Panssarintorjunta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Second
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Erittäin hyvin kirjoitettu koko posti joka vastaa omia ajatuksia.

Yksi katsantokulma jonka haluaisin vielä tuoda keskusteluun. Meillähän oli CG:n konseptia vastaava ase käytössä joukkuetasolla 50-luvulta 80-luvulle. 55 S 55. Ladattava sinko, jolle oli monipuolinen ampumatarvikevalikoima, tai ainakin sirpaletta ontelon lisäksi tulitukikäyttöön. Mutta tästä taktisesta käyttökonseptista luovuttiin ja siirryttiin vahvasti kertakäyttöisten sinkojen käyttöön, niin Kessin kun Apilaksenkin muodossa. Tähän lienee ollut muutkin syyt kun kauppapoliittiset? En tiedä, mutta ehkä jo silloin tehtiin havainto että nykyisenkaltainen "kertakäyttökulttuuri" pst:ssä ja tulituessa on kuitenkin lopulta monikäyttöistä parempi taktisesti.

Syy oli lähinnä että kevytsingon ontelokranaatin läpäisykyky myös sivulta oli aika huono ja myös ammustavara alkoi happanemaan. Tuossahan toimittiin minimissä sinkopartioina, eli oli johtaja, sinkoa kantava ampuja ja ammuksia kantava lataaja. Kevytsinkoryhmässä oli sitten 2 partiota ja yksittäinen partio ei ollut käytännössä missään käytössä.

"Monipuolinen" ampumatarvikevalikoima tarkoitti että koulutusmanuaalissa luki että ontelokranaatin lisäksi oli sirpalekranaatti ja fosforikranaatti, mutta nämä kaksi jälkimmäistä olivat yksisarvisen luokassa, eli niistä oli kirjoitettu mutta kukaan ei koskaan ollut nähnyt niitä saatikka kokeillut niitä ;)
 
Eihän itkollakaan ole erikseen nimettyä ampujaa, mutta jokaisen sitä pitää osata käyttää. Eli kyllä, jokaisen jääkärijoukkueen taistelijan pitää osata ampua apilaksella.
Juu, kyllä meillä aukissa JV-linjan miehet tulivat yhden betonijöötin (ajopanos oikea, mutta taistelupanos korvattu betonilla) ampumaan jkevyellä singolla (55 S 55) ja me pst-linjan oppilaat toimittiin lataajina. kevytsinko paukahtaa takaa melkein yhtä pahasti (mutta ei ihan) kuin musti, ja nehän jonotti takaviistossa. Sitten ne leijaili paikalle ja kun kun ammus oli ladattu ja sinko piti virittää eikä se painamalla onnistunut, niin pojat alkoivat lyödä viritintä ylös. Samalla koko laitos heilui ja vaarana oli että meidän molempien jalat olis palaneet, jos sinko olisi vahingossa lauennut, vaikka lataajana oli kietonut jalta ampujan jalkojen ympäri siten, että molemmat oltiin viistossa. Kun sai ne rauhottumaan ja taas toisti samalla tapaa kuin koulutuksessa oli opetettu, että viritys t-a-p-a-h-t-u-u p-a-i-n-a-m-a-l-l-a, niin se onnistui lopulta ja sitten kaverit kamalasssa horkassa kun aiemmat pamaukset olivat pelotelleet kundit, ampuivat vähän sinne tai tänne. Sitten jouduttiin hakemaan niitä betonijöötejä kilsan vallin takaa lumesta kun valli oli jäässä ja jöötit kimposivat vallista epäsuoran tulen ammuksiksi.

Jokainen osasi käyttää sen jälkeen... joopa joo
 
Varmasti kokemus on tylympi maaten ampuessa, ja sen muistan minkä paukkuvilla pyssyillä yleensä, että tuli, leimaus ja paukahdus on vieressä seisovalle yleensä pahempi kun itse ampujalle.

