavaksi. Kaikissa kalibereissa on varmasti hyvät ja huonot puolensa, välttämättä se 12,7 mm ei ole se ainoa vaihtoehto vaan jonkinlainen sekoitus. 40 mm soisi näkevän suomessakin enemmän. Pointti on kuitenkin siinä että about kaikki pitäisi aseistaa ja luopua ajatuksesta, että ajoneuvoa ei tarvitse aseistusta, koska se jää jalkautumistasalle tai koska se ei ole panssaroitu. Aseet ovat koko joukkueen käytettävissä ja jos ne tarvitaan jalkautettuna niin silloin ne irroitetaan ajoneuvoista.

Ei ne penkit ole pelkästään liikenneturvallisuutta varten. Iso osa meistä on istunut kuorma-auton tai traktorin lavalla ja tietää ettei se ole moottorimarssilla todellakaan parhaimmasta päästä taistelukyvyn kannalta, varsinkaan jos ajo ei ole tasaista moottorinopeutta. Kunnon penkit kuuluu jokaiseen jalkaväkeä kuljettavaan ajoneuvoon!

Laitoin tuolla aikaisemmin jo että tämän testisarjan kustannus oli 3.8 milj € (630 k€ kpl) kuudelle ajoneuvolle. Tästä löytyy tiedote netistä.

Partiokohtainen ajoneuvo lienee se suuntaus mihin mennään, mutta kannattaako panssarointiin panostaa, tuleeko siitä merkittävää etua vs. kustannukset kun ei olla kriisinhallintatehtävissä - pois lukien toki tietyt kärkiyksiköt.

Panssaroinnin myötä ajoneuvon massa kasvaa, hinta kasvaa, liikkuvuus heikentyy ja naamioitavuus katoaa. Level 1 tarjoama suoja ei kuitenkaan ole suuri.

Partiokohtainen ajoneuvo ei varmaankaan ole mikään yleinen suuntaus perinteisillä jalkaväki/moottoroiduilla joukoilla. Nämä ovat kuitenkin ne joukot joista yleensä puhutaan. Mitään merkittävää hyötyä tuolla ei yleisesti varmaankaan saavuteta. Joillain speciaalimmilla joukoilla voi olla sitten eduksi että kuljetaan kevyemmällä ajoneuvolla ja se saattaa rajoittaa kuljetuskapasiteetin pienemmäksi jolloin joudutaan ottamaan useampi ajoneuvo.

Kaikki panssarointi on parempi kuin ei mitään. Taistelukentällä on paljon erilaisia sirpaleita ja ammuksia joilta pitää suojautua. Samaten jokin standardi ei suoraan kerro mitä ajoneuvo suojaa käytännön tilanteessa, esim kaikki luodit eivät osu panssarilevyyn täysin 90 asteen iskukulmalla. Miten muuten panssaroinnin lisääminen vaikuttaa naamioitavuuteen? Ei kai tää vaan ole joku siviilimaasturi vs panssarimersu tarina.

 

[StmSvejk]

Partiokohtainen ajoneuvo ei varmaankaan ole mikään yleinen suuntaus perinteisillä jalkaväki/moottoroiduilla joukoilla. Nämä ovat kuitenkin ne joukot joista yleensä puhutaan. Mitään merkittävää hyötyä tuolla ei yleisesti varmaankaan saavuteta. Joillain speciaalimmilla joukoilla voi olla sitten eduksi että kuljetaan kevyemmällä ajoneuvolla ja se saattaa rajoittaa kuljetuskapasiteetin pienemmäksi jolloin joudutaan ottamaan useampi ajoneuvo.

Kaikki panssarointi on parempi kuin ei mitään. Taistelukentällä on paljon erilaisia sirpaleita ja ammuksia joilta pitää suojautua. Samaten jokin standardi ei suoraan kerro mitä ajoneuvo suojaa käytännön tilanteessa, esim kaikki luodit eivät osu panssarilevyyn täysin 90 asteen iskukulmalla. Miten muuten panssaroinnin lisääminen vaikuttaa naamioitavuuteen? Ei kai tää vaan ole joku siviilimaasturi vs panssarimersu tarina.

Sisu GTP tai muu dedikoitu sotilasajoneuvo paistaa esille droonin kameralle eri tavalla kuin pick-up tms. missä tahansa liikkuukin. Varsinkin kun drooneissa tullee piakkoin olemaan automaattisia kuva-analyysiohjelmia. Sisu GTP:tä et aja omakotitalon autotalliin.

