Panssarintorjunta

Toimii hyvin leiripaikan vartiopaikalla. Laukaisee ensin näkötähysteisen viuhkan ja airburst perään.

Mutta ei siinä yksi mies tai edes sissiryhmän irtaantuessa paljoa latailemaan ehdi.

Toimii myös tuliylkössä hyvin.

Sissi/rajaj/tiedustelussa CG ammusvalikoima ei vaan oikein pääse oikeuksiinsa kun ei niitä kukaan jaksa kantaa.

KES on kevyt, sen voi dumpata käytön jälkeen ja hoitaa kuitenkin työn ryntövaunuun asti. Jalkaväkeä vastaan tosin heikko.

Kaikki on tehtäväkohtaista ja sen mukaan räätälöityä kun voi olla ajoneuvojakin käytössä mutta tosiaan tossutellessa tavallinen a-tarvike ja miinat vie kyllä voiton.
Yleensäkin kaikissa näissä "erikois" hommissa kaikki kaavoihin kangistuminen on vaarallista ja perussääntö on että ei ole sääntöjä.
 
suojavarusteet on kyllä kunnossa tai työn alla.
Jos puhutaan alueellisten joukkojen jääkärikomppanioista, niin onko suojavarustus kunnossa? Ja mikä on se riittävä suojavarustus? Mitä suojavarusteita näille joukoille on jakaa?

Jos riittävä suojavaruste taso vaatii sirpaleliivin, niin en usko että asia on kunnossa. Perustelut kun katsoo netissä olivista kuvista kyseisten joukkojen kertausharjoituksia 2015 ja 2016 vuosilta, niin sirpaleliivejä ei näy muuta kuin tykkimiehillä. Jääkäreillä on päällä m05-tstliivi uusilla taskuilla tai kasi-simulaattoriliiviä m85-liivin taskuilla.
 
@Huhta, rynkky, pimeänäkö ja suojavarusteet on kyllä kunnossa tai työn alla.

Riippuu siitä, miten määrittelee termin "kunnossa".

Rynkky on modauksista huolimatta vanhaa designia, vaikka teleperä ja kisko toki käytettävyyttä parantavatkin. Kaliberi on epäoptimaalinen: luodin lentorata on suotta kaareva, rekyyli on isompi ja patruunat raskaampia. Kyllä tällä tappaa, mutta tehokkaammin tappaisi uudempaa designia edustavalla kiväärillä.

Ainakin jossakin vaiheessa ilmoitettiin, että valonvahvistimia on tulossa alueellisiin joukkoihin yksi per partio. Kyllähän tuolla johtaa partiota tai mahdollistaa partion tulivoimaisimman aseen tehokkaan käytön pimeässä. Silti valonvahvistin saisi mielestäni olla joka miehen jakokamaa, muutoin ne sokeat toimivat pimeässä korkeintaan ammusmuuleina kk-ampujalle.

Suojavarusteisiin en ota muuta kantaa kuin sen mitä julkisuudessakin on informoitu. Eli että liivejä ei riitä kunnolla kaikille varusmiehillekään, ja jos riittää, niin ne ovat väärää kokoa. Epäilemättä kiväärimiehille löytyy varastosta jotakin, mutta jos rauhanturvaajille on jakaa uusinta mahdollista kamaa nauhakujastoilla ja kovilla levyillä, kun taas alueellisten joukkojen kiväärimies saa kymmenessä vesistönylityksessä uitetun M/91 sirpaleliivin, niin onhan siinä huomattavasti parantamisen varaa. Komposiittipottien osalta tilanne on ilmeisesti parempi, ja uusi kypäräprojekti ei välttämättä paranna suojausta juurikaan, mutta sekin lisää käytettävyyttä muilta osin (mukavuus, kiinnitysmahdollisuudet, kuulosuojainten käyttö jne.). Suojalasit lienee sellainen artikkeli, jota on jakaa vielä vähemmän kuin liivejä ja komposiittikypäriä. Kyse on kuitenkin jälleen kerran tarpeellisesta tavarasta, ei luksuksesta, sen verran paljon ilmassa tulee olemaan sirpaletta ja muuta roskaa.

