Itsekin olen ihmetellyt samaa. Savotan suunnittelijalta sitä joskus kysyin, ja olivat nimenneet sen puukkotaskuksi.
Panssarintorjunta
- Viestiketjun aloittaja Second
- Aloitus PVM
KES ei potkaise pahasti, lähinnä ongelmaksi voisi tulla kaikki ympäristöstä pölähtävä tavara kun sellaisella päästää sekä desibelit voi laittaa ampujan nupin hetkeksi pyörälle, varsinkin jos on sopiva äänenkimmoke lähellä.
mechanicus
Kenraali
Kuvantavalla hakupäällä tarkoitetaan kuvan muuttamista digitaaliseksi ja hakeutumista algoritmien perusteella haluttuun kohteeseen. Tällaista ei Vietnamissa käytetty. Analogisella videosignaalilla ohjautuvia on käytetty.
Viimeksi muokattu:
Tömps. Takavaara-alue on iso, mutta itse tärähdys melko olematon.
Tässä pätkässä näkyy hyvin kohdassa 1:26
J0h1F
Ylipäällikkö
TOW ei kuitenkaan ole säteenseuraaja, vaan lankaohjattu, jossa ohjausyksikkö on ampumalaitteessa. Säteenseuraajassa ohjauselektroniikan pitää olla ohjuksessa sädesensoreineen, ja maalinvalaisuun hakeutuvassa pitää olla elektro-optinen kuvantava valaisulaitteen taajuudella toimiva hakupää.
Jauhetaan semantiikkaa joo, joten mitä tuo valaisuun hakeutuva tuossa tekee? Sehän on vielä vähemmän säteenseuraaja kuin SACLOS, kun ohjuksen ei tarvitse edes käväistä tähtäyslinjalla osuakseen. TOW taas nimenomaan lentää tähtäyslinjaa pitkin, okei no käskettynä eikä sädettä seuraten mutta taistelukärjen toiminnan, mistä oli puhe, kannalta ei ole mitään eroa sillä, pysyykö ohjus tähtäyslinjalla seuraamalla jotain sädettä vai järjestelmän lähettämiä käskyjä noudattamalla.
J0h1F
Ylipäällikkö
No sikäli on, että ohjauselektroniikan täytyy tietää, ohjataanko nyt OTA- (TOW 2B) vai DA-ohjusta (TOW 2A), jotta ampujan ei tarvitse tähdätä sen metrin yli maalin, vaan tähtäyksen voi tehdä suoraan maaliin ohjustyypistä riippumatta. Säteenseuraajassa sen ohjauselektroniikan pitää olla rakennettuna ohjukseen sisään, TOW-tyyppisessä ohjuksen lähettämää herätettä seuraavassa taas ampumalaitteesta/ohjausyksiköstä pitää olla sopiva asetus valittuna, tai ohjuksen pitää kyetä välittämään se valinta automaattisesti ohjausyksikköön.
Ei se säteenseuraajaohjus pysty seuraamaan sädettä jos lentää metrin kaksi sen ulkopuolella. Eli ihan sama äly pitää olla senkin ampumalaitteessa. Ja pointti oli edelleen vain se että OTA-panos on saatu toimimaan myös sädelinjaa pitkin lentävällä ohjuksella. Kuvittelitko että se olisi onnistunut vain käsiä heiluttelemalla ihan ilman työtä ja säätöä laitteisiin?
J0h1F
Ylipäällikkö
Mutta nimenomaan TOW-2B ei ole säteenseuraaja, vaan ampumalaite havainnoi ohjuksen perässä olevaa infrapunamajakkaa, jonka avulla se kuparikaapelilla lähettää ohjauskäskyjä ohjukselle.
Olympiakasarmi
Kenraali
TOW-2B RF-mallissa kuparikaapeli on korvattu radiolinkillä.
No on tullut selväksi joo. Mutta enpä tajunnut sun mieliksi n..sia pilkkua paksuksi tarkan termin hakemisella kun sillä ei ole paskankaan väliä sen taistelukärjen, mistä oli puhe, osalta että millä menetelmällä se ohjus sille ohjauslinjalle eli säteelle hakeutuu.