Piti erikoisen paljon paikkansa sekä kevyen singon ampujan osalta yleensä että mustin ammusmiehen osalta jos oltiin valmistellussa ampumapoterossa. Ampuja on niin kiinni putkessa että siinä tuntuu vähemmään paineaaltoa, mutta kevyen singon lataaja ja mustin poterossa suht lähellä oleva joutuu ottamaan pari hengädystä lisää laukauksen jälkeen ;)
 
Mitenkähän tuo mahtaisi toimia? Eikö meillä kokeiltu 90-luvulla AUK/RUK-valintoja suoraan alokasajan jälkeen eikä sekään toiminut. Ilmeisesti kouluttajien on kuitenkin hyvä nähdä ukkoja enemmän tositoimissa niin valinnat osuvat lähemmäs oikeaa. Osa menee tietysti pieleen siitäkin huolimatta :)

En ole koskaan ollut vakuuttunut Ruotsin mallista jossa psykologi keskusteli kutsunnoissa ja jakoi vuohiin ja lampaisiin. Varsinkin sen jälkeen kun olen nähnyt konsultteina toimivien psykologien useissa valintafirmoissa tekevän vastaavaa duunia ja kun sitten seurasin miten raportit pitivät paikkansa. Kyllä siellä sai pahimmat pommit yleensä pois, mutta kyllä sieltä tuli myös ihan ei-toivottua läpi.

Se että alokkaita seurataan se noin 6 viikkoa ennen aukin valintoja ja toka karsinta tehdään aukissa (ja on lisäksi palikkatestit taustalla) on kyllä paljon varmempi systeemi kuin sen psykologin tunnin keskustelu (+ palikkatestit).
 
Syy oli lähinnä että kevytsingon ontelokranaatin läpäisykyky myös sivulta oli aika huono ja myös ammustavara alkoi happanemaan. Tuossahan toimittiin minimissä sinkopartioina, eli oli johtaja, sinkoa kantava ampuja ja ammuksia kantava lataaja. Kevytsinkoryhmässä oli sitten 2 partiota ja yksittäinen partio ei ollut käytännössä missään käytössä.

"Monipuolinen" ampumatarvikevalikoima tarkoitti että koulutusmanuaalissa luki että ontelokranaatin lisäksi oli sirpalekranaatti ja fosforikranaatti, mutta nämä kaksi jälkimmäistä olivat yksisarvisen luokassa, eli niistä oli kirjoitettu mutta kukaan ei koskaan ollut nähnyt niitä saatikka kokeillut niitä ;)

Pink fluffy unicorn: olen ampunut palvelusta suorittaessani juuri tuollaisen harvinaisen kovan sirpalekranaatin kevytsingolla. Huono puoli oli se, että singon tähtäintä ei oltu kohdistettu oikein ja kranaatti sujahti maalin yli. Onneksi takana oli nousevaa rinnettä, joten huti ei ollut muille vaarallinen kuti kun kontakti ja räjähdys tapahtui. Sirpalekranaatin lentoprofiili vaikutti aika laakealta.
 
Normaali tapa oli, että raskasinkojoukkue alistettiin painopistesuunnan jalkaväkikomppanialle, johon joukkueen johtaja ilmoittautui, ja käytännössä valitsi (komppanianpäällikön taisteluidean mukaan) asemansa ja vaihtoasemansa.
Näin tosiaan opetettiin kertauksissa. Viisas kpääll näyttää pst-joukkueen johtajalle komppanian vastuualueen, ja käskee tiedustelemaan asemat pst-aseilleen. Sen mukaan sitten jv-komppanian ryhmitys.
 
Sinko tstparin mantra kuuluu:
Vanhempi: vaunu 150 (tai muu arvioitu amet) ampumakuntoon
nuorempi: toistaa
nuorempi: valmis
vanhempi: vaunu 150 tuhoa
nuorempi: vaunu 150 TUHOAN
nuorempi ampuu heti kun saa jonkinlaisen ampuma-asennon ja tähtäinkuvan taiteiltua
vanhempi tähystää minne osuu, korjaa tarvittaessa tähtäyspistettä tai tähtäimiä ja ampuu itse.