Tottahan toki panssarointi on aina parempi kun ei mikään, motorisoiduilla / mekanisoiduilla joukoilla mitä muutama pataljoona onkin olennainen.

Epäilisin tosin vahvasti, että ihan mekanisoiduilla / motorisoiduilla joukoillakin tullaan siirtymään yhä hajautetumpaan taistelutapaan. Johtamisvälineet ovat lähitulevaisuudessa eri luokkaa, valvontavälineet ovat eri luokkaa, aseistus on eri luokkaa. Konseptejahan voi katsoa esimerkiksi Jalkaväen Vuosikirjasta. Lisäksi ihan perinteisemmässäkin mekanisoidussa / motorisoidussa joukossa on paljon tehtäviä (vaikkapa pst-ohjuspartio, ito-partio ym.) jotka hyötyvät partiokohtaisesta ajoneuvosta.

 

[peelo]

@StmSvejk juu sotilasajoneuvon suunnittelussa tietysti on hyvin tärkeää että sen pystyy ajamaan omakotitalon autotalliin Nää on taas näitä yksittäisiä tilanteita joilla ei isossa mittakaavassa ole mitään merkitystä. Meidän taistelukentällä kaikki havaitut kohteet ovat viholliselle maaleja, eli vain täysi näkymättömyys olisi ratkaisevaa. Tarinasi ovat siis hyvin erikoisia ja todennäköisesti havaittavuudessa olet muutenkin väärässä. Pick-up jossa ei ole mietitty herätteitä olleenkaan on tietenkin parempi kuin sotilasajoneuvo?

Moottoroituja/mekanisoituja pataljoonia on tällä hetkellä PV:llä noin 15 kpl. Tähän ei ole laskettu mukaan TSTOS (TEA) eikä TSTOS (PAJON) joukkoja, näitä varmaan suunnilleen samanlainen setti. Eli kyllä olet täysin oikeassa tuosta muutamasta pataljoonasta!

Konseptit harvoin toteutuvat alkuperäisessä laajuudessaan. Se Jalkaväen vuosikirjan juttu oli todella pelkistetty, joten sen käyttö tällaisessa keskustelussa on mielestäni hassua. Mielestäni tässä kuitenkin aikajänne voisi olla maksimissaan jonnekin 2030-luvun alulle ja siinä ajassa ei taida tulla YLEISESTI Suomessa käyttöön jääkäriryhmille partiokohtaisia ajoneuvoja. GTP tulee varmasti käyttöön, mutta Patria 6x6 ja uusi arktinen ajoneuvo ovat varmaankin ne määrällisesti merkittävämmät ajoneuvot.

 

[StmSvejk]

@StmSvejk juu sotilasajoneuvon suunnittelussa tietysti on hyvin tärkeää että sen pystyy ajamaan omakotitalon autotalliin Nää on taas näitä yksittäisiä tilanteita joilla ei isossa mittakaavassa ole mitään merkitystä. Meidän taistelukentällä kaikki havaitut kohteet ovat viholliselle maaleja, eli vain täysi näkymättömyys olisi ratkaisevaa. Tarinasi ovat siis hyvin erikoisia ja todennäköisesti havaittavuudessa olet muutenkin väärässä. Pick-up jossa ei ole mietitty herätteitä olleenkaan on tietenkin parempi kuin sotilasajoneuvo?

Omakotitalon autotalli / katos toki ääriesimerkki

Mutta vaikea nähdä hyvin läsnäolevan satelliittitiedustelun, laserkeilauksen, droonien ym. aikakaudella mitään muuta mahdollisuutta suojaan kuin liike ja samankaltaisuus siviilikohteiden kanssa. Joukko ei ole koko ajan taistelukentällä, vaan lähtöalue saattaa olla vaikkapa jonkun kaupungin alueella, teollisuusalueella tms. Jos joukko kyetään havaitsemaan lähtöalueella siihen voidaan vaikuttaa kaukovaikutteisin täsmäasein jo tuolloin. Toisaalta joskus myös pejoratiivinen joukko saattaa joutua puolustautumaan...

Vaikea nähdä, että Sisu GTP:ssä tms. on huomioitu lämpö- ja ääniherätteitä mitenkään merkittävästi. Jos olisi, luulisi sitä mainostettavan. Olikos siitä edes ladattavaa hybridiä?