J0h1F
Ylipäällikkö
Noh, nimenomaan kun mietitään OTA-kärkistä ohjusta, niin sillä on väliä ohjausohjelmiston toiminnan kannalta. TOW:n tapaista ohjausta käytettäessä ohjausyksikkö voi laskea ohjuksen infrapunamajakalle ajan funktiona pienenevän kulmaeron (tai kaksiulotteisesti tarkasteltuna etäisyyden) tähtäyspisteeseen tähtäyspisteenn yläpuolelle, jolloin saavutetaan se ohjuksen lentonopeuteen suhteuttamalla lentorata, joka lentää sen metrin (tai muun halutun etäisyyden) tähtäyslinjan yläpuolella. Se, miten se pitäisi säteenseuraajassa toteuttaa, on sitten eri juttu, jos se on mahdollistakaan.
Täysin samalla tavalla. Noissa kahdessa on täysin sama lentoradan geometria. Kumpikin pyrkii pitämään ohjuksen tähtäyslaitteesta lähtevällä yksittäisellä suoralla viivalla eli säteellä mittaamalla ohjuksen poikkeamaa tuolta linjalta ja kääntämällä sitä poikkeamaa korjaavaan suuntaan. SACLOS kuten TOW ampumalaite mittaa, kuten kuvasit, ohjuksen suuntiman eroa haluttuun suuntimaan ja lähettää ohjukselle lentorataa korjaavia käskyjä. Säteenseuraajassa tähtäyslaite lähettää jonkinlaista sädettä, jonka ominaisuuksista ohjus mittaa missä suunnassa säteen keskilinjasta on ja kääntyy siihen suuntaan. Tutkasäteen tapauksessa ohjuksen evien kärjissä on antennit, joiden vastaanottaman signaalin voimakkuuksien erosta ohjus päättelee mihin suuntaan sen pitää korjata suuntaansa. Tuo vaatii toimiakseen varsin kapean keilan, jotta evien välimatka riittää havaittavan voimakkuuseron saamiseen. Lasersäteen seuraaja on monimutkaisempi, mikä tahansa laserkynä ei riitä vaan säteen täytyy olla eri tavalla moduloitu eri puolilla tähtäyslinjaa, jotta ohjus pystyy tunnistamaan millä puolella sädettä on ja mihin sen siis täytyy kääntyä pysyäkseen tähtäyslinjalla tai sen lähellä. Sama teoria, ero on siinä miten sijaintivirhe mitataan ja missä osassa ohjausliikkeet lasketaan.
Eli kyllä, säteenseuraajan ampumalaitteen täytyy kyetä ohjaamaan sädettä erillään tähtäyspisteestä, jotta OTA toimii. Mutta saadaanpahan toimimaan kuitenkin.
Huhta
Greatest Leader
Spiken ampuja voi ohjata ohjusta laukaisun jälkeen (kaapelin pituuden / radiolinkin rajoissa) eikä ohjusta tarvitse lukita maaliin ennen laukaisua. Käsittääkseni Javelin taas on pakko lukita maaliin ennen laukaisua eikä ampujalla ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa ohjuksen lentoon laukaisun jälkeen.
Eli jos olen oikeassa Javelinin kyvyistä, niin Javelinilla pitää saada lukitus maaliin ennen ampumista, mikä voi olla haastavaa, jos maali säteilee tuhannen auringon voimalla. Samoin osumakohdan valinta on algoritmeilla toimittaessa epäilemättä kaavamaisempaa ja rajoitetumpaa kuin Spikella, jota ampuja voi viedä loppuun asti vaunun heikkoihin kohtiin.
Lisäys: Huom! Toverin käyttämä "epäilen" omaa kaksoismerkityksen (suspect vs. doubt). Eli Spikea vastaan ei toimi, mutta uskooko Toveri sen toimivan Javelinia vastaan? Vai uskooko hän, ettei se toimi edes Javelinia vastaan?
Viimeksi muokattu:
@Huhta tuossa yllä on maininnut yhden ominaisuuden joka erottaa Javelinin ja Spiken, mutta koska twiitissä mainitaan "infrared jamming system" eli infrapunahäirintäjärjestelmä, tarkemmin siis lämpösäteilyä tuottava laitteisto (MWIR tai LWIR aallonpituuksilla) on Spikessä vielä yksi merkittävä ero eli tuplahakupää. Sekä ampumalaitteessa että ohjuksessa on lämpökameran (MWIR tai LWIR aallonpituus) lisäksi päiväkamera (CCD).
