Panssarintorjunta

Kylkimiinana SLAM laukeaa passiivi-infrapunalla (PIR). Käytännössä se siis aistii lämpösäteilyn äkillistä muutosta, joka tapahtuu, kun taustasäteilyn sijaan sensorin näkökenttään ajaa ajoneuvo. Passiivi-infrapunasensoreita käytetään yleisesti siviilisektorilla mm. hälytysjärjestelmien liiketunnistimissa. Wikipedia osaa kertoa, että PIR:n kantama on yleensä n. 10 metriä ja että parhailla sovellutuksilla päästään 30 metriin. Voi siis olla, että tässä tapauksessa tuo 8 metriä on se paikkansapitävä luku maksimikantamaksi ja tulee nimenomaan käytetystä sensorista.

Läpäisy tuossa ei tosiaan ole kummoinen. Kyljestä toimii silti kaikkeen kevyesti panssaroituun. Lisäksi T-72:n pohjassa on tiettävästi vain 20 mm terästä... eli pohjamiinana käytettäessä (laukeaa silloin magneettiherätteestä) pitäisi kyllä mennä läpi myös siitä meidän todennäköisimmästä taistelupanssarivaunu-uhasta, jos ei ole jotain myöhemmin asennettuja lisäpanssarointeja.

Hyvä uutinen on, että jos halutaan, niin SLAM:n kaltaisen miinan voi kehittää kotimaassakin. Sensoritekniikka on varsin yksinkertaista ja EFP-panoksen voi vaihtaa isompaan, jos on valmis tinkimään miinan pienestä koosta läpäisyn hyväksi.
Kirjoittelin useampi vuosi sitten tuosta SLAM:n hyödyllisyydestä foorumille. Kyseessä on fiksu konsepti ja tietyllä tavalla modernisoitu kotimaisen KP 87(entinen hyi, hyi miina) versio. Automaattisena en tuota käyttäisi, koska toimivuus ei ole täysin varma optisella sensorilla, saati maalia ei voi tunnistaa. Radiolaukaisun kyllä huolisin tuohon, joka mahdollistaisi pidemmän laukaisuetäisyyden ja useampien panosten liittämisen yhteen laukaisimeen. Tuo SLAM on todella kompaktin kokoinen ja siksi pidän siitä. Niitä voi kantaa useamman helposti mukana. Vielä kun tuosta saisi sirpaloituvan AP-version niin a`vot!

SLAM-panoksen käyttö pohjamiinana vaikuttaa hieman epäilyttävältä, koska sitä ei ole yksiselitteisesti siihen suunniteltu, kuten PM 87. SLAM:a ei ole tarpeeksi suurta kuorta suojaksi, jolla varmistetaan EFP- porkkanan muodostuminen huolimatta päällä olevasta tavarasta (lumi, maa jne.). EFP:n toiminta on herkkää jos heti panoksen päällä on jotain materiaalia, koska silloin slugin muodostus ja teho/tarkkuus kärsii.

PM 87 sensijaan on varustettu magneettisella ja seismisellä sensoreilla. Lisäksi löytyy yliajolaskuri, jolla voidaan säätää panos räjähtämään tietyn ajoneuvon kohdalla. Mitään optista sensoria ei siis tarvita.
Kuva: Pohjamiina 87 (Fin)
kp87-001.jpg
 
Kirjoittelin useampi vuosi sitten tuosta SLAM:n hyödyllisyydestä foorumille. Kyseessä on fiksu konsepti ja tietyllä tavalla modernisoitu kotimaisen KP 87(entinen hyi, hyi miina) versio. Automaattisena en tuota käyttäisi, koska toimivuus ei ole täysin varma optisella sensorilla, saati maalia ei voi tunnistaa. Radiolaukaisun kyllä huolisin tuohon, joka mahdollistaisi pidemmän laukaisuetäisyyden ja useampien panosten liittämisen yhteen laukaisimeen. Tuo SLAM on todella kompaktin kokoinen ja siksi pidän siitä. Niitä voi kantaa useamman helposti mukana. Vielä kun tuosta saisi sirpaloituvan AP-version niin a`vot!