Moottoroituja/mekanisoituja pataljoonia on tällä hetkellä PV:llä noin 15 kpl. Tähän ei ole laskettu mukaan TSTOS (TEA) eikä TSTOS (PAJON) joukkoja, näitä varmaan suunnilleen samanlainen setti. Eli kyllä olet täysin oikeassa tuosta muutamasta pataljoonasta!

Jos mennään 2020-luvun lopulle puhutaan muutamista operatiivisten joukkojen motorisoiduista / mekanisoiduista pataljoonista.

Konseptit harvoin toteutuvat alkuperäisessä laajuudessaan. Se Jalkaväen vuosikirjan juttu oli todella pelkistetty, joten sen käyttö tällaisessa keskustelussa on mielestäni hassua. Mielestäni tässä kuitenkin aikajänne voisi olla maksimissaan jonnekin 2030-luvun alulle ja siinä ajassa ei taida tulla YLEISESTI Suomessa käyttöön jääkäriryhmille partiokohtaisia ajoneuvoja. GTP tulee varmasti käyttöön, mutta Patria 6x6 ja uusi arktinen ajoneuvo ovat varmaankin ne määrällisesti merkittävämmät ajoneuvot.

Näin voi olla. Toki niitä jääkäriryhmiä on reilusti vähemmän kuin aiemmin.

 

[peelo]

No katotaan miten käy. On tietysti loogista ajatella että vahvuuksia pudotetaan kymmenistä pataljoonista muutamaan (jo 20-luvulla ), vaikka kokonaisvahvuuksien pudottamisesta ei ole ollut mitään suoria viitteitä ja isoja kalustohankintojakin jatkuvasti suunnitellaan voisi myös ajatella, että PV:n ammattilaiset ovat kehittämässä toimintaa eikä päinvastoin.

 

[AKE-ukki]

Oma mielipiteeni ko. ajoneuvokaluston käytöstä on lähinnä RG-kaluston korvaaminen. Käyttö olisi "kuperkeikkamiehille" ja erillisille sotilaspoliisi yksiköille. Sisäinen turvallisuus on se alue, missä tuon tyyppisellä ajoneuvolla on tehtävää. Tosin kriha-hommat ovat sitten asia erikseen.

 

[StmSvejk]

No katotaan miten käy. On tietysti loogista ajatella että vahvuuksia pudotetaan kymmenistä pataljoonista muutamaan (jo 20-luvulla ), vaikka kokonaisvahvuuksien pudottamisesta ei ole ollut mitään suoria viitteitä ja isoja kalustohankintojakin jatkuvasti suunnitellaan voisi myös ajatella, että PV:n ammattilaiset ovat kehittämässä toimintaa eikä päinvastoin.

Toivotaan parasta, pelätään pahinta. Norja pyörittää about 6mrdE vuotuisalla budjetilla 6 suven, 4 (5) fregatin, 6 ohjusveneen ja 4 miton merivoimia, 52 F-35:n ilmavoimia ja viiden operatiivisen pataljoonan maavoimia. Norjassa myös valikoiva asevelvollisuus Suomen tapaan, tosin koko ikäluokan kutsunnat.

 

[Raivaaja]

@Vääpeli ois jännä pistää TOW ton katolle niinkuin useassa länsimaassa on tapana. Tai PST2000 nopeasti mukaan otettavaksi metikköön

 

[AKE-ukki]

Minun suosikki olisi lavamalliin asennettu Sergei

 

[StmSvejk]

@Vääpeli ois jännä pistää TOW ton katolle niinkuin useassa länsimaassa on tapana. Tai PST2000 nopeasti mukaan otettavaksi metikköön

Eikös noista ampumalaitteista ole versioita joissa ampumalaitteen voi melko nopeasti asentaa joko katolle tai ottaa erilleen?

 

[Raivaaja]

Tow menee heittämällä kunhan oikea kehälavetti, kulkeehan se meillä tekassakin ampumakunnossa. PSTOHJ2000 taas sit nähny vaan jossain tykkitornien kyljessä, ei semmoisena crew-served settinä torni-ampujalla

 

[AKE-ukki]

Duoda, duoda pitäisikö tuo GTP olla joku avomalli (jos siihen istutetaan TOW päälle) että saataisiin profiilia matalammaksi. ... Vakiomallissahan korkeutta tulee muuten rutkasti. Sveduillahan oli aikoinaan käytössä joku avomallin PST- Volvo-maastopaku.