Tuo ei muuten taida pitää paikkaansa. Minulla on jonkinlainen muistikuva siitä, että tuolle oltaisiin suunnitetu myös ylikaliberisen laukauksen, mutta ilmeisesti sille ei ollut kysyntää.

OK. Mitenköhän tuo oli sitten tarkoitus ladata, kahdessa osassa? Tällä hetkellä ammus lykätään videoissa putken takaa sisään, mikä ei ylikaliberisella kyllä onnistu.

Mutta siitäkin huolimatta, CG tehoaa kaikkiin taistelukentän ajoneuvoihin, joskin MBT:t vaativat, että niitä ei ammuta suoraan edestä, mutta tämä ei ole mitenkään uutta PST-miehille. NLAW:t kykenevät hoitelemaan nuo kovat vaunut edestä, kuten myös PST-ohjuksetkin (siis iskemällä kattoon), kertasingot (molemmat) hoitelevat rynnäkkövaunuja, mutta mitä meillä ei oikein ole, on ase mikä kykenisi noihin molempiin ja vielä sen lisäksi rakennuksiin ja miehistöön.

Miksi Apilastakaan sitten korvataan? Sekin puree sivusta ihan hyvin taistelupanssarivaunuun. Kyllä perusedellytys täytyy olla, että aseella voidaan ampua vaunua joka sektorista.

En edelleenkään näe, mitä uutta suorituskykyä Carl Gustavilla saavutetaan. Tst-vaunut voidaan hoitaa NLAW:lla, kessit hoitelevat kevyemmät ajoneuvot ja rakennukset. Pelkästään se, että yhdellä aseella voidaan tehdä montaa asiaa, ei välttämättä tee siitä parempaa kuin useammasta erillisestä aseesta. Kessit voidaan jakaa kiväärimiesten kesken, ja tehdä reikiä kevyempiin ajoneuvoihin ja rakennuksiin, kun taas Carl Gustav sitoo kaksi miestä käyttöönsä. Carl Gustav ampuu yhden laukauksen kerrallaan, kertasingoilla voidaan saavuttaa suuri hetkellinen tulivoima, jos samaan maaliin ammutaan useita kertoja. Carl Gustav voi ehkä olla marginaalisesti halvempi ja sillä voitaneen vaikuttaa kauemmas, mutta kyllä kesseilläkin on etuja puolellaan tässä vertailussa.
 
Oheisessa videossa näytetään miten ruotsalaiset ja tanskalaiset käyttävät NLAWia, Carl Gustavia ja 60mm heitintä. CG:n lataamiseen näyttää menevän noin 7-8 sekuntia.

 
Tuo ei muuten taida pitää paikkaansa. Minulla on jonkinlainen muistikuva siitä, että tuolle oltaisiin suunnitetu myös ylikaliberisen laukauksen, mutta ilmeisesti sille ei ollut kysyntää.

Mutta siitäkin huolimatta, CG tehoaa kaikkiin taistelukentän ajoneuvoihin, joskin MBT:t vaativat, että niitä ei ammuta suoraan edestä, mutta tämä ei ole mitenkään uutta PST-miehille. NLAW:t kykenevät hoitelemaan nuo kovat vaunut edestä, kuten myös PST-ohjuksetkin (siis iskemällä kattoon), kertasingot (molemmat) hoitelevat rynnäkkövaunuja, mutta mitä meillä ei oikein ole, on ase mikä kykenisi noihin molempiin ja vielä sen lisäksi rakennuksiin ja miehistöön.

Sille on tehty, muttei koskaan valmistettu koska NL romahdus.
 
En edelleenkään näe, mitä uutta suorituskykyä Carl Gustavilla saavutetaan. Tst-vaunut voidaan hoitaa NLAW:lla, kessit hoitelevat kevyemmät ajoneuvot ja rakennukset. Pelkästään se, että yhdellä aseella voidaan tehdä montaa asiaa, ei välttämättä tee siitä parempaa kuin useammasta erillisestä aseesta. Kessit voidaan jakaa kiväärimiesten kesken, ja tehdä reikiä kevyempiin ajoneuvoihin ja rakennuksiin, kun taas Carl Gustav sitoo kaksi miestä käyttöönsä. Carl Gustav ampuu yhden laukauksen kerrallaan, kertasingoilla voidaan saavuttaa suuri hetkellinen tulivoima, jos samaan maaliin ammutaan useita kertoja. Carl Gustav voi ehkä olla marginaalisesti halvempi ja sillä voitaneen vaikuttaa kauemmas, mutta kyllä kesseilläkin on etuja puolellaan tässä vertailussa.

