Panssarintorjunta

Onko muuten näitä koskaan testattu Suomessa?


Taitaa KESsin pääasiallinen käyttöetäisyys olla luokkaa 50-100 m, joten ei tuollaiselle varsinkaan tuolla hinnalla taida käyttöä olla. Raskaammissa aseissa toki osumatodennäköisyyttä parantavat välineet saattavat olla järkeviä.
 
Olisiko kranaatinlaukaisimella kiväärin piipun alla, Milkorin kuudestilaukeavallta taikka H&K:n kranaattipistoolilla arvoa panssarintorjuntavälineenä? HEDP-ammuksella läpäisee useita senttejä terästä ja toisaalta tarjoaa myös sirpalevaikutuksen jalkaväkeä vastaan.

En vastustaisi noiden milkorien hankkimista, mutta PST-aseena ne eivät olisi erityisen hyviä. Kertomuksen mukaan jenkit totesivat Irakin alkukahinoissa, että kyllä sellaisella BMP-n korkkaa, mutta se vaatii luokkaa satoja laukauksia jotta vaunu lakkaa taistelemasta vastaan ja siinä vaiheessa useimmat jalkaväki ukot on jo poistuneet vaunusta taistelemaan. Eli tarkoittaa sitä, että se läpäisy tekee vaunun sisällä vain pikkuruisen reiän ja vahingoittaa lähinnä vain jos jotakin sattuu sen ontelosuihkun tielle. Sama päti myös raskaan kk:n SLAP ammuksiin.
 
Sääolosuhteiden muuttuessa muuttaa asetusta? Tarkoititko kirjoittaa valaistusolosuhteiden ja viittaatko nyt punapisteen kirkkausasetukseen? Vaikea ymmärtää, miten tuo voisi olla ongelma kertasingossa sen enempää kuin luotiaseissakaan. Ja pimeässä niitä rautatähtäimiä vasta onkin mukava tihrustaa...
Ei, vaan nimenomaan sääolosuhteiden. KES:n raketin lentorata on riippuvainen sääolosuhteista, siis ajoaineen lämpötilasta ensisijaisesti. Siinä etutähtäimessä on otettu tämä huomioon suunnittelemalla siihen sääolosuhteiden mukaan muotoaan muuttava pala tähtäimen rakenteeseen.

Jos rynnäkkökiväärin patruunasta keventäisi 5 grammaa siirtymällä 5,56:een, niin 180 patruunan lastilla kokonaiskevennys olisi jo 900 grammaa. Aseesta pois vähän lisää, niin siinä on piipun alle asennetun kranaatinlaukaisimen lisäpaino maksettu eikä rynnäkkökiväärikään ainakaan huonommaksi muuttunut.
Se lisäpaino on aseessa kuitenkin jatkuvasti käsissä asetta käytettäessä, patruunoina taas liivissä. Lisäksi sitä käyttävä sotilas tarvitsee riittävästi ampumatarviketta, ja on huomioitava, että kranaattiampumalaite on sitä kantavan sotilaan pääase, ei rynnäkkökivääri (tai ainakin USA:ssa näin on).

40mm kranaatinampumalaitteisiin on ilmeisesti kolme eri kaliberivaihtoehtoa 40x46mm, 40x51mm ja 40x53mm.
Milkor MGL käyttää näistä tuota 51 mm pitkää ampumatarviketta.

Garl Gustav?
Siinä olisi vastaus tuohon tarpeeseen; suora-ammuntakyky, uusi M4-versio painaa enää puolet edellisestä M2-mallista. Se on erittäin tarkka ja yhteensopiva myös tulevaisuuden innovaatioiden, kuten älytähtäinten tai ohjelmoitujen ammuksien kanssa.
Niin ja Latvia ja Virokin jo käyttäjinä...
CG ryhmätasalla kuulostaa kuitenkin aika raskaalta, koska CG tarvitsee yksinään sinkoparin, joista toinen toimii lataajana (ja kantaa ammukset) ja toinen ampujana.

MGL:kään ei ole amerikkalaisilla ryhmätason ase, vaan esimerkiksi merijalkaväen kiväärikomppaniassa on niitä kolme kappaletta. Oma veikkaukseni on ehkä kranaattipistooli ryhmään, kenties FN40GL tai HK M320 GLM, koska nämä saisi uutta asetta hankittaessa tarvittaessa kiinni aseeseen kuin aseeseen, jossa on Picatinny-kisko etukädensijassa.
 
