Panssarintorjunta

[Mikfin70]

Mikä sitten on suljettu tila? Kessillä ei ehkä voi ampua kaivosta mutta muistaakseni tuliaseman kyllä saattoi perustaa jo kohtuullisen kokoiseen yksiöön, tai olohuoneeseen.Olikohan tilavaade 40 m3? Eli noin 15 m2 kokoinen huonetila riittää. Etenkin jos siinä oli ovi, tai ikkuna jonka kautta paine tasaantui muihin tiloihin.

Hieman kuumottava kokemus tuo voi tietty olla, jos tilan koko on siinä rajoilla.

Joskus opetettiin laittamaan vaaterekki taakse vaimentamaan takapainetta, mutta epäilen että lieskat saattaisivat sytyttää ne vaatteet

 

[headspace]

Mikä sitten on suljettu tila? Kessillä ei ehkä voi ampua kaivosta mutta muistaakseni tuliaseman kyllä saattoi perustaa jo kohtuullisen kokoiseen yksiöön, tai olohuoneeseen.Olikohan tilavaade 40 m3? Eli noin 15 m2 kokoinen huonetila riittää. Etenkin jos siinä oli ovi, tai ikkuna jonka kautta paine tasaantui muihin tiloihin.

Hieman kuumottava kokemus tuo voi tietty olla, jos tilan koko on siinä rajoilla.

Jos kertasingon takana on seinä alle 5m etäisyydellä, purkautuva paine voi heijastua takaisin ampujaan vaarallisella voimalla. Ensisijaisesti siis vaaran aiheuttaa suoraan takaisin heijastuva paine, sen jälkeen toissijaiset heijastukset (esim. matala katto tai sivulla olevat seinät). Eli kyllä siihen ihan syynsä on miksi useat valmistajat ovat kehittäneet tapoja takavaara-alueen pienentämiseksi, oli siinä sitten käytetty erillistä ulosheittopanosta tai sitten vastamassaa kuten suolavettä.

Kuvassa https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c5/M72A2_LAW_1969.jpg näkyy hyvin esimerkki siitä, miten kertasinkoa voi käyttää myös taistelukentän siivoamiseen...

 

[Mazikaze]

Joskus opetettiin laittamaan vaaterekki taakse vaimentamaan takapainetta, mutta epäilen että lieskat saattaisivat sytyttää ne vaatteet

Lähdetään nyt ihan ensi alkuun siitä, että jos asunnossa on tarve käyttää minkäänlaista panssarintorjuntaa, ei sitä kannata näyttää äidille tai tyttöystävälle eikä heidän omaisuuttaan kannata siellä säilyttää. Tämä siis täysin riippumatta takapaineen suuruudesta tai muistakaan torjuntavälineen teknisistä ratkaisuista...

 

[Kyylä]

Jos kertasingon takana on seinä alle 5m etäisyydellä, purkautuva paine voi heijastua takaisin ampujaan vaarallisella voimalla. Ensisijaisesti siis vaaran aiheuttaa suoraan takaisin heijastuva paine, sen jälkeen toissijaiset heijastukset (esim. matala katto tai sivulla olevat seinät). Eli kyllä siihen ihan syynsä on miksi useat valmistajat ovat kehittäneet tapoja takavaara-alueen pienentämiseksi, oli siinä sitten käytetty erillistä ulosheittopanosta tai sitten vastamassaa kuten suolavettä.

Kuvassa https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c5/M72A2_LAW_1969.jpg näkyy hyvin esimerkki siitä, miten kertasinkoa voi käyttää myös taistelukentän siivoamiseen...

Tarkkana pitää varmasti olla. Kunhan kiinnitin huomiota siihen, että suljetuista tiloista ampuminenkin on tietyin ehdoin mahdollista, kunhan ymmärtää mitä tekee.

Kaiki tietysti vaikuttaa: tilan koko ja muoto, sekä esimerkiksi ampumakulma. Isostakaan huoneesta ei voi ampua alakulmille, koska katto on liian lähellä jne.

 

[Kustaanmiekka]

Niin, sitä minä just pähkäilinki, että jos tarpeeksi korkea "katiska" katolla, niin miten käyneen.

Wikipedian mukaan NLAW:n ohjus lentää noin metrin kohteen yläpuolella. Eli jos häkkyrä on tarpeeksi korkea ja jos sen sivuillakin on jotain metallitankoja, niin voi hyvinkin olla, että ohjus osuu niihin. Mutta kykeneekö ammus siltikin räjähtämään alaspäin tarpeeksi tehokkaasti vaiko ei?