 

[kimmo.j]

Omakotitalon autotalli / katos toki ääriesimerkki

Mutta vaikea nähdä hyvin läsnäolevan satelliittitiedustelun, laserkeilauksen, droonien ym. aikakaudella mitään muuta mahdollisuutta suojaan kuin liike ja samankaltaisuus siviilikohteiden kanssa. Joukko ei ole koko ajan taistelukentällä, vaan lähtöalue saattaa olla vaikkapa jonkun kaupungin alueella, teollisuusalueella tms. Jos joukko kyetään havaitsemaan lähtöalueella siihen voidaan vaikuttaa kaukovaikutteisin täsmäasein jo tuolloin. Toisaalta joskus myös pejoratiivinen joukko saattaa joutua puolustautumaan...

Vaikea nähdä, että Sisu GTP:ssä tms. on huomioitu lämpö- ja ääniherätteitä mitenkään merkittävästi. Jos olisi, luulisi sitä mainostettavan. Olikos siitä edes ladattavaa hybridiä?



Jos mennään 2020-luvun lopulle puhutaan muutamista operatiivisten joukkojen motorisoiduista / mekanisoiduista pataljoonista.



Näin voi olla. Toki niitä jääkäriryhmiä on reilusti vähemmän kuin aiemmin.

Boldaus minun.
Vihollinen onkin hyvin tunnettu täsmäaseistaan ja haluttomuudestaan käyttää voimaa jos sivilit ovat vaarassa. eikun...

Olen kanssasi samaa mieltä liikeestä, se tuo suojaa, mutta auto ei voi liikkua 24h, sillon se täytyy naamioida ja naamioinnin toki täytyy kehittyä vasta-aseen periaatteella samaa vauhtia tiedustelu kykyjen mukana. Siviili auto ei tuo mitään suojaa venäläisiä vastaan sodittaessa. Heidän tulenkäyttönsä on enemmän massaan pohjautuvaa ja oheisvahingoista ei välitetä pätkän vertaa. Korkeintaan kaukana kotirintamalla ruuhkassa kulkeva auto saattaa "kätkeytyä" muiden joukkoon, mutta hyvin ovat Jenkit kyenneet näitä seuraamaan.

 

[peelo]

Duoda, duoda pitäisikö tuo GTP olla joku avomalli, että saataisiin profiilia matalammaksi. Jos siihen istutetaan TOW päälle... Vakiomallissahan korkeutta tulee muuten rutkasti. Sveduillahan oli aikoinaan joku avomallin PST- Volvo-maastopaku.

Ajoneuvoon asennettu TOW taitaa olla itsessään aika matala, kun sehän kiinnittyy samaan tapaan kuin kolmijalallekin. GTP on toki varmaan aika paljonkin korkeampi kuin esim jenkkien HMMWV. Raskaana aseena TOW tietysti olisi hyvä olla ajoneuvoasenteisena, maaston vaikutus huomioiden. TOWin irrottaminen katolta ei varmaan ole taistelunaikana järkevää, kun laitteisto kuitenkin painaa ilman kolmijalkaakin jonkinverran ja korkeutta ajoneuvolla vähän turhan paljon, mutta ennen tehtävään lähtöä mahdollista.

Eiköhän sillä suojalla ole nykyään aika suuri merkitys joten BV206 tyyppisiä ratkaisuja ei tulla varmaankaan enää näkemään.

Mielenkiintoista nähdä mikä TOWin tulevaisuus Suomessa tulee olemaan, nykymuodossaan elinjaksoa ei varmaankaan ole paljoa enää jäljellä. Tämä toki on eri ketjun keskustelua.

SPIKE on helposti kannettava ja pystyyhän sitä käyttämään katolta samaan tapaan kuin maastostakin. Eli mitään erillistä lavettia ei tarvita ja joku RWS taitaa olla vähän turhan hintava hyötyihin nähden.

 

[Raivaaja]

Korkeudesta on etujakin.. voi sieltä jonkin piha-vajan tai pakun takaa tuikata puikon, tai sen mäennyppylän luota "torni-tuliasemassa"

Mut siis. GTP vaikuttais hyvältä krihaan, partio-autoksi korkean riskin alueilla kotimaisessa kriisissä, eaimerkiksi rintamasta 40km päässä sotilaspoliisipartiolla. Mikään etulinjan kinneri tuo ei ole, korkeintaan komentajan autona..