SLAM-panoksen käyttö pohjamiinana vaikuttaa hieman epäilyttävältä, koska sitä ei ole yksiselitteisesti siihen suunniteltu, kuten PM 87. SLAM:a ei ole tarpeeksi suurta kuorta suojaksi, jolla varmistetaan EFP- porkkanan muodostuminen huolimatta päällä olevasta tavarasta (lumi, maa jne.). EFP:n toiminta on herkkää jos heti panoksen päällä on jotain materiaalia, koska silloin slugin muodostus ja teho/tarkkuus kärsii.

PM 87 sensijaan on varustettu magneettisella ja seismisellä sensoreilla. Lisäksi löytyy yliajolaskuri, jolla voidaan säätää panos räjähtämään tietyn ajoneuvon kohdalla. Mitään optista sensoria ei siis tarvita.
Kuva: Pohjamiina 87 (Fin)
kp87-001.jpg
Pohjamiinasta 87 on ulkoisesti samalle näyttävä mutta asetuksiltaan monipuolisempi malli merkinnällä 87-94. Tuo esiteltiin joskus kertauksissa mutten enää muista mitä säätöjä siihen oli tullut. Perusmalli oli vissiin enemmän on/off-tyyppinen.
 
Kirjoittelin useampi vuosi sitten tuosta SLAM:n hyödyllisyydestä foorumille. Kyseessä on fiksu konsepti ja tietyllä tavalla modernisoitu kotimaisen KP 87(entinen hyi, hyi miina) versio. Automaattisena en tuota käyttäisi, koska toimivuus ei ole täysin varma optisella sensorilla, saati maalia ei voi tunnistaa. Radiolaukaisun kyllä huolisin tuohon, joka mahdollistaisi pidemmän laukaisuetäisyyden ja useampien panosten liittämisen yhteen laukaisimeen. Tuo SLAM on todella kompaktin kokoinen ja siksi pidän siitä. Niitä voi kantaa useamman helposti mukana. Vielä kun tuosta saisi sirpaloituvan AP-version niin a`vot!

Onko tuosta PIR-sensorin toiminnan epävarmuudesta jotain lähteitä? Luulisi, että sitä on testattu ja kehitetty riittävästi, ettei ihan tuuripeliä ole, laukeaako vaiko ei.

Maalin tunnistamisella ei liene merkitystä. Toiminta-aika on lyhyt, 4 tunnista 24 tuntiin riippuen käyttäjän valitsemasta asetuksesta, minkä jälkeen miina mallista riippuen joko deaktivoituu tai itsetuhoutuu. Eli ei aiheuta ongelmia mahdolliselle omalle myöhemmälle vastahyökkäykselle. Kustannuksetkaan tuskin pakottavat jahtaamaan vain arvokkaimpia maaleja, sillä eiköhän tuollaisen vehkeen jää reippaasti alle kymppitonnin, vaikka olisikin milspecciä.

Yksityisajattelen, että kylkimiinoina käytettäessä noita voisi kenties asentaa kahden tai kolmen kappaleen sarjoissa. Sen verran etäälle toisistaan, että ensimmäisen räjähtäminen ei häiritse muita miinoja, mutta kuitenkin niin lähelle toisiaan, että esim. kuuttakymppiä kulkeva ajoneuvo ajaa useampaan miinaan yhdellä kertaan, vaikka kuljettaja painaisikin jarrua ensimmäisen räjähdyksen jälkeen.

SLAM-panoksen käyttö pohjamiinana vaikuttaa hieman epäilyttävältä, koska sitä ei ole yksiselitteisesti siihen suunniteltu, kuten PM 87. SLAM:a ei ole tarpeeksi suurta kuorta suojaksi, jolla varmistetaan EFP- porkkanan muodostuminen huolimatta päällä olevasta tavarasta (lumi, maa jne.). EFP:n toiminta on herkkää jos heti panoksen päällä on jotain materiaalia, koska silloin slugin muodostus ja teho/tarkkuus kärsii.

Niin, se on monitoimiase. Eikä sitä tosiaan sovi haudata yhtä syvälle kuin tavallista pohjamiinaa. Mutta pieni määrä jotain materiaalia sen päällä ei pitäisi olla iso ongelma.