Ei, vaan nimenomaan sääolosuhteiden. KES:n raketin lentorata on riippuvainen sääolosuhteista, siis ajoaineen lämpötilasta ensisijaisesti. Siinä etutähtäimessä on otettu tämä huomioon suunnittelemalla siihen sääolosuhteiden mukaan muotoaan muuttava pala tähtäimen rakenteeseen.


Se lisäpaino on aseessa kuitenkin jatkuvasti käsissä asetta käytettäessä, patruunoina taas liivissä. Lisäksi sitä käyttävä sotilas tarvitsee riittävästi ampumatarviketta, ja on huomioitava, että kranaattiampumalaite on sitä kantavan sotilaan pääase, ei rynnäkkökivääri (tai ainakin USA:ssa näin on).


Milkor MGL käyttää näistä tuota 51 mm pitkää ampumatarviketta.


CG ryhmätasalla kuulostaa kuitenkin aika raskaalta, koska CG tarvitsee yksinään sinkoparin, joista toinen toimii lataajana (ja kantaa ammukset) ja toinen ampujana.

MGL:kään ei ole amerikkalaisilla ryhmätason ase, vaan esimerkiksi merijalkaväen kiväärikomppaniassa on niitä kolme kappaletta. Oma veikkaukseni on ehkä kranaattipistooli ryhmään, kenties FN40GL tai HK M320 GLM, koska nämä saisi uutta asetta hankittaessa tarvittaessa kiinni aseeseen kuin aseeseen, jossa on Picatinny-kisko etukädensijassa.
Parempi olisi saada Milkor per joukkue, ryhmätasolla tulee muuten liian painava aseistus jos ryhmässä on 2x PKM, 1x 7,62x51 DMR ja lisäksi 40mm kranaattipistooli. Yksi vaihtoehto on tietysti kiinnittää 40mm UGL DMR aseeseen.
 
@J0h1F onko sulla jotain hyvää virallista lähdettä M32 sijoittumisesta USMC komppaniassa. Ei taida oppaat mitä netistä löytyy mainita asetta sanallakaan ja artikkelit (suunnitelmat) puhuvat käsittääkseni laajemmasta käytöstä kuin 3/komppania. Nykyisestä kivääriryhmästä löytyy 3 M320 ampumalaitetta.
 
Ei, vaan nimenomaan sääolosuhteiden. KES:n raketin lentorata on riippuvainen sääolosuhteista, siis ajoaineen lämpötilasta ensisijaisesti. Siinä etutähtäimessä on otettu tämä huomioon suunnittelemalla siihen sääolosuhteiden mukaan muotoaan muuttava pala tähtäimen rakenteeseen.

Kiitos, tämä oli uutta tietoa.

Tulipa mieleen, että olisikohan aika kypsä laserohjatulle, olalta laukaistavalle PST-ohjukselle? Vähän kuin Eryx ja M47 Dragon. Vai onko SACLOS menneen talven lumia?

Parempi olisi saada Milkor per joukkue, ryhmätasolla tulee muuten liian painava aseistus jos ryhmässä on 2x PKM, 1x 7,62x51 DMR ja lisäksi 40mm kranaattipistooli. Yksi vaihtoehto on tietysti kiinnittää 40mm UGL DMR aseeseen.

Minusta DMR ja kranaatinlaukaisin taas ei sovi yhteen lainkaan, kranaattien nakkeleminen sinne tänne vie liikaa huomiota erikoisaseen käyttäjältä. Ennemmin ryhmänjohtajalle tuo kranaatinlaukaisin.
 
@J0h1F onko sulla jotain hyvää virallista lähdettä M32 sijoittumisesta USMC komppaniassa. Ei taida oppaat mitä netistä löytyy mainita asetta sanallakaan ja artikkelit (suunnitelmat) puhuvat käsittääkseni laajemmasta käytöstä kuin 3/komppania. Nykyisestä kivääriryhmästä löytyy 3 M320 ampumalaitetta.
En löytänyt mitään virallisesta julkaisusta tuota loppujen lopuksi.
Ainoa viittaus oli Marine Corps Gazetten ohje vuodelta 2016 karttasotapeleihin, jossa muuten aseistuksen jakauma oli oikea. Liekö tuo se kokoonpano, jolla M32:ta on ollut koekäytössä?