Vastaan mutu tuntumalla, koska kessin sirpale versio, ei CG ole kumpikaan tuttu käytön kautta.
Kessin sirpale kranaatti on pieni ja se on käsittääkseni suuniteltu läpäisemään talon seinä ja sen jälkeen räjähtämään sisällä. Tämä on hyvä ja tervetullut ominaisuus, eikä CG poistaisi tarvetta tällä aseelle.
Se mitä CG toisi on kyky ampua erilaisia a-tarvikkeita, termobaariset ammukset ja ilmassa räjähtävät ammukset ovat rakennetulla alueella erinomainen lisä. Kuitenkin samalla aseella voidaan ampua kaksoisontelokranaatteja ja samanlaisia seinän läpäiseviä sirpaleammuksia kuin kessillä. Eroja tietysti se, että CG:n ammus on isompi.

Kessillä on tietysti etunsa, eli se on kevyt ja karkuun lähtiessä tyhjän putken voi hylätä.
Kessi on myös aseena tuttu, mikä on merkittävä asia.
Toisaalta CG:n kantama on parempi ja siinä on paremmat tähtäimet ja saatavilla "älykkäitä" tähtäimiä.
 
Tuo ei muuten taida pitää paikkaansa. Minulla on jonkinlainen muistikuva siitä, että tuolle oltaisiin suunnitetu myös ylikaliberisen laukauksen, mutta ilmeisesti sille ei ollut kysyntää.

Mutta siitäkin huolimatta, CG tehoaa kaikkiin taistelukentän ajoneuvoihin, joskin MBT:t vaativat, että niitä ei ammuta suoraan edestä, mutta tämä ei ole mitenkään uutta PST-miehille. NLAW:t kykenevät hoitelemaan nuo kovat vaunut edestä, kuten myös PST-ohjuksetkin (siis iskemällä kattoon), kertasingot (molemmat) hoitelevat rynnäkkövaunuja, mutta mitä meillä ei oikein ole, on ase mikä kykenisi noihin molempiin ja vielä sen lisäksi rakennuksiin ja miehistöön.
NLAW on etevä laite jonka ainoa "heikkous", jos näin voi edes sanoa, on yksipuolisuus. Ase on tarkoitettu vaunujen tuhoamiseen ja vain siihen.

CG:n monipuolinen ammusvalikoima tukisi hyvin NLAW:ia. Apilakset tultaneen ajan myötä korvaamaan NLAW:eilla, ja KES taas on parannuksista huolimatta kevyempi joka miehen pyssy eikä mikään tulitukiase.

Vielä kun saisi ylikalipeerisen ja termobaarisen ammuksen CG:hen.
 
Miksi Apilastakaan sitten korvataan? Sekin puree sivusta ihan hyvin taistelupanssarivaunuun. Kyllä perusedellytys täytyy olla, että aseella voidaan ampua vaunua joka sektorista.

Siihen käyttöön meillä on NLAW. Ei pidä jatkuvasti tuiottaa siihen että miten se tuhoaa tankkeja tai tuhoaako se tankkeja ollenkaan. Katsotaan sitä, että miten se tuhoaa vihollisen jalkaväkeä ja mietitään, että onko niille ominaisuuksille käyttöä. Jos käyttöä on, niin sittenhän on vain hyvä, jos PST kykykin löytyy.

En edelleenkään näe, mitä uutta suorituskykyä Carl Gustavilla saavutetaan. Tst-vaunut voidaan hoitaa NLAW:lla, kessit hoitelevat kevyemmät ajoneuvot ja rakennukset. Pelkästään se, että yhdellä aseella voidaan tehdä montaa asiaa, ei välttämättä tee siitä parempaa kuin useammasta erillisestä aseesta. Kessit voidaan jakaa kiväärimiesten kesken, ja tehdä reikiä kevyempiin ajoneuvoihin ja rakennuksiin, kun taas Carl Gustav sitoo kaksi miestä käyttöönsä. Carl Gustav ampuu yhden laukauksen kerrallaan, kertasingoilla voidaan saavuttaa suuri hetkellinen tulivoima, jos samaan maaliin ammutaan useita kertoja. Carl Gustav voi ehkä olla marginaalisesti halvempi ja sillä voitaneen vaikuttaa kauemmas, mutta kyllä kesseilläkin on etuja puolellaan tässä vertailussa.

