Panssarintorjunta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Second
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
NLAW läpäisee yli 500mm RHA-terästä ja ei tuollainen rautahäkkyrä juuri ongelmia tuota jos tst-kärjen ja materiaalin väliin jää edes 0,5 m. Ihan kuparisuihkun edessä ei voi olla mitään esteitä että metallisuihku pääsee syntymään, mutta puhutaan varmaan parista kymmenestä sentistä tai alle. Tuo on niin harva että ontelosuihkulta tai efp-projektiililtä paljon suojaa muutenkaan.

Ainoa mikä tuossa kattohäkkyrässä on, on se että se NLAW saattaa osua siihen ja sitten laukeaa (tai jää suutariksi) liian aikaisin. Mutta kaipa ampuja voi välttää tämän tähtäämällä häkkyrää.
 
Ainoa mikä tuossa kattohäkkyrässä on, on se että se NLAW saattaa osua siihen ja sitten laukeaa (tai jää suutariksi) liian aikaisin. Mutta kaipa ampuja voi välttää tämän tähtäämällä häkkyrää.
NLAW on siitä hyvä että ampuja tosiaan määrää sen mihin sen tähtäimen nuolen asettaa. Ei liene vaikutusta jos se on 1-1,5 metriä panssarin yläpuolella?

Voihan tuossa olla ideaakin, mene ja tiedä! En kyllä yleensä usko helppo, halpa & nopea ratkaisuihin noissa...
 
NLAW on siitä hyvä että ampuja tosiaan määrää sen mihin sen tähtäimen nuolen asettaa. Ei liene vaikutusta jos se on 1-1,5 metriä panssarin yläpuolella?

Voihan tuossa olla ideaakin, mene ja tiedä! En kyllä yleensä usko helppo, halpa & nopea ratkaisuihin noissa...

En voi tietää toimiiko homma. Itseasiassa tuollainen häkki saattaa jopa olla jotakin mitä ruotsalainen insinööri ei tullut ajatelleeksi.
 
En voi tietää toimiiko homma. Itseasiassa tuollainen häkki saattaa jopa olla jotakin mitä ruotsalainen insinööri ei tullut ajatelleeksi.
Tässä taktisessa demossa näkyy kuinka NLAW lentää n. 2 m torninpinnan yläpuolella, jos verrataan T-72 profiilia maasta lähtien. T-72 korkeus on nopeasti katsottuna 2,23 metriä, eli ainakin 1,5-2m korkeammalla menee ohjus kuitenkin. Näinköhän tuo häkkyrän korkeus riittää? En oikein usko että tuo kehikko toimii kovin hyvin tuossa.
 
Tässä taktisessa demossa näkyy kuinka NLAW lentää n. 2 m torninpinnan yläpuolella, jos verrataan T-72 profiilia maasta lähtien. T-72 korkeus on nopeasti katsottuna 2,23 metriä, eli ainakin 1,5-2m korkeammalla menee ohjus kuitenkin. Näinköhän tuo häkkyrän korkeus riittää? En oikein usko että tuo kehikko toimii kovin hyvin tuossa.
Juu, ei riitä kehikko. Muistin väärin sen etäisyyden millä se lentää.
 
En voi tietää toimiiko homma. Itseasiassa tuollainen häkki saattaa jopa olla jotakin mitä ruotsalainen insinööri ei tullut ajatelleeksi.

Vain ryssä ottaisi tuollaisia värkkejä käyttöön.
Mitään uutta tuo ei ole, improvisoitu on siellä ennenkin...




T34.JPGT-34-85_235_berlin.jpg
 
Vain ryssä ottaisi tuollaisia värkkejä käyttöön.
Mitään uutta tuo ei ole, improvisoitu on siellä ennenkin...

Saksa käytti samankaltaisia
iu
 
Katos vaan, mistähän tuossa verkossa on kysymys? Keulan vohvelipinnoite eli zimmerit esti miinojen magneettikiinnityksen, ja skurtzen sivuhelmat olivat pst-kiväärejä vastaan. Verkkoa en ole aiemmin nähnytkään.