NLAWssa ohjukset voidaan määritellä osumaan myös tähtäyksen mukaan (direct attact) vaikkapa kyljestä sisään.
Mutta wikipedian mukaan tämä olisi vain panssaroimattomia maaleja vastaan.
Onkohan mukamas noin, että NLAWlla ei kannattaisi yrittää raskaiden vaunujen kyljistä sisään? Hiukan epäilen tätä.

NLAW-lähipanssarintorjuntaohjus – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

Inertiaohjaus ottaa lentoradan noin metrin tähtäyslinjan yläpuolelta ja pitää ohjuksen sillä aina kohteeseen asti.

Ohjuksen saapuessa kohteeseen sen toisistaan riippumattomat optinen ja magneettinen sensori tunnistavat kohteen ja räjäyttävät kohtisuoraan alaspäin suunnatun ontelolatauksen. Kahden sensorin menetelmä vaikeuttaa ohjuksen häirintää kohteen omasuojajärjestelmillä.

Huolimatta alkuperäisten kahden ontelolatauksen vähentämisestä yhteen kustannus- ja painosyistä, valmistaja lupaa ontelopanoksen läpäisevän kaikki kattopanssaroinnit, myös reaktiivipanssarilla suojatut. Toimintatapansa ansiosta aseella voidaan tuhota myös esteen takana oleva kohde.

Panssaroimattomia maaleja varten on ohjus mahdollista kytkeä ylilentotilasta (overfly top attack) kohti ammuttavaksi (direct attack), jolloin sytytinmekanismin sensorit ohittuvat ja ohjus lentää suoraan tähtäyslinjaa, taistelukärjen ontelolatauksen räjähtäessä osumasta pienellä hidastuksella.

 

[SJ]

Onkohan mukamas noin, että NLAWlla ei kannattaisi yrittää raskaiden vaunujen kyljistä sisään? Hiukan epäilen tätä.

Tuossa sinun lisäämässä wiki quotessahan se on: Ei kannata, kun se taistelukärki on suunnattu alaspäin.

 

[Kustaanmiekka]

Tuossa sinun lisäämässä wiki quotessahan se on: Ei kannata, kun se taistelukärki on suunnattu alaspäin.

Joo kyllä se näin on.
SAABin sivuilla vielä kerrotaan tuosta directly attack -moodista näin: In DA mode, NLAW can be used against soft targets like trucks, buses, cars and helicopters.

NLAW | Saab

NLAW eliminates even the most advanced tanks. It is best-in-class for dismounted light forces that operate in all environments, including built-up areas.

www.saab.com

Katselin Youtubesta muutamia NLAW-videoita.
Yhdessä videossa ohjus ei iskenytkään torniin vaan rungon päälle tornin taakse. Eli tuossa tapauksessa ei tornin päällä olevista häkkyröistä olisi ollut mitään hyötyä.

Ja sitten toisessa videossa ohjus mielestäni lentää melkoisen korkealla verrattuna torniin. Mielestäni välimatka torniin on reilusti yli metrin.
Melkoiset häkkyrät saisi kyllä olla tornin päällä, että häiritsisi ohjuksen lentoa.
Noin korkeat häkkyrät paljastaisivat vaunut jo melkoisen kaukaa ja jos niistä ei olisikaan kauheasti hyötyä, niin hyödyttömiä mielestäni olisivat.
Tässä pysäytyskuva yhdestä videosta josta voi arvuutella ohjuksen lentokorkeutta.

 

[tekamölli]

Wikipedian mukaan NLAW:n ohjus lentää noin metrin kohteen yläpuolella. Eli jos häkkyrä on tarpeeksi korkea ja jos sen sivuillakin on jotain metallitankoja, niin voi hyvinkin olla, että ohjus osuu niihin. Mutta kykeneekö ammus siltikin räjähtämään alaspäin tarpeeksi tehokkaasti vaiko ei?

NLAWssa ohjukset voidaan määritellä osumaan myös tähtäyksen mukaan (direct attact) vaikkapa kyljestä sisään.
Mutta wikipedian mukaan tämä olisi vain panssaroimattomia maaleja vastaan.
Onkohan mukamas noin, että NLAWlla ei kannattaisi yrittää raskaiden vaunujen kyljistä sisään? Hiukan epäilen tätä.

NLAW-lähipanssarintorjuntaohjus – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

Inertiaohjaus ottaa lentoradan noin metrin tähtäyslinjan yläpuolelta ja pitää ohjuksen sillä aina kohteeseen asti.