No vaikka sen, että CG:llä saadaan vastaava vaikutus kohteeseen, kuin tykistön herätesytyttimillä. Lisäksi tuolloin se vaikutus on äärimmäisen tarkka (tykistöön verrattuna) ja tykistötulen vaatimaa turvaetäisyyttä ei tarvita, joten sillä kyetään puhdistamaan yksittäinen pesäke, johon ei suora-ammuntatuli tehoa.
 
Siihen käyttöön meillä on NLAW. Ei pidä jatkuvasti tuiottaa siihen että miten se tuhoaa tankkeja tai tuhoaako se tankkeja ollenkaan. Katsotaan sitä, että miten se tuhoaa vihollisen jalkaväkeä ja mietitään, että onko niille ominaisuuksille käyttöä. Jos käyttöä on, niin sittenhän on vain hyvä, jos PST kykykin löytyy.
Sellaisissa joukoissa ei ainenkaan ole käyttöä, mitkä sotivat pääasiassa metsässä. Ja joukoille mitkä taistelevat pääasiassa rakennetellualueella tarvitsevat enemmän suora-ammunta tulitukivoimaa, siksi näissä joukoissa on jo kranaattipistoolia, kranaattikonekivääriä ja uutena KES RAK. Siihen en osaa vastata, että onko nykyinen taso riittävä vai pitäisikö sitä kehittää ja olisiko CG siihen hommaan paras mahdollinen vaihtoehto.(En ole kaupunkijääkäri)

No vaikka sen, että CG:llä saadaan vastaava vaikutus kohteeseen, kuin tykistön herätesytyttimillä. Lisäksi tuolloin se vaikutus on äärimmäisen tarkka (tykistöön verrattuna) ja tykistötulen vaatimaa turvaetäisyyttä ei tarvita, joten sillä kyetään puhdistamaan yksittäinen pesäke, johon ei suora-ammuntatuli tehoa.
Jos epäsuoraan haluaa verrata, niin kannattaa verrata kevyeen KRH:n. KRH on todella tarkka uudella a-tarvikkeella ja tehokas jalkaväkea vastaan. Ammuksen paino on myös noin 4kg, kuin myös CG:n ammus joten CG:ssä ei voi olla yhtään enempää periatteessa sirpaloituvaa materiaalia tai haulia veikkaan, että CG:ssä on vähemmän.
 
Millainen on tämän päivän rajajääkäreiden aseistus?

Ihan normi jääkäripoppoon aseistus. PKM:t, Kiv2000, KES:it, Apilakset ja rynkyt, acoqit ja vv:t ovat olemassa muuallakin kuin vain listoissa. Pistoolit on ainakin KH:ssa ollut lähinnä kuriositeetti, joskus niitä näkee/kokeilee kohdistusammunnoissa, useimmiten ei. Miinojahan ei hyihyi-syyn takia ole, on vain jotain ei-miina panoksia, lähinnä viuhkasellaisia jotka voi myös tähysteisesti laukaista... KRH:t sitten komppatasolla.

Viestivälineitä siellä on nyt varmaan vuosikymmenen verran uudistettu ja uudistetaan vieläkin. Tuloksiakin näkee, 217:aa ei onneksi enään näe. Digi on pop.

Noi kamat on siis ihan mitä on tullut ressuna nähtyä/koettua, kun eivät penteleet pistä minua mappi O:hon ja haluavat parin vuoden välein makkaraa paistamaan itärajan pintaan. Taaskin on kutsu kotona kevättalvea viettämään. (olisko 11. tai 12. kerta... ilmeisesti teen jotain väärin kun noin rankaisevat...)
 