Parempi olisi saada Milkor per joukkue, ryhmätasolla tulee muuten liian painava aseistus jos ryhmässä on 2x PKM, 1x 7,62x51 DMR ja lisäksi 40mm kranaattipistooli. Yksi vaihtoehto on tietysti kiinnittää 40mm UGL DMR aseeseen.
Olen tästä ehdottomasti samaa mieltä kuin @Huhta, DMR on sen käyttäjän pääase, ja myös 40 mm kranaattiampumalaite on sen käyttäjän pääase. Lisäksi DMR:ssä se haittaisi tukien käyttöä ja jo valmiiksi painavassa aseessa olisi muutenkin ongelmallista.
 
Tulipa mieleen, että olisikohan aika kypsä laserohjatulle, olalta laukaistavalle PST-ohjukselle? Vähän kuin Eryx ja M47 Dragon. Vai onko SACLOS menneen talven lumia?
SACLOS ampuja joutuu pysymään esillä koko lennon ajan, joten fire-and-forget aseet kuten NLAW ja Javelin ovat varmasti houkuttelevampia ominaisuuksiensa puolesta. Mutta jos saat laukauksen hinnan painettua reilusti NLAWin alle, lähemmäs KESsin suuruusluokkaa, niin ehkä. Tosin nykyelektroniikan hinnoilla kuvantava hakupää voi osoittautua halvemmaksi ja helpommaksi massavalmistaa kuin lasersäteen seuraaja.
 
SACLOS ampuja joutuu pysymään esillä koko lennon ajan, joten fire-and-forget aseet kuten NLAW ja Javelin ovat varmasti houkuttelevampia ominaisuuksiensa puolesta. Mutta jos saat laukauksen hinnan painettua reilusti NLAWin alle, lähemmäs KESsin suuruusluokkaa, niin ehkä. Tosin nykyelektroniikan hinnoilla kuvantava hakupää voi osoittautua halvemmaksi ja helpommaksi massavalmistaa kuin lasersäteen seuraaja.

Asiaa sivumennen sivuten, niin CG sai tuossa taannoin laser säteeseen hakeutuvan ammuksen. Tarkoitus lienee mahdollistaa pesäkkeiden tuhoamisen normaalin käyttöetäisyyden ulkopuolelta, mutta veikkaan sen myös tehoavan ajoneuvoihin.
 
SACLOS ampuja joutuu pysymään esillä koko lennon ajan, joten fire-and-forget aseet kuten NLAW ja Javelin ovat varmasti houkuttelevampia ominaisuuksiensa puolesta. Mutta jos saat laukauksen hinnan painettua reilusti NLAWin alle, lähemmäs KESsin suuruusluokkaa, niin ehkä. Tosin nykyelektroniikan hinnoilla kuvantava hakupää voi osoittautua halvemmaksi ja helpommaksi massavalmistaa kuin lasersäteen seuraaja.

Niin, en tiedä, miten halvaksi sen saisi. NLAW:n ohjausmetodi tuntuu jotenkin simppeleimmältä mahdolliselta, mutta sitten taas tavallaan se ei sitä ole, koska ohjuksen pitää mitata jollakin vatupassien ja kiihtyvyyssensorien kaltaisilla metodeilla ampujan ennen laukaisua suorittama maalin seuranta ja silti ohjus voi mennä ohi, jos seuranta on tehty puolihuolimattomasti tai maalin liike muuttuu. Näitä simppeleitä bang-bang-tyyppisesti ohjautuvia laserpommeja kuitenkin taas tehtiin jo Vietnamin sodan aikana, joten sen luulisi olevan edullinen ohjaustapa, kun se on sieltä vanhimmasta päästä.

Hydra 70 -rakettiinhan on se ohjauspaketti, jolla ohjus muuttuu lasersäteenseuraajaksi. Hinta kuulemma 20 000 dollaria, eli turhan lähellä NLAW:ia. Toisaalta Hydrassa taitaa olla suuremmat kiihtyvyydet kuin kevyen kertasingon onteloraketissa. Uskoisin myös, että kuvantava hakupää olisi vaativampi saada kestämään onteloraketin lähtökiihdytys kuin simppeli lasersäteenseuraajasensori. Toki kuvantavalla hakupäällä (esim. Spike-SR) saadaan sitten se top-attack-kyky ja fire-and-forget.