Bottom Attack

The SLAM has abuilt-in magnetic sensor, so it can be used as a magnetic- influenced munitionagainst trucks and light armored vehicles (Figure 4-4). It can be concealed along trails and roads where targetvehicles operate and can be camouflaged with dry leaves, grass,and so forth without affecting EFP performance. Mud, gravel,water, and other debris that fill the EFP cup have minimal impacton EFP formation and effectiveness as long as the debris does notextend beyond the depth of the EFP cup. The magnetic sensor isdesigned to trigger detonation when it senses a vehicle'soverpass. For the EFP to form properly, it needs a minimum of 13centimeters from the point of emplacement to the target. Thebottom-attack mode is active when the selector switch is set to4, 10, or 24 HOURS and the passive infrared sensor (PIRS) coveris in place. The SLAM will self-destruct (M4) or self-neutralize(M2) if the selected time expires before the SLAM is detonated bya vehicle.
 
Pohjamiinasta 87 on ulkoisesti samalle näyttävä mutta asetuksiltaan monipuolisempi malli merkinnällä 87-94. Tuo esiteltiin joskus kertauksissa mutten enää muista mitä säätöjä siihen oli tullut. Perusmalli oli vissiin enemmän on/off-tyyppinen.
Joo, olet oikeassa. Unohdin mainita modernisaatiosta. Kirjallisuuden mukaan 94-mallissa taisi olla tuo yliajolaskuri, mutta en ole koskaan tuota harjoituksissa käsitellyt. Olisi ollut kyllä mielenkiintoinen peli.
Onko tuosta PIR-sensorin toiminnan epävarmuudesta jotain lähteitä? Luulisi, että sitä on testattu ja kehitetty riittävästi, ettei ihan tuuripeliä ole, laukeaako vaiko ei.
Ei muuta kuin arjen realismi ja kokemukset tähysmiinojen kanssa touhuamisesta. On melko tärkeää että kun pyritään vaikuttamaan, niin vaikutetaan siihen materiaaliin jolla on eniten potentiaalia. Esimerkiksi on eroa että laukeaako miina maasturin tai moottoripyörän kohdalla, vai säiliöauton tai miehistönkuljetusauton kohdalla. Samaten on myös tärkeää erottaa se että meneekö miinan ohitse hirvi vai ajoneuvo.
Maalin tunnistamisella ei liene merkitystä. Toiminta-aika on lyhyt, 4 tunnista 24 tuntiin riippuen käyttäjän valitsemasta asetuksesta, minkä jälkeen miina mallista riippuen joko deaktivoituu tai itsetuhoutuu
Kts.ylempää.
Niin, se on monitoimiase. Eikä sitä tosiaan sovi haudata yhtä syvälle kuin tavallista pohjamiinaa. Mutta pieni määrä jotain materiaalia sen päällä ei pitäisi olla iso ongelma.
Se optinen sensori tuskin toimii jos miinan päällä on vaikka pieni kerros soraa tai lunta. Miinaa ei voi jättää naamioimatta keskelle tietä, jos sitä käytetään pohjamiinana. SLAM toiminee luotettavammin kylkimiinana, mutta siinäkin ongelmansa talvella. Optisen sensorien ikkunaan voi muodostua kastetta tai jäätä, joka estää toiminnan. Ollaan kuitenkin Suomessa, eikä Nevadan kuivassa autiomaassa.

Panos on kyllä potentiaalinen, mutta sitä pitäisi testata ja muokata meille sopivaksi. En etsi ongelmia, vaan pyrin miettimään käytännön pohjalta. Ehkä katson asiaa liikaa oman (kuolleen)koulutushaarani kautta.

Olisi Suomessa kykyä kyllä suunnitella tuollainen täysin kotimaisesti. Samalla se voitaisiin rakentaa alusta saakka täällä toimivaksi ja varusmiesystävälliseksi.
 
Olisi Suomessa kykyä kyllä suunnitella tuollainen täysin kotimaisesti. Samalla se voitaisiin rakentaa alusta saakka täällä toimivaksi ja varusmiesystävälliseksi.
Kelpaisiko erillinen anturipaketti, joka laukaisee kytketyn kylkipanoksen tai miksei useammankin sähköisesti? Sopimusvelvoitteet tulisi hoidettua, kun anturi tunnistaisi vain ajoneuvot ja systeemi deaktivoituisi passiivisesti patterin/akun tyhjennyttyä. (Tai poistumalla siitä saatanan sopimuksesta!) Voi kyllä olla että olen keksimässä ihan eri laitetta kuin mihin toi SLAM on tarkoitettu...
 