Ihan normi jääkäripoppoon aseistus. PKM:t, Kiv2000, KES:it, Apilakset ja rynkyt, acoqit ja vv:t ovat olemassa muuallakin kuin vain listoissa. Pistoolit on ainakin KH:ssa ollut lähinnä kuriositeetti, joskus niitä näkee/kokeilee kohdistusammunnoissa, useimmiten ei. Miinojahan ei hyihyi-syyn takia ole, on vain jotain ei-miina panoksia, lähinnä viuhkasellaisia jotka voi myös tähysteisesti laukaista... KRH:t sitten komppatasolla.

Viestivälineitä siellä on nyt varmaan vuosikymmenen verran uudistettu ja uudistetaan vieläkin. Tuloksiakin näkee, 217:aa ei onneksi enään näe. Digi on pop.

Noi kamat on siis ihan mitä on tullut ressuna nähtyä/koettua, kun eivät penteleet pistä minua mappi O:hon ja haluavat parin vuoden välein makkaraa paistamaan itärajan pintaan. Taaskin on kutsu kotona kevättalvea viettämään. (olisko 11. tai 12. kerta... ilmeisesti teen jotain väärin kun noin rankaisevat...)
Ja varmaan on hirveä hinku saada CG kannettavaksi?
 
Ja varmaan on hirveä hinku saada CG kannettavaksi?

Ei näillä aamuilla enää tuollaiseen ryhdy, radioteltta on ihan viihtyisä, mutta silloin kun siellä suorittavassa portaassa tuli oltua niin kyllä sitä kamaa oli ihan tarpeeksi muutenkin kannossa ettei olisi ollenkaan napannut tuollainen lisäpaino.

Ja joku 1 CG / ryhmä ei paljoa lisää taisteluun tuo, ei sen rajaporukan tarkoitus ole ihan yksinään kokonaista mekanisoitua osastoa tuhota...
 
Ei kai kukaan vakavissaan CG kaikille joukoille ole tarjoamassa. Mutta asutuskeskuksessa sen ominaisuudet pääsevät esiin. Krh on toki hyvä ja tarpeellinen resurssi kaupungissakin, mutta ei sillä hirveästi tee sitä toisenkerroksen pesäkettä vastaa joka on neljä kerroksisen talossa.
CG olisi hyödyllinen osalle joukoista, sellaisille jotka hyötyvät raskaammasta suorasuuntaus tulesta.
 
Aika usein ne taistelut keskittyvät rakennetulle alueelle. Naapuri on varautunut taisteluun ko. Alueella joten syytä olisi myös meidän. Toki meidän unelmissa voidaan elää talvisotaa uusiksi ja istuttaa äijiä pitkin metsää. Vihollinen pyrkii joka tapauksessa hallitsemaan hallinto ja väestö keskittymiä siis kaupunkeja joten loppupeleissä ne taistelut käydään kaupungeista ja kaupungeissa.

Siitä syystä olisi hyvä jos niitä vihollisen panssareita ja pesäkkeitä voisi tuhota rakennuksen sisältä jossa korkeuserot voivat olla isojakin.
 
Ei kai kukaan vakavissaan CG kaikille joukoille ole tarjoamassa. Mutta asutuskeskuksessa sen ominaisuudet pääsevät esiin. Krh on toki hyvä ja tarpeellinen resurssi kaupungissakin, mutta ei sillä hirveästi tee sitä toisenkerroksen pesäkettä vastaa joka on neljä kerroksisen talossa.
CG olisi hyödyllinen osalle joukoista, sellaisille jotka hyötyvät raskaammasta suorasuuntaus tulesta.

Niinhän se on, heittimellä voi olla hieman haastavaa ampua kadun yli seuraavaan taloon, varsinkin epäsuorana. Meillä vaan nuo asutuskeskukset on siitä ikäviä, että ne voidaan saartaa ja tuhota kohtalaisen helposti varsinkin kun ne ovat niin pieniä lukuunottamassa Tampere-Turku-Pääkaupunkiseutu akselia. Pyrkiikö vihollinen saartamaan, hyökkäämään läpi vai kiertämään sanotaan vaikka Kouvolan, en tiedä varmuudella.
 
Ihan normi jääkäripoppoon aseistus. PKM:t, Kiv2000, KES:it, Apilakset ja rynkyt, acoqit ja vv:t ovat olemassa muuallakin kuin vain listoissa. Pistoolit on ainakin KH:ssa ollut lähinnä kuriositeetti, joskus niitä näkee/kokeilee kohdistusammunnoissa, useimmiten ei. Miinojahan ei hyihyi-syyn takia ole, on vain jotain ei-miina panoksia, lähinnä viuhkasellaisia jotka voi myös tähysteisesti laukaista... KRH:t sitten komppatasolla.