Ohjuksen saapuessa kohteeseen sen toisistaan riippumattomat optinen ja magneettinen sensori tunnistavat kohteen ja räjäyttävät kohtisuoraan alaspäin suunnatun ontelolatauksen. Kahden sensorin menetelmä vaikeuttaa ohjuksen häirintää kohteen omasuojajärjestelmillä.

Huolimatta alkuperäisten kahden ontelolatauksen vähentämisestä yhteen kustannus- ja painosyistä, valmistaja lupaa ontelopanoksen läpäisevän kaikki kattopanssaroinnit, myös reaktiivipanssarilla suojatut. Toimintatapansa ansiosta aseella voidaan tuhota myös esteen takana oleva kohde.

Panssaroimattomia maaleja varten on ohjus mahdollista kytkeä ylilentotilasta (overfly top attack) kohti ammuttavaksi (direct attack), jolloin sytytinmekanismin sensorit ohittuvat ja ohjus lentää suoraan tähtäyslinjaa, taistelukärjen ontelolatauksen räjähtäessä osumasta pienellä hidastuksella.

Eli tähdätään sen mahdollisen "häkkyrän" verran ylemmäs, niin pitäisi toimia.

 

[SJ]

Eli tähdätään sen mahdollisen "häkkyrän" verran ylemmäs, niin pitäisi toimia.

Jos toimii, niin epäilemättä samalla pidennetään NLAW muulien elinikää. Meinaan että monessa tapauksessa tuollainen laukaus voidaan ampua paikasta missä laukaus tulee varoittamatta.

 

[headspace]

Kuvan lähde: https://1.bp.blogspot.com/-Ncw9BMTj...NaS66OTJLaj3-4cuPE9gCLcBGAsYHQ/s1600/NLAW.jpg

 

[headspace]

Huppista, pahoittelen isoa kuvalinkkiä... Kuvasta kuitenkin näkee NLAW:n rakenteen ja ontelon sijainnin ja suuntauksen.

 

[ak.tied]

Klipin mukaan Ukraina koeponnistanut tositoimissa uuden omavalmiste pst-ohjuksen. Sisältää videon osumasta.

“Javelins are not the only ones. Meet Stugna-P [Ukrainian anti-tank missile system]. In the video, two objects are worth noting, Stugna-P and the Ural truck” – says Oleksandr Karpyuk to the video.

According to the volunteer, the distance between the anti-tank complex and the truck of was 3,4 miles (5600 meters).

Ukrainian new anti-tank missile gets direct hit on pro-Russian rebels

Ukrainian Soldiers targeted a military truck that had been carrying Russian-backed separatists. The story was first reported by Militarnyi, which cited volunteer Oleksandr Karpyuk, who said that the Ukrainian-made anti-tank missile direct hit an enemy target 3,4 miles (5.6km) away. Volunteer...

defence-blog.com

 

[Huhta]

Joo kyllä se näin on.
SAABin sivuilla vielä kerrotaan tuosta directly attack -moodista näin: In DA mode, NLAW can be used against soft targets like trucks, buses, cars and helicopters.

NLAW | Saab

NLAW eliminates even the most advanced tanks. It is best-in-class for dismounted light forces that operate in all environments, including built-up areas.

www.saab.com

Katselin Youtubesta muutamia NLAW-videoita.
Yhdessä videossa ohjus ei iskenytkään torniin vaan rungon päälle tornin taakse. Eli tuossa tapauksessa ei tornin päällä olevista häkkyröistä olisi ollut mitään hyötyä.

Ja sitten toisessa videossa ohjus mielestäni lentää melkoisen korkealla verrattuna torniin. Mielestäni välimatka torniin on reilusti yli metrin.
Melkoiset häkkyrät saisi kyllä olla tornin päällä, että häiritsisi ohjuksen lentoa.
Noin korkeat häkkyrät paljastaisivat vaunut jo melkoisen kaukaa ja jos niistä ei olisikaan kauheasti hyötyä, niin hyödyttömiä mielestäni olisivat.
Tässä pysäytyskuva yhdestä videosta josta voi arvuutella ohjuksen lentokorkeutta.

Katso liite: 55276

T-72 on jotain 2,2 metriä korkea, joten tuosta tulkiten ohjus lentäisi 2 metriä yli. Liekö Wikipedian tieto arvaus, joka perustuu Billiin?

In the Basic Mode the missile flies 1.05 meters above the Line-Of-Sight and attacks the target from above, avoiding the heavily protected frontal arc.