Miksi noissa on toiminta-aika noin lyhyt? Johtuuko paskasta akusta vai jostain sopimuksista tms.? Luulisi, että tuollaiseen olisi hyvä saada vaikkapa jopa viikkojen mittainen toiminta-aika ja aktivoitumisaikakin säädettyä, jotta noita voisi jättää jälkeensä vetäytyessä ja muutenkin siten, että ne aktivoituisivatkin vasta, kun jättäjä on päässyt helvetin kauas.
 
Ei muuta kuin arjen realismi ja kokemukset tähysmiinojen kanssa touhuamisesta. On melko tärkeää että kun pyritään vaikuttamaan, niin vaikutetaan siihen materiaaliin jolla on eniten potentiaalia. Esimerkiksi on eroa että laukeaako miina maasturin tai moottoripyörän kohdalla, vai säiliöauton tai miehistönkuljetusauton kohdalla. Samaten on myös tärkeää erottaa se että meneekö miinan ohitse hirvi vai ajoneuvo.

Ei pahalla, mutta jos sinulta kysyttäisiin, niin rynkylläkin varmaan pitää ampua kenraali tai vähintään majurin arvoinen upseeri eikä mitään rivimiehiä? Jos kyse olisi jostakin Spikesta, niin ymmärtäisin säästelyn, mutta nyt on kyse miinasta.

Maavoimien miinojen kyky valikoida maalejaan on muutenkin perinteisesti ollut huono. Esim. telluun voi ajaa UAZ tai sitten T-72. Puhumattakaan siitä ajasta, kun sakaramiinat ja viuhkamiinat olivat vielä käytössä - eipä sitä tiedä, meneekö miinaan viaton metsäneläin vai vihollisen henkilöstöä.

Se optinen sensori tuskin toimii jos miinan päällä on vaikka pieni kerros soraa tai lunta. Miinaa ei voi jättää naamioimatta keskelle tietä, jos sitä käytetään pohjamiinana. SLAM toiminee luotettavammin kylkimiinana, mutta siinäkin ongelmansa talvella. Optisen sensorien ikkunaan voi muodostua kastetta tai jäätä, joka estää toiminnan. Ollaan kuitenkin Suomessa, eikä Nevadan kuivassa autiomaassa.

Pohjamiinana SLAM laukeaa magneettiherätteestä... Asia kerrotaan edellisessä viestissäni lainaamassani pätkässä asianosaisesta manuaalista. Olen myös avannut suomeksi miinan toimintatapoja ketjun edellisellä sivulla. PIR-sensori on olemassa kylkimiinana käyttöä varten, ei muuhun.
 
Kelpaisiko erillinen anturipaketti, joka laukaisee kytketyn kylkipanoksen tai miksei useammankin sähköisesti? Sopimusvelvoitteet tulisi hoidettua, kun anturi tunnistaisi vain ajoneuvot ja systeemi deaktivoituisi passiivisesti patterin/akun tyhjennyttyä. (Tai poistumalla siitä saatanan sopimuksesta!) Voi kyllä olla että olen keksimässä ihan eri laitetta kuin mihin toi SLAM on tarkoitettu...
Pitäisin itse kyllä"man in the loop" -järjestelmän laukaisussa, mutta that`s just me!
 
Ei pahalla, mutta jos sinulta kysyttäisiin, niin rynkylläkin varmaan pitää ampua kenraali tai vähintään majurin arvoinen upseeri eikä mitään rivimiehiä? Jos kyse olisi jostakin Spikesta, niin ymmärtäisin säästelyn, mutta nyt on kyse miinasta.

Maavoimien miinojen kyky valikoida maalejaan on muutenkin perinteisesti ollut huono. Esim. telluun voi ajaa UAZ tai sitten T-72. Puhumattakaan siitä ajasta, kun sakaramiinat ja viuhkamiinat olivat vielä käytössä - eipä sitä tiedä, meneekö miinaan viaton metsäneläin vai vihollisen henkilöstöä.
Katson tätä kylkimiinaa ja yleensäkin miinasodankäyntiä nyt oman koulutushaarani näkökulmasta, joka ei ole 1:1 pinohiirien sulutteiden kanssa. Tuota vertausta en ihan ymmärrä, koska toimintataktiikka viholliskärjen pysäyttämisestä on sissisodankäynnissä erilainen kuin jalkaväen/ pst:n sekä pioneeritoiminnan kanssa.