Tuttu mantra, nykyään varusmiehille se opetetaan niin, että vanhin ampuu ensin.
 

Lujin vähän siitä ketjusta, onko se SPIKE SR joku kopio Ruotsin NLAW:ista?

p1692795.jpg
 
Ei. Mutta tuo voisi olla aika passeli meidänkin käyttöympäristöön. :)
Jos ei oltais NLAWia jo hankittu, niin tuo olisi varmaan aika hyvä vaihtoehto sen paikalle. NLAWiin verrattuna ainakin max. ampumaetäisyys kasvaisi sen 900m. Tehokkuudesta tst-panssarivaunuja vastaan en osaa sanoa, vaikka tandemkärki auttaakin. Tosin voipi olla NLAWia hitusen kalliimpi luulen ma.
 
Oma luottamus psykologien kykyyn tehdä valintoja on pohjissa
Jos ei oltais NLAWia jo hankittu, niin tuo olisi varmaan aika hyvä vaihtoehto sen paikalle. NLAWiin verrattuna ainakin max. ampumaetäisyys kasvaisi sen 900m. Tehokkuudesta tst-panssarivaunuja vastaan en osaa sanoa, vaikka tandemkärki auttaakin. Tosin voipi olla NLAWia hitusen kalliimpi luulen ma.

Samaa mieltä, jos NLAW olisi jäänyt hankkimatta, tuo voisi olla hyvä laite.
Olikohan Spike SR testeissä missään vaiheessa?
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Oma luottamus psykologien kykyyn tehdä valintoja on pohjissa

Samaa mieltä, jos NLAW olisi jäänyt hankkimatta, tuo voisi olla hyvä laite.
Olikohan Spike SR testeissä missään vaiheessa?

Käsittääkseni testeissä ei ollut kuin PZF-3 ja NLAW. Mahtoikohan tuo Spike SR olla silloin vielä valmis? Ja mielestäni tuo ei ole yhtä hyvä kuin NLAW, joskin kelpaisi NLAW:n puutteessa. Ja se ratkaiseva tekijä on NLAW:n top-attack -kyky. Voi metsästää tankkeja myös esteiden takaa (ainakin tietyssä määrin)
 
Käsittääkseni testeissä ei ollut kuin PZF-3 ja NLAW. Mahtoikohan tuo Spike SR olla silloin vielä valmis? Ja mielestäni tuo ei ole yhtä hyvä kuin NLAW, joskin kelpaisi NLAW:n puutteessa. Ja se ratkaiseva tekijä on NLAW:n top-attack -kyky. Voi metsästää tankkeja myös esteiden takaa (ainakin tietyssä määrin)

Top-attack vs kaksoisontelo onkin juuri se kysymys, sekö tekee NLAW:sta paremman? Kysyn koska en ole varma, mutta olen mutuillut sen olevan näin. Oliko PV samaa mieltä?
 
Top-attack vs kaksoisontelo onkin juuri se kysymys, sekö tekee NLAW:sta paremman?

Top attack kaksoisontelo olisi paras. Todella vaikea järjestää käytännössä ja lyhyen matkan perusteella spike sr ei nouse kovin korkealla vaan kaikki osumat on kuten videon perusteella eli kylkiosumia. Onko se parempi kuin NLAW? En tiedä.
 
Top attack kaksoisontelo olisi paras. Todella vaikea järjestää käytännössä ja lyhyen matkan perusteella spike sr ei nouse kovin korkealla vaan kaikki osumat on kuten videon perusteella eli kylkiosumia. Onko se parempi kuin NLAW? En tiedä.

BILL-2:ssa on top attack ja kaksoisontelo (EFP):

81Vcwsm.jpg


Mutta tarkoitit varmaan, että tuota on vaikea mahduttaa NLAW-kokoluokan ohjukseen.

Itse pitäisin top attack -lentoprofiilia tärkeänä nimenomaan aktiivisten omasuojalaitteiden (Arena, Iron Fist jne.) vuoksi.
 
Back
Top