Pansarvarn RBS 56 BILL

Pansarvarn RBS 56 BILL:BILL 2 Bofors has refined the Overfly Top-attack technology (OTA), already proven to be the only effective tank killing method for the future, enhanced the capability with a dual-warhead, and created new modes for different target types such as non-armoured vehicles and...

www.globalsecurity.org

 

[Huhta]

Tuossa sinun lisäämässä wiki quotessahan se on: Ei kannata, kun se taistelukärki on suunnattu alaspäin.

Samaa mieltä, ei varmastikaan raskaista vaunuista kannata. Mutta mitenköhän bemarit, BTR:t ja ällit? Niiden panssarointi on kuitenkin kyljistä melko lailla peltiä. Taistelukärjessä lienee toista kiloa jotakin modernia räjähdettä, ja se lienee ekvivalentti pariin-kolmeen kiloon TNT:tä.

En muuten tätä miettisi, mutta jos ammutaan top-attack-moodissa, niin vahinko vaunun sisällä ei välttämättä ole kummoinen. Päävaikutushan on tällöin se EFP-penetraattori. Mutta jos kylki räjähtää auki, niin tullee jonkinlainen painevaikutus ja lisäksi sekundääriprojektiileja vähintään vaunun kyljestä, ehkä sirpaleita taistelukärjestäkin (havainnekuvissa taistelukärki on kauttaaltaan kuparinvärinen, tosin liekö kuitenkaan metallia, koska tällöin minimiampumaetäisyyden pitäisi varmaan olla pidempi kuin 20 metriä, jotta NLAW-ampuja ei joutuisi vaaraan).

Helmikuussa 1940 Suomen Päämaja ilmoitti seuraavat TNT-määrät riittäviksi eri panssarivaunujen ja -ajoneuvojen tuhoamisessa:

• 2 kg oli riittävä tuhoamaan 6 tonnin panssariajoneuvot (FAI, T-38)
• 3 kg oli riittävä tuhoamaan 12 tonnin panssariajoneuvot (T-26, BT-7)
• 4 kg oli riittävä tuhoamaan 30 tonnin panssariajoneuvot (T-28).

Kasapanos – Wikipedia

fi.wikipedia.org

 

[mechanicus]

Eiköhän se kylkeen ampuminen perustu ihan siihen, että ohjus menee massallaan sisään ja taistelulataus toimii kohteen sisällä. Bemarinkin sivupanssari pysäyttää tai vähintään rikkoo ohjuksen.

 

[SJ]

Samaa mieltä, ei varmastikaan raskaista vaunuista kannata. Mutta mitenköhän bemarit, BTR:t ja ällit? Niiden panssarointi on kuitenkin kyljistä melko lailla peltiä. Taistelukärjessä lienee toista kiloa jotakin modernia räjähdettä, ja se lienee ekvivalentti pariin-kolmeen kiloon TNT:tä.

En muuten tätä miettisi, mutta jos ammutaan top-attack-moodissa, niin vahinko vaunun sisällä ei välttämättä ole kummoinen. Päävaikutushan on tällöin se EFP-penetraattori. Mutta jos kylki räjähtää auki, niin tullee jonkinlainen painevaikutus ja lisäksi sekundääriprojektiileja vähintään vaunun kyljestä, ehkä sirpaleita taistelukärjestäkin (havainnekuvissa taistelukärki on kauttaaltaan kuparinvärinen, tosin liekö kuitenkaan metallia, koska tällöin minimiampumaetäisyyden pitäisi varmaan olla pidempi kuin 20 metriä, jotta NLAW-ampuja ei joutuisi vaaraan).

En oikein usko, että saat sitä taistelukärkeä siihen vaunun kylkeä vasten siten että räjähdys kohdistuisi tehokkaasti panssariin. Se kylki kun on pääasiassa helmapeltiä ja telakoneistoa.

 

[gekados]

Ei ihan tätä päivää, mutta jotenkin palstan henkeen sopiva ratkaisu

https://twitter.com/x/status/1479731945235963906

 

[Huhta]

Ilmeisesti tuossa on sentään moottori - foorumilla se tehtäisiin polkuautoksi.

Milloin Suomessa saadaanmaastoskootterit kaikille PST-porukoille?

 

[Rannari]

Ilmeisesti tuossa on sentään moottori - foorumilla se tehtäisiin polkuautoksi.

Milloin Suomessa saadaanmaastoskootterit kaikille PST-porukoille?

Liikekannallepanossa?

 

[Huhta]

Liikekannallepanossa?

Suurin osa kai rekisteröidään nykyään traktoreiksi, joten ainakin tiedetään, mistä taloista lähteä etsimään. Mutta etukäteisharjoittelu ei ehkä siltikään olisi haitaksi.