Totta tuokin, mutta on sillä eroa että laukeaako se miina 5 miljoonan tst-vaunun alla vai muutaman tonnin UAZin. Toki UAZ ei varmaan ole enää käytössä etulinjassa edes ryssänmaalla, vaan ehkä uudemmat maasturit. Nekin ovat taistelutekniseltä arvoltaan rahtusen osan tankista.
Pohjamiinana SLAM laukeaa magneettiherätteestä... Asia kerrotaan edellisessä viestissäni lainaamassani pätkässä asianosaisesta manuaalista. Olen myös avannut suomeksi miinan toimintatapoja ketjun edellisellä sivulla. PIR-sensori on olemassa kylkimiinana käyttöä varten, ei muuhun.
Ok, luin huonosti. SLAMille pitäisi vaan vielä suunnitella se kuori, jossa EFP pääsee muodostumaan ilman häiriötä.
 
Katson tätä kylkimiinaa ja yleensäkin miinasodankäyntiä nyt oman koulutushaarani näkökulmasta, joka ei ole 1:1 pinohiirien sulutteiden kanssa. Tuota vertausta en ihan ymmärrä, koska toimintataktiikka viholliskärjen pysäyttämisestä on sissisodankäynnissä erilainen kuin jalkaväen/ pst:n sekä pioneeritoiminnan kanssa.

Totta tuokin, mutta on sillä eroa että laukeaako se miina 5 miljoonan tst-vaunun alla vai muutaman tonnin UAZin. Toki UAZ ei varmaan ole enää käytössä etulinjassa edes ryssänmaalla, vaan ehkä uudemmat maasturit. Nekin ovat taistelutekniseltä arvoltaan rahtusen osan tankista.

Olet sissi, muistelen? Siltä pohjalta ymmärrän viehtymyksen maalin valintaan ja aiemmin mainitsemasi tähysteisen laukaisun, mutta aika taitaa olla jo ajanut ohi noista teidän tuliylläköistänne ja tähysteisesti räjäytettävistä panoksista.

Entisaikaan pimeys antoi hyvin suojaa eikä ilmastakaan ollut juuri muuta uhkaa kuin taisteluhelikopterit. Miten on nykyään? Pysyttekö piilossa niin pitkään siinä uran varressa, että vihollinen ehtii ajaa tuhoamisalueelle? Entä mitä sen väijytyksen jälkeen, pääseekö sieltä enää elossa takaisin kotiin, kun väijytetty vihollinen soittelee lennokkeja sabotöörien takaa-ajoon?

En missään nimessä väitä linjojen takaista toimintaa vanhentuneeksi tai mahdottomaksi, mutta 90-luvun toimintatavat ei ole enää ihan tätä päivää. Kyllä sen suoran toiminnan osuus on varmasti kutistunut ja huomionvetämistä itseen täytyy välttää yhä enemmän. Lelutkin sitten sen mukaan - autonomiset miinat, tulenjohtokyky kaukovaikutusaseille, mieskuljetteiset UCAV:t...

Ok, luin huonosti. SLAMille pitäisi vaan vielä suunnitella se kuori, jossa EFP pääsee muodostumaan ilman häiriötä.

Pari viestiä sitten lainaamassani jenkkien manuaalissa todettiin, että SLAM voidaan naamioida kuivilla lehdillä, ruoholla ja niin edelleen ilman vaikutusta EFP:n tehokkuuteen. Samoin siinä luki, että muta, sora, vesi ja muu aines, joka täyttää EFP-kuppia, vaikuttaa minimaalisesti EFP:n muotoutumiseen ja tehokkuuteen niin kauan kuin ko. aines ei ylitä EFP-kupin syvyyttä.

Eli yhtä syvälle sitä ei maahan voi kaivaa kuin perinteistä pohjamiinaa, mutta kevyt peittely on kuitenkin mahdollista. Muutenkin voi vetää ilmastointiteippiä miinan päälle, niin ei täyty se EFP-kuppi maa-aineksesta. Jos irtosoraa saa olla jopa siellä EFP-kupissa, niin tyhjä EFP-kuppi ja ohut kerros pientä irtosoraa siinä teipin päällä tuskin aiheuttaa suuria ongelmia.
 