Ja kyllä, ajattelin juurikin sellaista "KES steroideilla" -tyyppistä versiota jokaisen taistelijan aseeksi. Jos hinta olisi vaikkapa alle kymppitonnin, niin se voisi olla siedettävä? Tällöin aseen tehokas kantama kasvaisi, kun ennakon ottamisen ja etäisyydenarvioinnin merkitys poistuisi, ja osumatodennäköisyys kasvaisi. Toki lasersäteenseuraajassa on sitten se, että kuinka pieneen aseeseen se kannattaa toteuttaa. M72, AT-4, APILAS?
 
Asiaa sivumennen sivuten, niin CG sai tuossa taannoin laser säteeseen hakeutuvan ammuksen. Tarkoitus lienee mahdollistaa pesäkkeiden tuhoamisen normaalin käyttöetäisyyden ulkopuolelta, mutta veikkaan sen myös tehoavan ajoneuvoihin.
Niinpä näköjään saikin. Ainoa viite hintaan mitä löysin oli epämääräinen lausahdus, että halvempi kuin $170000 Javelin. Wikipedian hintatieto perustuu 2018 viittaukseen joten ei kata tätä uutta ammusta.
Niin, en tiedä, miten halvaksi sen saisi. NLAW:n ohjausmetodi tuntuu jotenkin simppeleimmältä mahdolliselta, mutta sitten taas tavallaan se ei sitä ole, koska ohjuksen pitää mitata jollakin vatupassien ja kiihtyvyyssensorien kaltaisilla metodeilla ampujan ennen laukaisua suorittama maalin seuranta ja silti ohjus voi mennä ohi, jos seuranta on tehty puolihuolimattomasti tai maalin liike muuttuu. Näitä simppeleitä bang-bang-tyyppisesti ohjautuvia laserpommeja kuitenkin taas tehtiin jo Vietnamin sodan aikana, joten sen luulisi olevan edullinen ohjaustapa, kun se on sieltä vanhimmasta päästä.
Gyroskoopit ja kiihtyvyysmittarit ovat nykyään joka kännykästä löytyvää peruselektroniikkaa. Niin toki minikokoiset kamerakennot ja infrapuna-anturit myös. Ne halvimmat toki tulevat Kiinasta, joten ratkaisujen suhteellinen hintaero riippuu pitkälti siitä mitä aseen valmistajamaassa tehdään edullisimmin. Vietnamissa muuten pudoteltiin myös kuvantavalla hakupäällä varustettuja liitopommeja. Muutenkin uudet ratkaisut tapaavat syrjäyttää vanhat erityisesti hinnan avulla, joten tuskin ratkaisun ikä ainakaan ratkaisevasti korreloi hinnan kanssa.
Hydra 70 -rakettiinhan on se ohjauspaketti, jolla ohjus muuttuu lasersäteenseuraajaksi. Hinta kuulemma 20 000 dollaria, eli turhan lähellä NLAW:ia. Toisaalta Hydrassa taitaa olla suuremmat kiihtyvyydet kuin kevyen kertasingon onteloraketissa. Uskoisin myös, että kuvantava hakupää olisi vaativampi saada kestämään onteloraketin lähtökiihdytys kuin simppeli lasersäteenseuraajasensori. Toki kuvantavalla hakupäällä (esim. Spike-SR) saadaan sitten se top-attack-kyky ja fire-and-forget.
Oli sensori mikä hyvänsä niin se prosessointipiirilevy siellä on joka tapauksessa, joka pitää saada kestämään se kiihdytys. Siihenkin on ratkaisumallit jo olemassa kalliimmissa aseissa, se miten halvalla ne voidaan toteuttaa on toki avoin kysymys. Top attack on saatu toimimaan myös säteenseuraajalla (esim. TOW-2B), mutta f'n'f ei tietenkään toteudu valaisulaitetta käyttävässä mallissa.
Ja kyllä, ajattelin juurikin sellaista "KES steroideilla" -tyyppistä versiota jokaisen taistelijan aseeksi. Jos hinta olisi vaikkapa alle kymppitonnin, niin se voisi olla siedettävä? Tällöin aseen tehokas kantama kasvaisi, kun ennakon ottamisen ja etäisyydenarvioinnin merkitys poistuisi, ja osumatodennäköisyys kasvaisi. Toki lasersäteenseuraajassa on sitten se, että kuinka pieneen aseeseen se kannattaa toteuttaa. M72, AT-4, APILAS?
Tuo @SJ mainitsema CG:n laserhakeutuva ammus olisi ilmeisesti mahdollista saada AT-4:ään pakattunakin. Semiaktiivinen toki vaatii vielä erillisen valaisulaitteen, CG:iin kiinnitettävä sellainen on ilmeisesti kehitetty ammuksen ohessa ja mikä tahansa NATO-standardien mukainen valaisulaite toiminee.