Briteillä ja amerikkalaisilla oli omat jv:n pst-aseet (PIAT ja bazooka ainakin). Ehkä niitä vastaan?
 
Venäläisten verkko on saattanut olla tarkoitettu lähinnä Panzerfaustia vastaan (Panzerfaust 30:n, joita oli Suomellakin, lähtönopeus oli vaatimaton 30 m/s (108 km/h).
Mielenkiintoinen kommentti, mitähän tämä nyt tarkoittaa. Onko 4000 paljon vai vähän?

Many Panzerfäuste were sold to Finland, which urgently needed them, as the Finnish forces did not have enough anti-tank weapons that could penetrate heavily armored Soviet tanks like the T-34and IS-2. The Finnish experience with the weapon and its adaptability to Finnish needs was mixed, and only 4,000 of 25,000 Panzerfäuste delivered were expended in combat.
 
Suomenkielinen wiki kertoo lisää neutraaliin sävyyn:


Suomen käytössä oli kesällä 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksentorjunnassa panssarinyrkistä useimmiten tyyppi 30, jonka läpäisykyky suorassa kulmassa oli noin 200 mm ja kantama vain noin 30 metriä. Ase siis piti laukaista huomattavan läheltä.

Kesän 1944 aikana oli panssarinyrkkien kulutus 3 900 kpl. Sodan päättyessä jäi varastoon 21 912 kpl, joka on noin 5,6-kertainen kesän 1944 kulutukseen verrattuna.
 
Katos vaan, mistähän tuossa verkossa on kysymys? Keulan vohvelipinnoite eli zimmerit esti miinojen magneettikiinnityksen, ja skurtzen sivuhelmat olivat pst-kiväärejä vastaan. Verkkoa en ole aiemmin nähnytkään.
Lukemani perusteella myös verkot olivat PST-kiväärejä vastaan. Pienikin osuma riitti kääntämään kiväärin ammusta vinoon, jolloin läpäisy ei enää riittänyt vaunun kyljen läpäisyyn. Verkko oli kevyempi kuin levyt ja varmaankin kulutti myös vähemmän raaka-aineita.
 
Monien kannattaisi lukea tuo ja esim:

Azerbaidzanin/Turkin Nagorno-Karabakhiin kohdistaman agression jälkeen olen odottanutkin, että milloin ilmeistyy jotain nyt venäläisten esittämän kaltaista yläsuojaa. Venäläiset ovat hyvin suurella todennäköisyydellä testanneet rakenteen ja todenneet sen hyödylliseksi.

Tuollaisesta rakenteesta on myös haittaa. Saattaa haitata 12.7 mm kk:n käyttöä ja tekee muuten matalasta vaunusta helpommin havaittavan.
 
Tuollaisesta rakenteesta on myös haittaa. Saattaa haitata 12.7 mm kk:n käyttöä ja tekee muuten matalasta vaunusta helpommin havaittavan

Ei taida olla enää "saattaa", tai ainakin olin lukevinani jossakin että tuo rakennelma estää kyseisen konekiväärin käytön kokonaan.
 
Mitäköhän NLAW tykkäisi vastaavasta viritelmästä, jossa verhot vertikaalisti? Saisiko ohjuksen lentämään ohjelmistopäivityksellä esim. 5 metriä vaunun yläpuolelta?
5 metrin päästä ontelo ei olisi enää tehokas.

Kysehän on tasan siitä, mihin ampuja ohjuksen tähtää. NLAW:ssa ei ylipäätään pitäisi tulla tuon kanssa mitään ongelmaa, koska ohjushan ei tule alaspäin, vaan vain räjähtää alaspäin.

Enemmän olisin huolissani venäläisten uusista hard-kill -järjestelmistä, ainakin yhdestä, jonka olen videolla nähnyt. Se siis laukaisee katolla olevista laukaisimista pienen viuhkapanoksen tapaan toimivan kranaatin, joka räjähtää kohti tulevaa ohjusta vastaan.
 
Back
Top