Mutta voihan siihen kehittää jotakin ammattimaisempaakin, jos koetaan tarpeelliseksi. Esim. pätkä viemäriputkea miinasijaan, SLAM sinne pohjalle ja sitten muovinen tulppaushattu putken toiseen päähän ja kevyt naamiointi maa-aineksella?

Tai kun suomalaisia ollaan, niin... ÄMPÄRI! 🪣
 
Kelpaisiko erillinen anturipaketti, joka laukaisee kytketyn kylkipanoksen tai miksei useammankin sähköisesti? Sopimusvelvoitteet tulisi hoidettua, kun anturi tunnistaisi vain ajoneuvot ja systeemi deaktivoituisi passiivisesti patterin/akun tyhjennyttyä. (Tai poistumalla siitä saatanan sopimuksesta!) Voi kyllä olla että olen keksimässä ihan eri laitetta kuin mihin toi SLAM on tarkoitettu...

Unohtakaa jo se maalin tunnistaminen. Onhan meillä käsittelynestolaitteita ajoneuvomiinoissakin eivätkä ne ole laittomia...

The treaty covers only anti-personnel mines; it does not address mixed mines, anti-tank mines, remote-controlled claymore mines, anti-handling devices (booby traps), and other "static" explosive devices.

 
Ok, luin huonosti. SLAMille pitäisi vaan vielä suunnitella se kuori, jossa EFP pääsee muodostumaan ilman häiriötä.

Eli yhtä syvälle sitä ei maahan voi kaivaa kuin perinteistä pohjamiinaa, mutta kevyt peittely on kuitenkin mahdollista. Muutenkin voi vetää ilmastointiteippiä miinan päälle, niin ei täyty se EFP-kuppi maa-aineksesta. Jos irtosoraa saa olla jopa siellä EFP-kupissa, niin tyhjä EFP-kuppi ja ohut kerros pientä irtosoraa siinä teipin päällä tuskin aiheuttaa suuria ongelmia.


Mitä te muuten olette suunnittelemassa tuolle SLAM:lle? Eikö tuon käyttötarkoitus olisi korkeintaan jonkinlainen pikamiinoittaminen esim. sissihommissa tai esim. vihollisen hyökkäyskärkeä tulpattaessa?
 
Mitä te muuten olette suunnittelemassa tuolle SLAM:lle? Eikö tuon käyttötarkoitus olisi korkeintaan jonkinlainen pikamiinoittaminen esim. sissihommissa tai esim. vihollisen hyökkäyskärkeä tulpattaessa?

Mitä sillä voisi tehdä?

1. Käyttää aikaviivesytytteisenä erilaisen materiaalin hävittämiseen (esim. ammusvarastot, vaunut, tutkat ja maassa olevat ilma-alukset).

2. Käyttää kylkimiinana/pohjamiinana ajoneuvoja vastaan, kun miinan pieni koko ja paino ovat tärkeämpiä kuin miinan toiminta-aika tai vaikutus maalissa (esim. linjojen takaisten huoltoreittien häirintä).

3. Käyttää oman toiminnan suojaamiseen (esim. takaa-ajajien hidastaminen).
 
Unohtakaa jo se maalin tunnistaminen. Onhan meillä käsittelynestolaitteita ajoneuvomiinoissakin eivätkä ne ole laittomia...

Tämä sopimushan koskee vain ihmisiä vastaan tarkoitettuja miinoja. Voidaan siis hyvin pysyä Ottawan sopimuksessa ja palauttaa ryssien tuhoamiseen tarkoitetut miinat takaisin käyttöön.
 
  • Tykkää
Reactions: j7u
Passiivi-infrapunasensoreita käytetään yleisesti siviilisektorilla mm. hälytysjärjestelmien liiketunnistimissa. Wikipedia osaa kertoa, että PIR:n kantama on yleensä n. 10 metriä ja että parhailla sovellutuksilla päästään 30 metriin. Voi siis olla, että tässä tapauksessa tuo 8 metriä on se paikkansapitävä luku maksimikantamaksi ja tulee nimenomaan käytetystä sensorista.

Oma reilu parin sadan euron riistakamerakin nappaa liikkeen jostain 30 metristä, en jotenkin jaksa uskoa, että tuo pir-sensori on tuossa se rajoittava tekijä. Rahalla saa ja hevosella pääsee, tuskin on tuossa ylihinnoitellussa kamerassa mitään state-of-art sensoria ja parempiakin markkinoilta löytyy.
 