Viestivälineitä siellä on nyt varmaan vuosikymmenen verran uudistettu ja uudistetaan vieläkin. Tuloksiakin näkee, 217:aa ei onneksi enään näe. Digi on pop.

Noi kamat on siis ihan mitä on tullut ressuna nähtyä/koettua, kun eivät penteleet pistä minua mappi O:hon ja haluavat parin vuoden välein makkaraa paistamaan itärajan pintaan. Taaskin on kutsu kotona kevättalvea viettämään. (olisko 11. tai 12. kerta... ilmeisesti teen jotain väärin kun noin rankaisevat...)


80- luvulla ei KK:ta otettu Rajassa enää mukaan, ei kesällä eikä talvella, oli rynkyt ja se rautaputkisinko, putkimiinoja ja kylkimiinoja, joita sähköisesti pasauteltiin maaliautoihin.
Saattoi olla lumen aikaan ahkiossa telamiinojakin, sissiteltan, kaminan, kirveen ja sahan seassa.
Se sen ajan radio 217(?) ei ollut mieluisa kannettava rinnan päällä, kun raskas rinkka selässä.
Mitäs ne nykyajan digiradiot painaa?
 
80- luvulla ei KK:ta otettu Rajassa enää mukaan, ei kesällä eikä talvella, oli rynkyt ja se rautaputkisinko, putkimiinoja ja kylkimiinoja, joita sähköisesti pasauteltiin maaliautoihin.
Saattoi olla lumen aikaan ahkiossa telamiinojakin, sissiteltan, kaminan, kirveen ja sahan seassa.
Se sen ajan radio 217(?) ei ollut mieluisa kannettava rinnan päällä, kun raskas rinkka selässä.
Mitäs ne nykyajan digiradiot painaa?
lv 241 käyttökunnossa vara-akkun kanssa n. 6kg ja lv 141 käyttökunnos vara-akun kanssa n. 2kg.

Korjatkaa jos joku muistaa tarkasti....
 
lv 241 käyttökunnossa vara-akkun kanssa n. 6kg ja lv 141 käyttökunnos vara-akun kanssa n. 2kg.

Korjatkaa jos joku muistaa tarkasti....
Lähetin-vastaanotin LV 241 (RT-9001) 22.5 18.5 8.5 3.0

Tuo 3.0 tarkoittaa lv241 yksikön painoa kiloissa, ilman akkuja tai antenneja. Niistä sitten pitää kysyä minkä akun kanssa, minkä antennien jne? NiCd akku painaa 1.65 ja Litium 1.05, normaaliantenni 0.62 ja marssiantenni 0.36kg. Ja esim antennin tyvi painaa noiden päälle 0,12kg jne jne

Itseasiassa.. no joo, tieto on peräisin turvaluokitellusta tiedostosta mutta tuskin 241:n paino on niin salaista kun sitä tuhannet varusmiehetkin ovat kanniskelleet.. :rolleyes:
 
Viimeksi muokattu:
Lähetin-vastaanotin LV 241 (RT-9001) 22.5 18.5 8.5 3.0

Tuo 3.0 tarkoittaa lv241 yksikön painoa kiloissa, ilman akkuja tai antenneja. Niistä sitten pitää kysyä minkä akun kanssa, minkä antennien jne? NiCd akku painaa 1.65 ja Litium 1.05, normaaliantenni 0.62 ja marssiantenni 0.36kg. Ja esim antennin tyvi painaa noiden päälle 0,12kg jne jne

Itseasiassa.. no joo, tieto on peräisin turvaluokitellusta tiedostosta mutta tuskin 241:n paino on niin salaista kun sitä tuhannet varusmiehetkin ovat kanniskelleet.. :rolleyes:
Ja tyhjä viestivälinelaatikko 25kg:D

http://reservinsanomat.fi/wp-content/uploads/pahkis.jpg

Siinä näyttää pojilla olevan lv 241 ja varmaan lv 141 "siellä jossain". Ja myös ei PVn maastopukua toisella...
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top