J0h1F
Ylipäällikkö
Tuskin mitään merkittävää, ohjusten rakenne on kuitenkin varsin samanlainen (vaikka Spikessä onkin moottori pääpanoksen edessä ja Javelinissa taas pääpanos on moottorin edessä). Ja niinhän Toveri sanoi epäilevänsäkin sen toimivuutta (=tuskin toimii).
Spike:
Javelin:
Mutta minusta tuntuu, että noissa kehikoissa langetaan nyt vähän "höhö tyhmät ryssät eivät tajua, että se ei toimi" -ajatteluun ja siihen, että ne olisivat Javelinia (tai Spikeä) vastaan suunniteltuja. Ne ovat kovasti jykevämmän oloisia kuin pelkkää RPG-suojaa varten olevat kehikot vaunujen sivuilla. Katsokaapas tätä kuvaa:
Näitä kuvia, joissa tuon kehikon päälle on asetettu hiekkasäkkejä, on näkynyt paljon muitakin. Kehikon tarkoituksena lienee siis vain olla teline noille hiekkasäkeille - oletan, että venäläiset ovat laskeskelleet kehikon päällä olevien hiekkasäkkien suojaavan joltain ampumatarvikkeilta, kuten esimerkiksi M26-rakettien M77- ja M85-tytärammuksilta ja muilta pieniltä ilmasta tulevilta ontelopanoksilta, tai ehkä Bonukselta.
Puolallahan on ainakin kuorma-ammusraketteja pääasiallisena raketinheittimistönsä ampumatarvikkeena.
Huhta
Greatest Leader
Onko muuten tietoa tai arveluita, kuinka laajasti Venäjä on noita tilapäispanssarointeja vaunuihinsa asentanut? Kaikkialla valtakunnassa? Kaikkialla länsirajalla? Ukrainan rajalla? (Oletan, että eri harjoituksista olevien twiittien ja kuvien perusteella voisi saada jonkinlaista kuvaa asiasta, jos perehtyisi kunnolla.)
Yleensähän tällaisia viritelmiä näkee sodan kynnyksellä ja sodassa, ei niinkään rauhanaikana. Siinä mielessä hivenen huolestuttavaa, etenkin jos näitä tehdään laajassa mittakaavassa.
Yleensähän tällaisia viritelmiä näkee sodan kynnyksellä ja sodassa, ei niinkään rauhanaikana. Siinä mielessä hivenen huolestuttavaa, etenkin jos näitä tehdään laajassa mittakaavassa.
Tuo IR säteilijä taitaa olla bonus ammuksia vastaan. Se näet jättää huomioimatta maalit jotka ovat liian kuumia, eli oletettavasti tulessa.
Vaunun profiili ja havaittavuus ainakin kasvaa. Aiheuttaako näkyvyysongelmia esim. komentajalle? Estääkö mahdollisen RWS:n käytön?
Hiekkasäkit ovat sen verran alttiita kevyellekin kuritukselle, etten uskoisi niiden olevan kovin iso game changer. Ideanahan ad-hoc -lisäpanssarointi on aivan helvetin vanha.
IR-säteilijän osalta toimivuus lienee niin ikään kysymysmerkki, skeptinen tosin olen tämänkin suhteen. Bonuskin sisältää useamman erilaisen sensorin/sensorityypin, joten uskon (ja toivon) ettei ko. vehjettä hämätä millään koksipöntöillä, joiden kestävyys tositilanteessa on niin ikään vähintäänkin kyseenalainen.
Hiekkasäkit ovat sen verran alttiita kevyellekin kuritukselle, etten uskoisi niiden olevan kovin iso game changer. Ideanahan ad-hoc -lisäpanssarointi on aivan helvetin vanha.
IR-säteilijän osalta toimivuus lienee niin ikään kysymysmerkki, skeptinen tosin olen tämänkin suhteen. Bonuskin sisältää useamman erilaisen sensorin/sensorityypin, joten uskon (ja toivon) ettei ko. vehjettä hämätä millään koksipöntöillä, joiden kestävyys tositilanteessa on niin ikään vähintäänkin kyseenalainen.