Oma reilu parin sadan euron riistakamerakin nappaa liikkeen jostain 30 metristä, en jotenkin jaksa uskoa, että tuo pir-sensori on tuossa se rajoittava tekijä. Rahalla saa ja hevosella pääsee, tuskin on tuossa ylihinnoitellussa kamerassa mitään state-of-art sensoria ja parempiakin markkinoilta löytyy.

Toisaalta MILSPEC-sensori vuodelta 1990 (tai milloin tuo SLAM esiteltiinkään) versus siviilitekniikka 2020-luvulla...

(Vrt. AGM-65D:ssä kuulemma IR-hakupää on 4x4-pikselin kenno... jäähdytetty tosin, mutta nykyään jäähdyttämättömät 16x12 pikseliä saisi kuluttajana sopuhintaan $44,99 (Waveshare-verkkokauppa).)
 
Toisaalta MILSPEC-sensori vuodelta 1990 (tai milloin tuo SLAM esiteltiinkään) versus siviilitekniikka 2020-luvulla...

(Vrt. AGM-65D:ssä kuulemma IR-hakupää on 4x4-pikselin kenno... jäähdytetty tosin, mutta nykyään jäähdyttämättömät 16x12 pikseliä saisi kuluttajana sopuhintaan $44,99 (Waveshare-verkkokauppa).)
Joo en tosiaan tullut yhtään ajatelleeksi noita vuosilukuja/valmistusajankohtaa.

Mielenkiintoinen tuo tieto 4x4, kuin aneemisella resoluutiolla kuitenkin löytää kohteensa. Käytännössä varmaan yksi pikseli hehkuu valkoisena ja sitten sitä kohti.
 
Toisaalta MILSPEC-sensori vuodelta 1990 (tai milloin tuo SLAM esiteltiinkään) versus siviilitekniikka 2020-luvulla...
Miksi nykyään tehdään sitten nykymilspecciä jonka hinta on sama kuin mitä oli hinta 30 vuotta sitten, mutta laatu toki 100x sen, mitä oli 30 vuotta sitten? Eikö riittäisi, että otetaan semmosta ei milspekkiä nykypäivän tuotetta, jonka laatu on "vaan" se 10x mikä oli 30 vuotta sitten? Jos 30v sitten toimi milspec laatu hyvin, niin miksei nykyinen "miltei milspek laatu" 10x parempana toimisi riittävän hyvin? Eli siis suoraan kysyttynä: Miksi helvetissä kaiken pitää olla nykyään milspekkiä kun hinta pomppaa 10-100x ja lopputulos on kuitenkin ihan yhtä toimiva kuin ei-milspekin tuotteet? Katsokaa vaikka Ukrainaan ja dronesotaa.

Hyvä ip-tunnistin mallia luxusmalli Bilteman kuistin valokatkaisijasta, siihen TNT:tä räjähteeksi ja tenttuun kiinni ruostumatonta terästä olevia hauleja ja kulmikkaampia sirpaleita, lujitemuovinen kotelo ja AAA-patterit sisään ynnä tulo 12V jännitteelle akusta tai varavirtalaitteesta tai aurinkopaneelista. Hinta ei varmaan ole satastakaan. Toimiva viuhkamiina. Painopiste jos on sopiva niin voidaan pudottaa dronestakinja iptunnistin räjäyttää silloinkin kun on sopivasti lähestymässä maata (toki tarvii viiveen käynnistymiseen). Toimiva. Tehdään erimallinen ja siihen sopiva EFP materiaali niin saadaan kylkimiina tai panssareita vastaan sopiva dronesta tiputettava räjähde ja hinta ehkä muutaman satasen. Toimii. Miksei kelpaa?

Vissiin on vallalla ajattelu, että sotiminen pitää tehdä hightechinä kaikki ja mitään kamoja ei tarvita kauhean paljon, riittää kun voidaan muutama sata vaunua tuhota koko varastolla niin sota loppuu. Luulisi, että viimeistään Ukrainan sota on tuonut esille, että laatu ei ole ihan niin tärkeä kuin määrä ja kamaa pitää olla paljon, jotta voidaan tuhota tuhansia vaunuja. Superhyperhightech ei ole varaa millään taholla ostaa niin paljon, että tuohon voisi päästä, joten pitäisi tyytyä vaan hyvään cots kamaan.
 
Back
Top