Kaiken kaikkiaan sanoisin, että taisit @Huhta olla jäljillä tuossa ajatuksessa. Kehitystä tapahtuu koko ajan kevyttä ja edullista ohjautuvaa asetta kohti. Milloin sellainen korvaa kessin on sitten ihan oma arvoituksensa.
 
Oli sensori mikä hyvänsä niin se prosessointipiirilevy siellä on joka tapauksessa, joka pitää saada kestämään se kiihdytys. Siihenkin on ratkaisumallit jo olemassa kalliimmissa aseissa, se miten halvalla ne voidaan toteuttaa on toki avoin kysymys. Top attack on saatu toimimaan myös säteenseuraajalla (esim. TOW-2B), mutta f'n'f ei tietenkään toteudu valaisulaitetta käyttävässä mallissa.

Toki, ja NLAW:lla myös. Mutta taistelukärki pitää silloin suunnata alaspäin eikä se voi olla "normaaliasennossa" kohti ohjuksen kärkeä, jolloin ohjuksen kokoa/painoa joudutaan kasvattamaan (vrt. NLAW:n paksu etupää) ellei tyydytä heikompaan läpäisyyn.
 
Täydennän vielä edelliseen, että sytytinratkaisu on oletettavasti kalliimpi ja epäluotettavampi maalin ylilentävällä aseella verrattuna tyypilliseen kessiin ja iskusytyttimeen. Eli sikälikään se maalin yli lentäminen ei ehkä ole hyvä ratkaisu jokamiehen pst-aseessa.

Tuo @SJ mainitsema CG:n laserhakeutuva ammus olisi ilmeisesti mahdollista saada AT-4:ään pakattunakin. Semiaktiivinen toki vaatii vielä erillisen valaisulaitteen, CG:iin kiinnitettävä sellainen on ilmeisesti kehitetty ammuksen ohessa ja mikä tahansa NATO-standardien mukainen valaisulaite toiminee.

Kaiken kaikkiaan sanoisin, että taisit @Huhta olla jäljillä tuossa ajatuksessa. Kehitystä tapahtuu koko ajan kevyttä ja edullista ohjautuvaa asetta kohti. Milloin sellainen korvaa kessin on sitten ihan oma arvoituksensa.

Kiitos tunnustuksesta, harvemmin olen. :D

Jos hinta on oikea tai sitä saadaan tulevaisuudessa oikeammaksi, niin ehkä tuollaiselle käyttöä löytyisi. Tosin voi olla, että aktiivisuojajärjestelmät ehtivät edelle ja joudutaan kehittämään jotakin, ah niin ihanan, kallista.
 
Tuohon laser-säteen seurantaan liittyen, miten laser toimisi esimerkiksi savussa, lumisateessa tai sumussa? Kuinka luotettavasti laserin saa osoittamaan maaliin ilman, että säde osuu heinikkoon, johonkin oksaan tai puun runkoon matkan varrella, erityisesti jos maali on liikkuva? Lähinnä vaan sitä, että toimisiko laser luotettavasti tuollaisessa lyhyen matkan aseessa (=ampujalla kiire) meidän olosuhteissa.
 
Tuohon laser-säteen seurantaan liittyen, miten laser toimisi esimerkiksi savussa, lumisateessa tai sumussa?
Teho laskee, ei muuta. Säde menee läpi.

Lähinnä vaan sitä, että toimisiko laser luotettavasti tuollaisessa lyhyen matkan aseessa (=ampujalla kiire) meidän olosuhteissa.

Jos täplän saa osumaan niin satunnaiset heijastukset eivät haittaa. Hakupää hakee sitä vahvinta heijastusta. Ongelma tulee jos laser energia "imeytyy" kohteeseen ja heijastusta ei saada aikaan.
 
Haetaanko tässä laser beam rider -ohjusta vai maalista heijastuvaan laseriin hakeutuvaa? Näissähän on eroa laserin tehon, havaittavuuden, häirittävyyden, hakupään sijainnin jne kannalta.

Kuinka pahasti kova KES "potkaisee" ammuttaessa? Mitä enemmän, sitä kauemmin tähtäinkuvan hakeminen uudelleen kestää ja sitä kauemmaksi raketti (ohjus) ehtii ennenkuin sitä voidaan alkaa ohjaamaan kohti maalia.
 
Back
Top